Ludvig II rakasti ritareita ja futurismi. Saksan kuuluisimman satulinnan rakentaja Baijerin Ludvig II oli paitsi romantikko myös teknofriikki, joka tavoitteli unelmiaan futuristisin keinoin, rahaa ja rautaa säästämättä.




Kuningas Ludvig II hallitsi Baijeria 1800-luvun loppupuoliskolla, yhdistyvän Saksan syntymelskeen keskellä. Romanttisuuteen taipuvaisena hän turhautui perustuslaillisen edustusmonarkin rooliin ja vetäytyi julkisuudesta satumaisten rakennushankkeidensa pariin. Kuninkaan unelmien toteuttamiseksi kulissien takana hyödynnettiin uusinta tekniikkaa. Eikä sekään riittänyt silloin, kun kuninkaan visiot olivat aikaansa edellä.

"Lentää kanssasi ilmojen halki ihan oikeasti - - se olisi suurin toiveeni", Ludvig kirjoitti näyttämöteknikko Friedrich Brandtille vuonna 1882, neljä vuotta ennen kuolemaansa. Kuningas oli hellinyt ajatusta lentämisestä jo pitkään ja pannut Brandtiin toivonsa sen toteutumisesta. Toistaiseksi miehet olivat onnistuneet lentämään vain näyttämöllä, Münchenin hovioopperan kulisseihin kuuluvalla köysiradalla.

Ludvig oli ensimmäisen kerran puhunut haaveestaan Brandtin kanssa vuonna 1869. Hän tahtoi lentää Füssenissä sijaitsevan Hohenschwangaun linnan pihalta runsaan kilometrin päähän Alpseen vastarannalle, kuninkaallisen perheen suosimaan uimapaikkaan.


Kaavailee yli kilometrin köysirataa järven yli

Ludvig oli ehtinyt vain aloittaa yliopistossa, kun hänestä 18-vuotiaana isänsä kuoltua tuli kuningas. Hän ei hallinnut tekniikkaa mutta pyrki ahkerasti lukemalla paikkailemaan opintojen puutetta. Pariisissa vuoden 1867 maailmannäyttelyssä vieraillessaan hän varmaankin kuuli Henri Giffardin takavuosien yrityksistä ohjata ilmapallon lentoa höyrykoneen voimin. Hän lienee tutustunut myös lehdistön esittelemään Joseph M. Kaufmannin aivoitukseen, siipiään räpyttelevään höyrylentokoneeseen Kyyhkyyn. Kummastakaan ei kuitenkaan ollut apua, sillä Giffardin pulmana oli höyrykoneen paino ja Kaufmannin Kyyhky lensi vain paperilla.

Ludvig ja Brandt päätyivät höyryvoiman liikuttamaan köysirataan, jota pitkin ilmapallon kannattelema riikinkukkovaunu leijuisi veden yli. Marraskuussa 1869 Ludvig kärtti, että vielä saman kuukauden aikana saataisiin pystytetyksi koerata - ainakin katsottavaksi.

Brandt yritti toppuutella kuninkaan intoa ja samalla viedä hanketta eteenpäin näyttämöprojektina. Hän vihki salaisuuteen mukaan hoviarkkitehti Georg Dollmannin, jonka arvio pudotti miehet maan pinnalle. Ongelmana oli vaijerin kestävyys: yli kilometrin pituinen kaapeli katkeaisi omasta painostaan. Järven yli kulkevan radan alku- ja loppupisteiden välille ei voinut pystyttää tukipaaluja. Vaikka muutkin olivat ideoineet vastaavanlaisia hankkeita, saatiin ihmisiä kuljettavaa ilmaköysirataa odottaa vielä vuoteen 1908. Silloin vedettiin vaijeri Etelä-Tirolin Bolzanon ja sen viereisen Kohlern-vuoren välille - ilman palloa.

Ludvig ei koskaan unohtanut lentämistä. Hän seurasi ilmailun pioneerien yrityksiä ja todennäköisesti myös rahoitti niitä.


"Varjokuningas vailla valtaa en tahdo olla"

Ludvig kruunattiin Baijerin kuninkaaksi vuonna 1864. Elämä perustuslaillisena "varjomonarkkina" voimistuvan Preussin kupeessa ei tyydyttänyt hänen valtapyrkimyksiään. Hän ihaili Ranskan Bourboneita, erityisesti Marie Antoinettea ja aurinkokuningas Ludvig XIV:tä, josta hän oli koonnut laajalti kirjallisuutta.

