15. 6. 2004: world wide webin isä Tim Berners-Lee pokkaa Millennium-palkinnon ja miljoona euroa koko maailman valloittaneesta keksinnöstään. Hänen innovaationsa on myös semanttinen web, joka kykenee hyödyntämään merkityksiä.



TEKSTI:Jukka Nortio

15. 6. 2004: world wide webin isä Tim Berners-Lee pokkaa
Millennium-palkinnon ja miljoona euroa koko maailman valloittaneesta
keksinnöstään. Hänen innovaationsa on myös semanttinen web,
joka kykenee hyödyntämään merkityksiä.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 5/2004

Tavanomaisen runsas tulos internet-hausta: sanalla Elvis löytyy suomen kielellä noin 13 100 osumaa. Sama tulos ilmestyy ruutuun riippumatta siitä, etsinkö tietoa laulajasta, säveltäjien ja sanoittajien Elvis-yhdistyksestä vai suomalaisista Elvis-imitaattoreista.

Hakua tarkentamalla pääsen toki parempaan tulokseen, mutta perusongelma pysyy: olennaisen tiedon löytäminen yli neljän miljardin www-sivun viidakosta on hankalaa.

Kone alkaa ymmärtää

Valtaosa internetissä olevasta tiedosta on tuotettu jollakin maailman sadoista luonnollista kielistä. Näitä inhimillisiä kieliä tietokoneet eivät ymmärrä. Ne käsittelevät sanojamme pelkkinä merkkien yhdistelminä, kirjainrimpsuina, joten tiedon sisältö ei niille avaudu. Tästä syystä joudun itse tulkitsemaan, onko hakukoneen tarjoamassa osumassa relevanttia tietoa vai ei.

Nyt tästä vaivannäöstä hankkiudutaan eroon. Www-sivuista ja muista webin sisällöistä kehitetään sellaisia, että tietokoneet kykenevät ymmärtämään niiden asiasisältöä ja päättelemään asiayhteyksiä. Tähän tarkoitukseen sopii semanttinen web, merkitysten internet, joka osaa jäsentää ja luokitella tietoa sisällöllisin, semanttisin, perustein. Semanttisen webin tekniikoilla sivut voidaan myös koodata niin, että koneet pystyvät - toisin kuin nykykoneet - vaihtamaan tietoja keskenään.

Semanttisen webin pääarkkitehti on www:n isä Tim Berners-Lee, mutta myös suomalaisilla on tärkeä sija uuden webin kehitystyössä. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Eero Hyvönen esimerkiksi on luonut kansainvälisen uran semanttisen webin parissa ja työryhmänsä kanssa kehittänyt sen ensimmäisiä käytännön sovelluksia.






Webissä jo kolmas polvi

1. sukupolvi: 1991 esitelty world wide web mahdollisti www-sivujen luomisen, julkaisemisen ja jakelun internetissä.

2. sukupolvi: 1998 käyttöön saatu xml-kuvauskieli mahdollisti sivujen rakenteen kuvaamisen, ulkoasujen muuntelun ja lukemisen eri laitteissa, kuten pc:ssä ja matkapuhelimessa.

3. sukupolvi: 2001 käynnistynyt hanke mahdollistaa sivujen asiasisällön kuvaa-misen, jäsentämisen, luokittelun ja yhdis-telyn ja tietokoneiden välisen tiedon-vaihdon.

Webin tekniset kivijalat

www: world wide web, verkkopalvelu, joka mahdollistaa tiedostojen julkaisun ja jakelun internetissä.

uri: universal resource identifier, webissä olevan tietolähteen osoitin, yleisin malli url, uniform resource locator, on www-sivun osoite.

html: hypertext markup language, alkuperäinen www-sivujen kirjoittamis-kieli, edelleen yleisesti käytössä.

http: hypertext transfer protocol, tiedos-tojen siirtoon käytettävä tekniikka.

xml: extensible markup language, nykyi-sen, toisen polven webin yleiskieli, jolla esitetään sivujen rakenteet ja määritel-lään sovelluskohtaiset merkkikielet, kuten tekstikieli (x)html ja ulkoasukieli xsl-fo.

Semanttiset innovaatiot

owl: web ontology language, ontologia-kieli, jolla määritellään käsitteitä ja merki-tyksiä sivujen ja sisällön kuvailuun.

rdf: resource description framework, tunnetuin standardoitu merkityskieli, jolla kirjoitetaan kuvauksia, metatietoa, tiedos-tojen sisällöstä ja määritellään kuvauksis-sa käytettävä sanasto.


Palataan hetkeksi Elvis-hakuuni. Nykyisessä webissä sivu, jossa on Elvis Presleyn hitti Love Me Tender kertoo tavallisesti vain sisältämänsä tiedoston nimen: lovemetender.wav.

