Antiikin Ateenan kadunkulmissa, tonttien rajoilla ja toreilla seisoi nelikulmaisia pylväitä, joiden silmiinpistävä piirre oli reipas erektio. Niitä oli kaupungissa kymmeniä, ellei satoja. Kun lapset ovat sellaisia kuin ovat, lyödäänkö vetoa, että he kiipeilivät niissä?
Moni väittää meidän nykyistä yhteiskuntaamme yliseksuaaliseksi ja pelkää tämän vaarantavan lasten kehityksen tasapainoisiksi aikuisiksi. Entä jos olemmekin pitkän kielteisyyden kauden jälkeen vasta palaamassa luontevaan seksuaalisuuteen?


seisoi nelikulmaisia pylväitä, joiden silmiinpistävä piirre oli
reipas erektio. Niitä oli kaupungissa kymmeniä, ellei satoja.
Kun lapset ovat sellaisia kuin ovat, lyödäänkö vetoa, että he kiipeilivät niissä?
Moni väittää meidän nykyistä yhteiskuntaamme yliseksuaaliseksi
ja pelkää tämän vaarantavan lasten kehityksen tasapainoisiksi aikuisiksi.
Entä jos olemmekin pitkän kielteisyyden kauden jälkeen vasta palaamassa
luontevaan seksuaalisuuteen?



Noin 2 500 vuotta sitten kreikkalaisten uskonnollisuuteen kuuluivat seksuaaliset kultit. Monijumalaisissa kulttuureissa seksuaa¬lisuutta tietenkin henkilöivät omat jumaluutensa, tarvittiinhan jumalia paljon pienempiinkin tehtäviin.

Yksi kreikkalaisten jumalhahmoista oli viinin, juopottelun ja juhlien jumala Dionysos, jonka kulttiin kuuluvat fallospatsaat komistivat koteja ja julkisia paikkoja.  Juhlakulkueissa niitä kannettiin pitkin katuja.

Kun nykyisin paheksumme naisen paljaan reiden käyttöä automainoksessa ja pohdimme sen kielteistä vaikutusta (poika?)lapsiin, niin muinaiset kreikkalaistenavat seisoivat kadun varrella katsomassa, kun ohi kannettiin jättimäistä erektiossa jököttävää penistä.

Samat teemat toistuivat myös käyttöesineissä. Ihmiset saattoivat syödä astioista, joihin oli kuvattu rakastelukohtauksia. Nyt sellaisia näkee korkeintaan Hugh Hefnerin mansiossa. Vateihin ja vaaseihin maalattiin myös homoseksuaalisia kohtauksia, kuten anaaliyhdyntöjä.

Kaikesta päätellen kreikkalaisten suhdetta seksiin ei hallinnut hurskaus eikä häveliäisyys vaan seksuaalisuus hahmotettiin pikemminkin luonnonvoimana, jota ei voi täysin hallita. Tämä ei toki tarkoita, että seksuaalisuus olisi ollut vapaata sosiaalisesta säätelystä - sellaista se tuskin on ollut missään koskaan. Mutta seksuaalinen kuvasto oli voimakkaasti läsnä ihmisten arjessa ja pyhässä.  Sen keskellä varttuivat  pikku-Platon ja Aristoteles-veijari. Sen ympäröimänä joutui kasvamaan Sokrates-koltiainen.

Mutta jotenkin lapset selvisivät siitä. Juuri Kreikassahan luotiin noina vuosisatoina suuri osa nykykulttuurin perusteista, siellä syntyivät taiteet ja tieteet.

Aikakapseli tallensi dildotkin

Roomalaisilla oli Priapus-jumala, jonka iloinen erektio tuo vieläkin hymyn suupieliin museovieraalle. Eräässä kuuluisassa patsaassa Priapus kaataa pullosta öljyä valtavaan penikseensä. Egyptiläisillä oli hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumala Min, joka hallitsi alamaisiaan penis terävästi tanassa kuin olympiakeihäs. Myös etrus¬kien taiteessa on vahva eroottinen elementti, usein jopa hautamaalauksissa.