Itävallan rinnalla vuonna 1866 Preussille hävitty sota järkytti voimasuhteita saksalaisessa Euroopassa. Preussi oli noussut ylivoimaiseksi sotilasmahdiksi, kun taas tiede- ja kulttuurielämää tukeneet baijerilaiset kuninkaat olivat päästäneet oman armeijansa rapautumaan. Ludvig harkitsi kruunusta luopumista.

Preussin Otto von Bismarckin lietsoma sota Ranskaa vastaan toi uuden pettymyksen. Saksa yhdistyi Preussin johdolla. Ludvig ei onnistunut pitämään kiinni Baijerin itsenäisyydestä, ja kaiken huipuksi saksalaiset häpäisivät aurinkokuninkaan Versailles’n perustamalla uuden liittovaltionsa siellä.


Ruhtinaallisin kulissein tylsyyttä vastaan

Omaan aikaansa tuskastunut Ludvig ryhtyi etsimään jo kadotettua kuninkuutta ja hallitsijan identiteettiä menneisyyden loistosta. Hän rakensi itselleen ruhtinaallisia kulisseja, joissa saattoi ylhäisessä yksinäisyydessään elää todeksi erilaisia hallitsijan rooleja.

Ludvig antoi sisustaa Münchenin hallintopalatsin huoneistonsa barokkityyliin esikuvanaan Napoleon III:n Tuileries. Palatsin katolle nousi trooppinen talvipuutarha Pariisin teräs- ja lasirakenteisten kasvihuoneiden malliin. Siellä kuningas öisin souteli tekojärven koneaalloilla keinotekoisesta kuunsillasta nautiskellen.

Vuonna 1869 käynnistyivät Ludvigin kuuluisimman linnan Neuschwansteinin rakennustyöt. Ludvig halusi pystyttää kuninkuuden tyyssijan, jossa hän voisi elää keskellä palvomansa Richard Wagnerin oopperoiden maailmaa. Hän samastui voimakkaasti Wagnerin henkiin herättämiin keskiaikaisten ritaritarujen sankareihin, joita hän jo lapsuudessaan oli ihaillut Hohenschwangaun linnan seinämaalauksissa.

Myös Ludvig XIV ja Marie Antoinette saivat omat pyhättönsä. Baijerin Versailles kohosi Chiemseen Herreninselille, ja Linderhofin kuninkaallisen metsästysmajan maat saivat koristuksekseen Versailles’n Petit Trianonin mallin mukaan suunnitellun palatsin.


Ludvig toteuttaa haaveitaan tekniikalla

Kuinka sattui, että samassa ihmisessä yhdistyivät menneisyyteen haikailu ja unelmat tulevaisuuden tekniikasta? Tieteen ja tekniikan suosiminen oli baijerilainen perinne. Esimerkiksi Ludvigin isä kuningas Maksimilian II oli kutsunut Münchenin yliopiston professoreiksi kansainvälisiä huippuja, kuten Justus von Liebigin, jonka johdolla Baijeri nousi eurooppalaisen kemiantutkimuksen ykköseksi. Toisaalta Ludvig uskoi teknologian turvin toteuttavansa korkealentoisimmatkin haaveensa, vieläpä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Rakennustarvikkeet kuljetettiin linnatonteille höyryn voimin. Höyrynosturi hilasi Salzburgin marmorin ylös Neuschwansteinin jyrkänteelle. Chiemseellä puksutti höyrylaiva. Työmailla puuskuttivat höyryveturit. Hurjimmissa suunnitelmissa Herreninselin höyryraitiovaunun raiteet päätyivät linnan kellarikerrokseen. Ludvigilla oli mielessään Baijerin ensimmäinen metro!

Linnojen rakenteissa sovellettiin teräs- ja lasiarkkitehtuurin mahdollisuuksia. Neuschwansteinin valtaistuinsalin kattoholveihin piilotettiin metalliset tukirakenteet, ja ohuet pylväät saivat tukevan rautaisen ytimen. Suuret ikkunaruudut takasivat esteettömän näkymän, vaikka eivät maisemaikkunat vielä Ludvigin aikana olleet mikään itsestäänselvyys.

