Maailmankierros katkeaa alkuunsa, kun tutkijat jalkautuvat sinne, missä taudit sikiävät.

Teksti: Tuula Kinnarinen

Maailmankierros katkeaa alkuunsa, kun tutkijat jalkautuvat sinne, missä taudit sikiävät.

Julkaistu Tiede -lehdessä 4/2010Sikainfluenssa päätti ensimmäisen visiittinsä pelättyä vaisummin. Meillä oli sittenkin aseita H1N1-virusta vastaan. Sen proteiinit muistuttivat menneiden influenssojen valkuaisia siinä määrin, että useimpien immuunipuolustus tunnisti ne. Turvallisuuden tunteeseen ei kuitenkaan kannata tuudittautua. Sikavirus voi lähteä uudelleen liikkeelle entistä vahvempana – tai ellei se, jokin muu. Viruksia nimittäin riittää.– Maailmassa on 50 000 selkärankaislajia. Kukin niistä kantaa arviolta kahtakymmentä omaa virusta, joten viruksia täytyy olla ainakin miljoona. Tunnemme niistä kaksituhatta, laskee arvostettu parasitologi Peter Daszak pohtiessaan Yhdysvaltain helmikuisella tiedeviikolla kaikkia askarruttavaa kysymystä: miten selättää pandemiat?Virustietämyksemme olisi parempi, ellem¬me olisi toisen maailmansodan jälkeen alkaneet uskoa, että voimme voittaa tartuntataudit lääkkeillä. Toiveikkuus huipentui 1967, kun Yhdysvaltain johtava terveysviranomainen William Steward ilmoitti: On tullut aika sulkea infektioiden kirja. Olemme lannistaneet ne. Voimme keskittyä syöpään ja sydäntauteihin.Optimismi perustui ikävään virhearvioon. Tutkijat kuvittelivat, että mikrobit ovat biologisesti vakaita ja siksi eristettävissä lokeroihinsa. Nyt tiedämme, että ne jos mitkä kykenevät muuntumaan ja matkustamaan.

Lääketiede eriytyi liikaaToinen sinisilmäisyytemme selitys löytyy lääketieteen käytännöistä. Vielä 1800-luvulla lääkärit olivat sitä mieltä, että koko luomakunta sairastaa samoja tauteja. Kun lääketiede jakautui aloihinsa, ihmis- ja eläintohtorit sulkeutuivat kammioihinsa ja lakkasivat puhumasta toisilleen. Tästä syystä lähes koko 1900-luku luultiin, etteivät taudinaiheuttajat voi siirtyä eläimestä ihmiseen, vaikka ne tosiasiassa ylittävät rajan tavan takaa.– Yli 60 prosenttia tartuntataudeistamme on peräisin eläimistä, ja niistä kaksi kolmesta villieläimistä, vakuuttaa Daszak, joka on kollegoineen setvinyt epidemioiden syntipukit yli 60:n viime vuoden ajalta.– Kaiken lisäksi eläinperäiset epidemiat ovat kasvussa.On siis aika unohtaa vanha voitonjulistus, kaivaa infektioiden kirja esiin ja avata siihen uusi luku uusille taudinaiheuttajille.

Mikä tauteja lietsoo?Lyhyt vastaus on nykyinen elämänmeno. Riski kasvaa sitä mukaa kuin maapallo menettää neitseellisiä seutujaan. Epidemiat pedataan siellä, missä ihminen tunkeutuu villiin luontoon ja raivaa elintilaa itselleen. Metsät ja maat, jotka ovat pitäneet villit mikrobit aloillaan, katoavat, ja oudot kannat pääsevät livahtamaan pahaa-aavistamattomiin tulokkaisiin.Toinen iso tekijä on kotieläintalouden tehostuminen. Esimerkiksi Kiinassa yhä useam¬malla ihmisellä on varaa ostaa tuoretta lihaa, ja kanankasvatus on tuhatkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä. Malesiasta taas löytyy 30 000 sian avofarmeja, jotka tarjoavat patogeeneille hedelmällisen kasvupohjan. Oman kortensa kekoon kantaa matkustus. Joka päivä kaksi miljoonaa ihmistä ylittää jonkin valtionrajan, ja mitä vauhtia: Amazonian takamailta pääsee nykyään huomiseksi mihin tahansa maailman metropoliin. Kun tähän lisätään kansainvälinen kauppa ja ilmastonmuutos, jonka odotetaan ajavan lajeja uusille seuduille, tulevaisuutemme ei vaikuta ruusuiselta.

Eko ottaa haasteenMe olemme tottuneet sanomaan, että maailma on kutistunut kyläksi. Niin sille on käynyt myös tartuntatautien näkökulmasta.– Koska ongelma on ihmisten, ei luonnon, meidän on otettava vastuu ja etsittävä tie ulos tilanteesta. Ainoa keino on koota eri alojen tutkijat yhteen, tähdentää Daszak, jonka johtama Wildlife Trust on tehnyt pioneerityötä kutsumalla projekteihinsa ihmis- ja eläinlääkäreitä, biologeja ja ympäristötutkijoita.Viime aikoina muutkin ovat havahtuneet. Vuodesta 2004 on ollut käynnissä kansainvälinen Yksi maailma, yksi terveys -hanke, joka tähtää monitieteiseen ekolääketieteeseen. Sen ohjelmajulistuksen mukaan emme voi enää suhtautua tartuntatauteihin kuin luonnonpaloihin, joiden tuhoja yritämme parhaamme mukaan korjata jälkikäteen. Tarvitsemme järjestelmän, joka puuttuu tapahtumien kulkuun ennakolta.