Semanttisessa webissä sivuun liitetään tietoa tiedoston sisällöstä. Tämä tiedosta itsestään luotu tieto, ns. metatieto, voi kertoa, kuka laulun esittää, kuka sen on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut, milloin ja missä se on äänitetty, mitä tyylisuuntaa se edustaa, millä kielellä se on laulettu, missä tallennusmuodossa se on tallennettu ja kuka tallennuksen on tehnyt.

Näiden metatietojen ansiosta saan helposti käsiini esimerkiksi sivut, jotka sisältävät kaikki Elviksen Love Me Tender -vuonna Mephisissä levyttämät laulut, koska sivuilla on samat metatiedot: esittäjä Elvis Presley, äänitysvuosi 1956, levy-yhtiö Sun, levytyspaikka Memphis. Minun ei edes tarvitse tehdä erillistä hakua, sillä yhteisten käsitteiden avulla alkuperäiseltä lovemetender.wav-sivulta muodostuu automaattisesti yhteys muihin sivuihin.

Vastaavasti löytyvät mitkä tahansa kaipaamani täsmätietoa sisältävät sivut. Voin hakea esimerkiksi geeniruoasta esitetyn tieteellisen tiedon niin, ettei minun tarvitse kahlata läpi mielipidekirjoituksia.

Metatietojen avulla internetissä olevaa tietoa voidaan siis tunnistaa ja koota hyödyllisiksi kokonaisuuksiksi - kunhan tiedon käsittelyssä noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä, käytetään yhteisiä kuvaus- ja merkityskieliä ja käsitteitä.

Uuden webin vaatimia yhteisiä käytäntöjä, tekniikoita ja standardeja, kehitetään tutkimuslaitoksissa ja  yrityksissä eri puolilla maailmaa. Työtä koordinoi Tim Berners-Leen johtama W3C, World Wide Web Consortium, joka on alan tutkijoiden ja yritysten yhteistyöelin.

Semantiikka on jättiläismäinen haaste, vaikka uuden webin luojat  eivät havittelekaan metatiedon liittämistä kaikkiin nykyisiin www-sivuihin. Yksin asiasisällön luokitteluun tarvittavien käsitteiden löytäminen on iso ponnistus. Käsitteitä tarvitaan valtavasti, ja jokaisen niistä on oltava yksiselitteinen ja tietokoneen ymmärrettävissä.

Alkuun on päästy käytössä olevilla hakusanaindekseillä, ammattitermistöillä ja merkitykseen perustuvilla sanastoilla. Helpotusta tuovat myös Googlen kaltaiset kehittyneimmät hakuohjelmat, jotka jatkuvasti käyvät läpi www-sivuja ja tekevät alkeellista luokittelua merkkijonohakemistojensa avulla.

Avuksi on tullut myös Linuxin kehittämisestä tuttu menettely, vapaaehtoistyö, jota tehdään Open Directory Projectissa. Hankkeessa on jo mukana yli 28 000 webin käyttäjää, jotka käsipelillä luokittelevat muun muassa ammatteihin ja harrasteisiin liittyviä sivuja.




Käyttökohteita

• hakukoneet


• sähköinen liiketoiminta


• verkkokauppa


• viestintä


• www-portaalit


• yritysten tietohallinto


Suomessa hieno hanke

Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen semanttisen webin kehityshanke on MuseoSuomi, jota johtaa Eero Hyvönen. Kunnianhimoisena tavoitteena on luoda www-sisäänkäynti, josta pääsee kaikkien tärkeiden museoiden kokoelmatietoihin.

Pilottivaiheessa on kerätty kokonaisuus, joka sisältää tiedot kolmen museon 4 500 esineestä ja muinaismuistosta. Jokaisen esineen sivulla on metatietoa, joka linkittää sivun muihin aihetta käsitteleviin sivuihin. Esimerkiksi rukinlavasta on linkki vihkisormukseen ja päinvastoin, koska molemmat esineet liittyvät hääseremonioihin.

MuseoSuomen kokoamisessa on käytetty noin kymmentätuhatta käsitettä. Nyt kun sisällöllinen perusta on luotu, kokoelmaan voidaan helposti lisätä uusia museoita.

Luotettavuuskin paranee

Eero Hyvönen näkee semanttisen webin myös pelastuksena internetin luotettavuuden ongelmiin.

- Luottamuksen verkko, Web of Trust, on semanttisen webin hanke, jossa kehitetään ratkaisuja yksityisyyden suojaamiseksi ja tiedon luotettavuuden parantamiseksi. Jos esimerkiksi tieto tiedon alkuperästä seuraa tiedon mukana, käyttäjä voi itse arvioida, pitääkö tiedon tuottajaa luotettavana vai ei, Eero, Hyvönen sanoo.

Jukka Nortio on tietotekniikan erikoistoimittaja.

Tietoa maailmalla: www.semanticweb.org/


Tietoa Suomessa: www.cs.helsinki.fi/u/eahyvone/stes/semanticweb/


Sovelluksia: museosuomi.cs.helsinki.fi, http://www.itameriportaali.fi/

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018