Myöskään mukavuudessa Ludvig ei tyytynyt vuosisatojen takaiseen tasoon. Avoimet tulisijat korvattiin ilmakeskuslämmityksellä, jollaisia julkisiin rakennuksiin oli asennettu noin vuodesta 1870 lähtien. Kaikkiin kerroksiin tuli juokseva vesi. Vessoissa oli vesihuuhtelu, kylpyamme täyttyi lämpimällä vedellä hanasta kääntämällä, eikä tiskivettäkään tarvinnut keitellä hellalla. Keittiöt ruokahisseineen ja uudenaikaisine liesineen olivat suurten hotellikeittiöiden tasoa. Palvelijoita kaivatessaan Ludvig käytti sähköistä summeria. Kutsutaululta kamaripalvelija näki, mistä huoneesta käsky kuului.


Ensimmäinen sähkövalaistu ajoneuvo

1870-luvun lopulla Linderhofiin perustettiin Baijerin ensimmäinen sähkölaitos, jonka 24 dynamoa tuottivat energiaa linnan puutarhaan rakennetun luolan kaarilampuille.

Näyttämöksikin tarkoitetun onkalon piti toisaalta muistuttaa Caprin Sinistä luolaa ja toisaalta Venuksen valtakuntaa Wagnerin Tannhäuser-oopperasta. Eriväristen varjostimien oli määrä luoda luolaan vaihtuvia tunnelmia. Sininen kuitenkin tuotti päänvaivaa, sillä Ludvigilla oli mielessään vivahde, jota siihen aikaan ei vielä ollut saatavilla. Vuonna 1878 Ludvig kutsui hätiin indigosynteesiä tutkineen kemian professorin Adolf von Baeyerin. Kuningasta hänenkään värinsä eivät säväyttäneet, mutta tutkimusta sinisemmän sinisen etsintä vauhditti. Von Baeyer onnistui vuonna 1883 selvittämään indigon molekyylirakenteen.

Valoefekteistä innostunut Ludvig eli enimmäkseen öisin. Silloin hän myös taittoi linnojensa väliset matkat, sillä pimeyden turvin hän välttyi ihmisten katseilta. Hän kuitenkin piti vauhdikkaasta menosta, eikä kaahaaminen pimeillä vuoristoteillä ollut aivan vaaratonta. Niinpä hän vuodesta 1878 lähtien ajeli talviyössä Saksan ellei koko maailman ensimmäisellä sähkölampulla varustetulla ajoneuvolla. Tietä näytti reen kultakrumeluurien huipulle asennettu hehkulamppu, joka sai virtaa istuintyynyn alle lyijylaatikkoon pakatusta akusta. Lamppu oli ilmeisesti samantyyppinen kuin Edisonin vuotta myöhemmin esittelemän valaistusjärjestelmän lamput.


Rakennusvimma johtaa ylivelkaantumiseen

Linderhofin, Neuschwansteinin ja Herrenchiemseen linnojen rakentamiseen upposi 31,2 miljoonaa silloista Saksan markkaa, joka vastaa yli 200:aa miljoonaa euroa. Se oli huomattava summa verrattuna Baijerin kuninkaan vaatimattomaan neljän miljoonan markan määrärahaan, josta kiinteiden henkilöstökulujen ja muiden menojen jälkeen jäi käyttörahaksi vain miljoona. Tästä linnoihin budjetoitiin vuosittain noin 900 000 markkaa, mutta rakentaminen nieli keskimäärin tuplasti sen verran.

Ludvigin eduksi voi sentään todeta, että suurin osa hänen syytämästään rahasta jäi Baijeriin. Tilauksillaan kuningas vaurastutti paikallisia käsityöläisiä ja tuki maansa taideteollisuutta. Ludvigin ihannoimassa vuoriston rauhassa, rakenteellisesti heikoilla syrjäseuduilla, linnatyömaiden työllistävä vaikutus oli suuri. Linderhofin asukasluvun huippuvuosina, luolan rakentamisen aikaan, sen tiluksilla asui 217 ihmistä, enimmäkseen työläisiä perheineen. Herrenchiemseetä rakensi yötä päivää 300 miestä. Neuschwansteinissa urakointi jatkui 17 vuotta, eikä sitä edes koskaan saatu lopullisesti valmiiksi. Vielä Ludvigin kuoleman jälkeenkin siellä ahkeroi 50-60 miestä vain, jotta linna olisi saatu avatuksi yleisölle. Lisäksi linnojen ja majojen isännöintiin ja ylläpitoon tarvittiin jatkuvasti henkilökuntaa: puutarhureita, vartijoita, keittiöväkeä ja palvelijoita.