Vesuviuksen purkaus elokuussa 79 tuotti kaamean aikakapselin hautaamalla  kokonaisen kaupungin ihmisineen ja esineineen kesken arjen askareita. Mitä kertoo tuon ajan ihmisistä se, että kun Pompejissa 1800-luvulla tehtiin kaivauksia, löydettin valtava määrä pornografisia esineitä, kuten dildoja eli tekopeniksiä?

Jonkin aikaa ne olivat näytteillä Porticin palatsin museossa Napolin lähellä, mutta kun Calabrian herttuan vaimo ja tytär järkyttyivät niistä, ne lukittiin vuosikymmeniksi palatsin gabinetto segretoon eli salaiseen huoneeseen. Nyt ne ovat taas esillä.

Kaivauksista tiedetään, että pompejilaisen yksityistalon, kapakan tai leipomon ovella sisääntulijaa saattoi tervehtiä suuri Priapuksen patsas falloksineen. Fallos saattoi olla vaikka suihkulähteen suuttimena tai ovenkolkuttimena tai koristaa mitä tahansa esinettä, varsinkin kädessä pidettävää.

Erotism at Pompeii -kirjan kirjoittajan, arkeologi Antonio Varonen mukaan Pompejin kaivauksissa on löytynyt todisteita myös stripteasesta ja eräänlaisista pornofilmeistä. Kun sellofaania ei vielä ollut keksitty, elokuvaa vastasivat orjien esittämät live-näytökset.

Uskonto alkoi Venuksista

Välimeren itäpään uskonnollisuuteen liittyi myös rakkauden jumala Afrodite, roomalaisten Venus, joka on sukua Lähi-idän ikivanhalle Ištar-Astarte-jumaluudelle. Sen ytimenä on suuri hedelmällinen äitijumala, joka on lukemattomissa eri muodoissa ja monilla eri nimillä suonut lohtua ihmisille laajalla alueella läntisessä Aasiassa ja Euroopassa.

Vaikka oppineet asiasta jossain määrin kiistelevätkin, vaikuttaa uskottavalta, että Ištarin, Astarten ja luultavasti myös Afroditen ja lukuisien muiden hedelmällisyyden jumalattarien kulttiin kuuluivat sekä sakraalinen prostituutio että mies- ja naispuolisten uskovaisten orgiat tärkeissä vuodenkiertoon liittyvissä juhlissa.

Vanhan testamentin aikaan nämä kultit olivat vielä voimissaan, niin että juutalaisten profeettojen täytyi puuttua Astarten (Astorethin) ja tämän puolison Baalin palvontaan. Viidennessä Mooseksen kirjassa (5. Moos. 23:18) sanotaan ankarasti: "Kukaan israelilainen nainen tai mies ei saa ryhtyä harjoittamaan haureutta minkään jumalan kunniaksi."

Hedelmällisyyskultit ovat toki vieläkin vanhempia, kenties ne ovat vanhimmat kaikista uskonnoista. Näin vihjaavat kivikautiset Venus-patsaat, joista tunnetuin on Willendorfin Venus ehkä 30 000 vuoden takaa. Se ei vastaa nykyisin hallitsevaa kauneusihannetta, ja negrokampauskin (joidenkin tutkijoiden mielestä se on villapipo) rikkoo meidän myyttejämme eurooppalaisen kulttuurin juurista, mutta vetoavasti se tuo tuhannen sukupolven takaa viestiä elämän rehevyydestä.

