Selluliittia on vielä vähän, jos rasvakerroksen epätasaisuus näkyy vain puristamalla. Kuva: Shutterstock
Selluliittia on vielä vähän, jos rasvakerroksen epätasaisuus näkyy vain puristamalla. Kuva: Shutterstock

Melkein jokaisella aikuisella naisella sitä on. Mitä se on, ja miksi se on ikuista?

Selluliitti on ihonalaista rasvaa, joka järjestyy verinahan alle sidekudoksen väleihin. Nämä sidekudoksen muodostamat rasvalokerot ovat naisilla erimuotoisia ja suurempia kuin miehillä. Siksi muhkurainen rasvakerros on nimenomaan naisten murhe. Mitä suuremmat lokerot, sitä isommat ihon muhkurat.

Selluliitin pääasiallista levinneisyysaluetta ovat reidet ja takamus. Niissä rasvalokerot ovat suurempia ja rasva-aineenvaihdunta selvästi hitaampaa kuin vatsan alueella. Suurella osalla naisista rasva takertuu pikemminkin reisiin kuin vyötäisille.

Laihakaan ei ole turvassa

Selluliitti ei ole vain lihavien lisävaruste. Sitä on myös laihoilla. Sitä on jopa huippu-urheilijoilla, vaikka heillä on kiinteät lihakset ja vähän rasvaa. Rasvalokeroiden suuruus ja siitä seuraava muhkuraisuus riippuu sukupuolen lisäksi myös perimästä. Valkoisilla naisilla selluliittia esiintyy enemmän kuin mustilla ja aasialaisilla.

Lihominen kuitenkin lisää selluliittia. Rasvasolujen paisuessa niiden säilytyslokerotkin pullistuvat. Kun sivuilla ei ole tilaa, kotelot puristuvat ulospäin verinahkaa vasten, ja appelsiini-iho kukoistaa entistä kuoppaisempana. Myöhempi laihduttaminen ei riitä tasoittamaan tilannetta, jos lokerot ovat ehtineet venyä eivätkä enää palaudu entiselleen.

Vanhetessa selluliitti pahenee, kun iho ohenee, verinahka löystyy ja rasvapaukurat pääsevät puskemaan esiin näkyvämmin.

Turvotusta voi helpottaa

Kauneusteollisuus esittää selluliitin häiriö­tilana, joka pitää hoitaa. Lääkärien tietokannoista tätä selluliittia on kuitenkin turha etsiä. Samanniminen sairaus on olemassa, mutta siinä on kyse vakavasta ihonalaisesta tulehduksesta. Sillä ei ole tekemistä naissukukunnan pienen ulkonäkövitsauksen kanssa.Pahassa tapauksessa myös kosmeettinen selluliitti voi kehkeytyä kivuliaaksi. Silloin rasvalokeroiden turpeus jarruttaa veren ja imunesteen kiertoa niin, että selluliitti-iho käy harmahtavaksi ja syntyy nesteturvotusta. Ylimääräinen neste saattaa aiheuttaa pingotusta ja ihon arkuutta.

Naistenlehtien suosittelema karkealla kintaalla hierominen auttaa aineenvaihduntaa ja nesteen poistumista ja voi siten tasoittaa ihoa. Se ei kuitenkaan vähennä rasvaa eikä pienennä rasvalokeroita. Siihen eivät pysty myöskään selluliittivoiteet, vaikka ne saattavat vaikuttaa ihon pintaan hetkellisesti.

Plastiikkakirurgi voi ohentaa läskikerrosta, mutta sileää ja kimmoisaa ei röpelöpyllystä rasvaimulla saa. Selluliitista on lähes mahdotonta päästä kokonaan eroon. Parasta siis lienee hyväksyä pienet röpelöt kevein sydämin.

Lähteet: Matti Hannuksela, professori, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, sekä Cellulite: a review. Journal of European Academy of Dermatology and Venereology (2000) 14, 251-262.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2008

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.