Pandemiankin voi ennustaaPeter Daszak uskoo vakaasti, että epidemioita, jopa pandemioita, voi ennustaa ja ehkäistä. Sen sijaan että odotamme tautien tulevan tykömme, meidän on etsittävä ne käsiimme, ennen kuin ne saavat tilaisuuden hypätä meihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkijat jalkautuvat laboratorioistaan sinne, missä taudit sikiävät.– Pitää selvittää, mitä taudinaiheuttajia riskieläimissä on ja miten eläimet elävät ja liikkuvat. Pitää testata ihmisiä, jotka eläinten parissa työskennellessään altistuvat taudeille. Pitää mennä simpanssinmetsästäjien kyliin, sika- ja kanafarmeille, eläintoreille, eläinkauppoihin ja eksoottisiin ravintoloihin, Daszak listaa. Mahdollisten taudinaiheuttajien löytyminen on kuitenkin vain ensi askel. Sen jälkeen on selvitettävä, miten yleisiä ne ovat, miten ne leviävät, miten ne muuntuvat, mikä on riski ihmiselle. Ensimmäistä kertaa historiassa tutkijoilla on onneksi välineet tutkia kaikkea tätä. Heitä avittavat dna-tekniikat, joilla voi nopeasti selvittää taudinaiheuttajien perimän ja muuntumiskyvyn, ja tietokonesimulaatiot, joilla voi mallintaa, miten ne käyttäytyvät pandemioille otollisissa urbaaneissa ympyröissä.

Investointi maksaa itsensäEdistyksellisistä välineistä huolimatta pandemian ennustaminen ei ole helppoa – mutta ei ole maanjäristysten tai tsunamienkaan, joihin kuitenkin yritetään varautua. Virushyökkäysten tuhovoima voi olla moninkertainen, mutta niiden ennakointiin resursseja on yhä vähän. Kentällä toimii vain pari–kolmesataa tutkijaa, ja varat on suunnattu väärin.– Valtaosa tutkimuksesta keskittyy rikkaisiin maihin, joissa pandemia tuskin syntyy. Meidän on luotava tarkkailujärjestelmä sinne, missä riski on suurin: Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan.Etsintä- ja seurantaohjelman pystytys maksaa arvioiden mukaan vähintään 50 miljoonaa euroa, mutta se ei ole hinta eikä mikään, kun sen suhteuttaa 2000-luvulla orastaneista pandemioista aiheutuneisiin taloudellisiin menetyksiin, lähes 200 miljardiin euroon.Daszak ja hänen laillaan ajattelevat ovat sitä mieltä, että nykytiedoin jopa aids olisi ollut pysäytettävissä. Jos tutkijat olisivat 1960- ja 1970-luvulla osanneet etsiä uusia taudinaiheuttajia Afrikasta, hiv olisi jäänyt kiinni sen sijaan, että sitä kantoi maailmassa ainakin satatuhatta ihmistä, kun se 1981 tunnistettiin muutamasta homoseksuaalista Kaliforniassa.

Kartta ennustaa epidemioita etelään

Kaikkien aikojen ensimmäisessä epidemiaennusteessa katse kannattaa kiinnittää päiväntasaajan lähettyville, missä luonto on monimuotoista ja ihmiset ajautuvat yhä enemmän kosketuksiin villien patogeenien kanssa. Myös Keski-Eurooppa hehkuu vaarallisen punaisena, mutta kartan laatineet Peter Daszak ja hänen kollegansa tarjoavat huojennusta. Kyse on paljolti ruokamyrkytyksistä ja antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista, mutta toki epidemioita petaavat myös vilkas lentoliikenne ja tiheä asutus.

Näistä maailma sairastuu

Vuosina 1940–2004 tieteelliset julkaisut esittelivät yli 300 uudenlaista epidemiaa. Tässä syntipukit.54,3 % bakteerit, joista antibiooteille vastustuskykyisiä yli 20 %25,4 % virukset ja prionit10,7 % alkueläimet6,3 % sienet3,3 % loismadot

Suurin uhka villieläimistä

Kana ja sika ovat saaneet itseensä tartuntavaaran merkin, mutta tosiasiassa iso osa epidemioista on vuosikymmeniä saapunut villistä luonnosta.

Tuoreimpia hyppyjä

Mikrobi       Vuosi        KantajaH5N1         1997        siipikarjaLyssa         1997       lepakkoNipah         1999       lepakko Sars           2002       lepakkoSFV            2004       simpanssiHendra       2005       lepakkoMalaka       2007       lepakkoArena         2009       jyrsijätCoxiella      2009       vuohi H1N1          2009       sika

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018