Ludvig ei rakennuttajana ollut mitenkään poikkeuksellinen. Varsinkin hänen isoisänsä mutta myös säästeliäänä pidetty isänsä olivat haalineet itselleen metsästysmajoja, huviloita ja linnoja. Naapurissa Hohenzollernit olivat panneet vielä paremmaksi. Preussin Vilhelm II ylläpiti 42 miljoonan vuosituloillaan vaivattomasti 69 linnaa, samalla kun Ludvigin velkataakka kasvoi.

Vuonna 1884 kuninkaan velkoja paikattiin pankkilainalla. Silti uutta rakennettiin jatkuvasti, eivätkä kuninkaan neuvonantajat tai ministerit jarrutelleet kovinkaan tarmokkaasti. Lopulta velkojat uhkasivat haastaa kuninkaan tilin oikeuteen. Epätoivoinen Ludvig lähetti laina-anomuksia ympäri Eurooppaa. Pari tarjousta saapuikin, mutta ne eivät koskaan saavuttaneet kuningasta.


Ministeriö tilaa kuninkaalle hullun paperit

Kun kiusallista huomiota herättänyt talouskriisi ei riittänyt syrjäyttämään kuningasta, talousahdinkoon osasyylliset ministerit tilasivat hänelle hullun paperit. Hallitus sai mellastaa vapaasti, sillä viimeisen hallintovuotensa aikana kuningas ei lainkaan näyttäytynyt pääkaupungissa. Jo 1870-luvulta lähtien hän oli vetäytynyt julkisuudesta ja lyönyt vähitellen täysin laimin kammoksumansa edustusvelvollisuudet. Yhteydet ministereihinkin olivat neuvonantajien tai jopa palvelijoiden varassa. Paperityönsä kuningas silti aina hoiti täsmällisesti: allekirjoitettavat asiakirjat seurasivat vuoristomajoihinkin.

Lausuntonsa antamista varten psykiatri Bernhard von Gudden kuuli kuninkaan palvelijoita ja neuvonantajia sekä luki heidän kokoamiaan otteita kuninkaan päiväkirjoista ja kirjeistä. Ludvigia itseään ei kuultu tai tutkittu. Hänen eksentrisestä erakonelämästään riitti legendaarisia tarinoita. Repostelijoiden käsissä köysiradasta tuli riikinkukkojen vetämä vaunu, jolla todellisuudentajunsa menettänyt hallitsija kuvitteli karauttavansa ilmojen halki. Haave lentämisestä pantiin muutenkin villinä rehottavan mielikuvituksen tiliin.

Kuningas julistettiin holhouksenalaiseksi. Hänet kuljetettiin helluntain aattona 1886 kotiarestiin Starnbergerseen rannalla sijaitsevaan kesäasuntoonsa Schloss Bergiin. Seuraavana iltana hän lähti kävelylle linnan puistoon von Guddenin kanssa. Iltayöstä heidän ruumiinsa löydettiin järvestä.


"Ainiaan arvoituksena pysyä tahdon"

Julkisuuteen kerrottiin, että Ludvig syöksyi järveen ja tappoi häntä pelastamaan rientäneen lääkärin. Uutinen vahvisti teetetyn lääkärinlausunnon - hullu kuningas pakeni karua todellisuutta ja teki vielä murhankin - mutta jätti myös monia avoimia kysymyksiä.

Olisiko taitava uimari yrittänyt hukuttautua? Ainakaan ruumiinavaus ei yksiselitteisesti vahvistanut käsitystä hukkumiskuolemasta. Sen sijaan von Gudden itse oli kirjeessä maininnut aineesta, jolla voisi tarpeen tullen selättää riskin kuninkaan. Käyttikö hän sitä? Entä todistajien kertomukset soutelijoista sateisella järvenselällä, portilla odottaneista vaunuista ja luodinreikäisistä vaatteista? Oliko kyseessä onnettomuus, epäonninen pakoyritys, murha vai itsemurha? Totuus jää yhtä arvoitukselliseksi kuin erakoituneen kuninkaan persoona.

Heti elokuussa 1886 linnat avattiin yleisölle. Baijerin valtio kattoi lipputuloilla nopeasti kuninkaan yli 14 miljoonan markan velat. Nykyään kesäsesongin parhaina päivinä pelkästään Neuschwansteinissa tungeksii yli 6 000 vierailijaa, ja vuosittain heitä kertyy yli miljoona.