Intiassa rikkain kirjo

Taide ei missään eikä koskaan ole ollut niin eroottisesti virittynyttä kuin joinakin kausina Intiassa. Esimerkiksi Pohjois-Intian Khajurahossa sijaitsevan Khandariya Mahadeva -temppelin ulkoseinät on peitetty korkokuvilla, joissa ihmiset rakastelevat kaikissa mahdollisissa asennoissa. Eikä temppelialueella varmaankaan ollut kylttejä, joissa luki K15 tai K18.

Tietysti voidaan pohtia, miten tarkkaan taide tavoittaa aikansa hengen ja missä määrin eroottiset temppeliveistokset kertovat intialaisen ihmisen arjesta ja suhteesta seksuaalisuuteen. Kuitenkaan kulttuuri, jossa lukemattomat tantriset suuntaukset  vuosisadasta ja -tuhannesta toiseen ovat tehneet seksuaalisuudesta pyhän rituaalin, ei voi olla kovin seksuaalikielteinen.

Sama kulttuuri myös tuotti joskus ajanlaskumme ensi vuosisatoina Kama Sutran. Vaikka se usein mainitaan intialaisen lemmentaidon oppaaksi, se on toki paljon muutakin. Se on aikansa kokonaissesitys miehen ja naisen välisestä suhteesta monine sosiaalisine kuvioineen.

Kama Sutrassa sukupuolten suhde myös näyttäytyy emotionaalisesti paljon tasa-arvoisempana - tekisi mieli sanoa kulttuurisesti kypsempänä - kuin saman ajan useimmissa läntisissä kirjoituksissa. Naisen seksuaalinen halu on yhtä luonnollinen ja hyväksytty kuin miehenkin, oli hän sitten prinsessa, vaimo tai orjatar. Lännessä tämä oivallettiin vasta aivan äsken, eivätkä kaikki oivaltaneet silloinkaan.

Seksuaalisuudesta tuli syntiä

Kristinusko syntyi oloissa, joissa vanhat hedelmällisyyskultit olivat vielä voimissaan,  ja sen oli kohdattava ne miltei ensi töikseen.

Kirkkoisien tekstit kertovat ajan synnillisyydestä ja pyrkivät suitsimaan pakanallista hillittömyyttä. Esimerkiksi mainio Augustinus, joka oli itse nuoruudessaan kokenut eroottisenkin hurman, puhui kypsällä iällään seksuaalisuuteen liittyvästä häpeästä. Hänen kielenkäytössään sukupuolielimet olivat obscoenae partes, säädyttömät ruumiinosat.

Sydän-Euroopassa erotiikka vaipui kristillisen ajan alussa nopeasti pois virallisesta julkisuudesta. Kun taideteosten ainoa tilaaja yli tuhannen vuoden ajan oli kirkko, taiteilijat unohtivat edeltäjiensä löydöt ihmisen anatomiasta ja seksuaalisuudesta.

Silti jopa keskiajan kirkkojen friiseissä ja uskonnollisten maalausten taustakuvissa on usein vilahduksia kansaneroottisuudesta. Nämä pienet "salaiset kuvat" muistuttavat, että hurskaus ei ole koko totuus ihmisten elämästä.

Tarinat kertovat lihan iloista

Keskiajan loppupuolella Boccaccio kirjoitti Decameronensa ja Chaucer Canterburyn tarinansa. Chaucerin teoksessa kolmekymmentä matkustajaa on menossa pyhiinvaellukselle, ja aikaa tappaakseen he kertovat toisilleen tarinoita. Niissä seksuaalisuus ja muut maalliset ilot kulkevat läpäisevänä teemana, ne antavat kuvan hyvin elämänläheisestä ja lihallisesta aikakaudesta. Sama juonne jatkuu Margareeta Navarralaisen hieman myöhemmässä Heptaméronissa.

Jos kirjailijoiden antama kuva keskiajasta on edes likimain todenmukainen - ja miksei olisi? - kirkon tuhannen vuoden mittainen projekti kansan hillittömän seksuaalisuuden suitsimiseksi näyttää epäonnistuneen pahasti. Vaisto osoittautui hyvettä vahvemmaksi.

