Alex Brown / Wikimedia Commons
Alex Brown / Wikimedia Commons

Oletko tullut ajatelleeksi, että nähdessäsi sateenkaaren seisot aina selin aurinkoon?

Sateenkaari syntyy, kun ilmakehän vesipisaroissa tapahtuu sama valon taittumisilmiö kuin lasisessa prismassa. Valkoisen luonnonvalon eri aallonpituudet taittuvat pisaran sisässä eri kulmissa ja siksi valo hajaantuu kirjoksi.

Kukin pisara siis toimii prismana. Samaan aikaan pisarat toimivat peileinä ja palauttavat valon tulosuuntaansa. Siksi näet sateenkaaren vain vastakkaisessa suunnassa kuin auringon, et koskaan auringon vierellä.

Näet rinnakkain eri sävyjä, koska eri suuntien pisarat heijastavat hieman eri kulmassa taittunutta aallonpituusaluetta. Sateenkaari ei siis ole jonkin taivaan­alueen värijuovitus vaan katsojaa kohti heijastuvaa auringonvaloa. Siksi et koskaan voi kulkea sateenkaaren läpi – saati löytää sen päätä.

Kaari on osa ympyrää

Sateenkaari ei oikeastaan edes ole kaari vaan pala ympyrää, josta valtaosa jää horisontin taakse. Korkealta vuorelta tai lentokoneesta voi joskus nähdä täyden ympyrän muotoisen sateenkaaren.

Ympyrä johtuu silkasta geometriasta, jonka yksi osa on havainnoija. Sateenkaaren ihailija sijaitsee suoralla, joka kulkee auringon keskipisteestä sateenkaariympyrän keskipisteeseen. Tuohon suoraan nähden tietyissä kulmissa näkyvät kaaren eri värisävyt.

Punaisen valon aallonpituudella eli sateenkaaren ulkoreunalla valon palaamiskulma on 42 astetta. Sinisellä valolla eli sateenkaaren sisemmällä reunalla se on noin 40 astetta. Sateenkaaren voi nähdä taivaalla jokaisessa pisteessä, joka on 42 asteen kulmassa auringon ja katsojan kautta kulkevaan suoraan nähden. Kun kaikki nämä pisteet yhdistetään, syntyy ympyrä.

Sateenkaarta ei näy, jos aurinko on korkeammalla horisontista kuin 42 asteessa. Silloin katsojan kautta kulkeva suora ei osu ilmakehän vesipisaroihin vaan maahan. Sateenkaari syntyykin usein aamu- tai iltapäivisin, kun aurinko on matalalla. Joskus sateenkaaren voi tuottaa myös kuunvalo.

Näkymiskulmaa voit testata itsekin. Kun seuraavan kerran katselet sateenkaarta, aseta toinen kätesi suorana pääsi jättämään varjoon. Nosta toinen kätesi kohti sateenkaaren yläreunaa. Käsiesi välinen kulma on se runsaat 40 astetta.

Julkaistu Tiede -lehdessä 7/2011

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863
Liittynyt26.12.2010

Sateenkaari on katsojan silmässä

jeremia2 25.05.2014 klo 22:34 Miksi sateenkaaren sisäosa on yleensä paljon kirkkaampi kuin sen ulkopuolinen osa ? Tyypillinen pop-tiedelehtijuttu. Tietenkin aurinko on katsojan takana, kun katsoo sadepisaroista taittunutta ja heijastunutta säteilyä. Tämä selittää myös alaosan kirkkauden. Keskiosan pisroista heijastuu takaisin enemmän valoa kuin reunaosista, koska auringon säteet heijastuvat parhaiten pisaroista suoraan takaisin. Saman ilmiön huomaa tien valoa heijastavissa maaleissa. Kun varjo...
Lue kommentti

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.