Jos turistitungos on liikaa, Ludvigin elämän näyttämöistä pääsee pian nauttimaan kaikessa rauhassa oman tietokoneen ääressä. Virtuelles Bayern -projektin pikseleistä rakennetuissa saleissa seurana käyskentelee yksinäinen Ludvig-hahmo, joka kuvaruudulla nousee kultaisen riikinkukkovaunun kyytiin.


Eeva Mäkelä on Saksassa asuva filosofian tohtori, geologi ja vapaa toimittaja.


Artikkeli perustuu useisiin Ludvig II:n elämäkertoihin.
Sitaatti "Ainiaan arvoituksena - -" on Ludvigin kirjeestä näyttelijä Marie Dahn-Hausmannille 25.4.1876. "Varjokuningas vailla valtaa - -" on Ludvigin kirjeestä Richard Wagnerille 18.7.1866.

Virtuelles Bayern: www.metamatix.de/index.php?id=16


Ideoita ja toteutuksia


- 25.8.1845 Ludvig II syntyy Nymphenburgin linnassa.

- 1861 Ludvig samastuu voimakkaasti Richard Wagnerin Lohengrin-oopperan joutsenritariin ja alkaa palvoa Wagneria.

- 1864 18-vuotias Ludvig kruunataan kuninkaaksi isänsä kuoltua.

- 1867 Ludvig matkustaa Pariisin maailmannäyttelyyn. Hän vierailee Tuileries’n palatsissa ja restauroitavassa Pierrefondsin linnassa, josta hän kopioi Neuschwansteiniin tornien muodon. Ludvig tutustuu myös Eisenachissa Wartburgin linnaan ja soveltaa näkemäänsä Neuschwansteinissa.

- 1869 Münchenin hallintopalatsin katolle kohoaa uudenaikainen rauta- ja lasirakennelma: Ludvigin trooppinen talvipuutarha. Neuschwansteinin linnan rakennustyöt alkavat. Tehdään ensimmäiset suunnitelmat ranskalaisvaikutteisesta Linderhofista ja toteutumattomasta bysanttilaisesta linnasta.

- 1872 Neuschwansteinin linnan rakennustyömaalla puksuttaa höyrynosturi.

- 1878 Versailles’ta matkivan Herrenchiemseen linnan peruskivi lasketaan. Linderhofin linna valmistuu, ja sen keinotekoisen luolan valaistusta varten perustetaan Baijerin ensimmäinen sähkölaitos. Kemisti Adolf von Baeyer yrittää kehittää puhdasta sinistä väriainetta luolan lampujen varjostimiin. Ludvigin reen hehkulamppu on maailman ensimmäinen sähköinen ajovalo.

- 1882 Ludvigin suojeluksessa pidetään Münchenin ensimmäinen kansainvälinen sähkönäyttely. Kaksi katua ja Königsplatz valaistaan sähkölampuin. Sähköä siirretään ensimmäisen kerran: 50 kilometrin päässä Miesbachissa sijaitseva generaattori pyörittää näyttelyalueella sijaitsevaa keinotekoista vesiputousta. Münchenin hallintopalatsiin saadaan puhelin. Neuschwansteinin linnan valtaistuinsalin kattoholvi tuetaan teräskehikoin.

- 1883 Neuschwansteinin ja Herrenchiemseen linnoihin tulee ilmakeskuslämmitys.

- 1884 Ludvig on pahasti velkaantunut. Hän saa valtakunnankansleri Otto von Bismarckilta miljoonan markan avustuksen ja ottaa lisäksi 7,5 miljoonan markan pankkilainan. Hän ostaa Falkensteinin linnan raunion läheltä Neuschwansteinia.

- 1886 Ludvig suunnittelee kiinalaista palatsia Planseen rannalle ja anelee uutta lainaa velkojen maksamiseen ja rakennustöiden jatkamiseen. Lääkäri kirjoittaa lausunnon mielisairaudesta, ja Ludvig päätyy holhouksenalaiseksi. Sijaishallitsijaksi tulee hänen setänsä Luitpold. 13.6. Ludvig löytyy kuolleena Starnberger Seen rantavedestä. Valtiolle jää Ludvigin 14,3 miljoonan markan velka, joka katetaan linnojen tuotolla.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018