Renessanssissa Kreikan taiteen taidot ja henki sitten syntyivät uudestaan. Ei tietenkään ole sattumaa, että samalla kun pakanallinen, eroottisuuden luonnonvoimaisuuden tunnistava taide nostettiin uudestaan kunniaan, myös yhteiskunnassa alkoi liikkua samansuuntaisia virtauksia.

Vähitellen ne johtivat äitikirkon vallan murenemiseen, valistuksen ja tieteen vallankumoukseen ja lopulta tähän maallistuneeseen aikakauteen, jota - ehkä hieman historiantajuttomasti - syytetään yliseksuaaliseksi.

Paljonko on sopivasti?

Kysymys, eletäänkö nyt yliseksuaalista aikaa, voidaan kääntää toisinkin päin. Entäpä jos Euroopassa vallinnut seksuaalikielteisyyden aika on nyt vähitellen korjaantumassa, kun Lähi-idän monoteistinen sivilisaatiomullistus on pikkuhiljaa väsähtänyt ja sen vaikutus heikentynyt?

Lopullinen kysymys tietysti on: mikä sitten olisi yhteiskunnassa oikea ja sopiva määrä seksuaalisuutta, ja miten sen pitäisi näkyä?

Siihen ei tietenkään ole oikeaa vastausta.

Nyt, kun lasten puberteetti on jatkuvasti aikaistunut ja he myös saavuttavat fyysisen sukukypsyyden aikaisemmin kuin ennen, ajatus lasten suojelemisesta liialta seksuaalisuuden näkemiseltä on ehkä hieman omituinen. Esimerkiksi saksalainen seksuaalisuuden tutkija Erwin J. Haeberle on esittänyt, että nuoret alkavat olla seksuaalisesti syrjitty ryhmä samassa mielessä kuin vammaiset ja vanhukset ja kaikki muutkin (homoseksuaalit, transseksuaalit, fetisistit, kotieläimet...), joiden oikeutta omanlaiseensa seksuaalisuuteen yhteiskunta väheksyy.

Punastelu jatkuu yhä

Ihmiset syntyvät seksuaalisina olentoina, ja seksuaalisuus on iso osa terveen ihmisen minää ja hyvää elämää.
Seksuaalisuuteen luonnollisen mutkattomasti suhtautuva kasvuympäristö kasvattaa ihmistä luovaan seksuaaliseen itseilmaisuun. Seksuaalisuutta häpeilevä ympäristö taas tuottaa estyneitä aikuisia, joille seksi kuuluu samaan sosiaalisesti peitettävien asioiden kategoriaan kuin ulostaminen.

Kumpaa akselin päätä meikäläinen yhteiskunta on lähempänä?

Jokainen opettaja tietää, että kun koulussa varhaisteini-ikäisten kanssa pitää ottaa puheeksi elämän perusasiat, seuraa sama hihitys ja punastelu kuin ennenkin. Tutkimukset osoittavat, että varsinkin poikien tietämys seksuaalisuuden faktoista ja esimerkiksi henkilökohtaisesta hygie¬niasta on heikko.

Tämä ei lainkaan kerro yhteiskunnasta, jossa lapset kasvavat luontevasti seksuaalisuuteen niin kuin muihinkin aikuisuuden asioihin.

Tuskinpa vika on siinä, että lapset törmäävät liian aikaisin seksuaalisuuden kuvastoon julkisuudessa. Eikö pikemminkin siinä, että aikuisten suhde seksuaalisuuteen on edelleen estynyt, jopa kouristunut? Lasten kanssa ei keskustella seksuaalisuudesta, vaan he jäävät sen varaan, mitä suuren - ja terveen -  uteliaisuutensa ajamina julkisuuden sirpaleista poimivat.


Erkki A. Kauhanen on valtiotieteen tohtori, tiede¬toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018