Tähtitaivas on upea näky, mutta tutkijoita kiinnostavat myös avaruuden äänet. Nuori universumi kumisi, ja Aurinko soi kaiken aikaa. Mustan aukon musisoinnistakin on tietoa.





Kukaan ei enää usko, että seireenit laulavat tähtiä ja planeettoja kannattavien kristallipallojen päällä. Sekin on yleisessä tiedossa, että avaruusaluksesta tipahtaneen avunhuudot kantautuvat läheisessä kuussa työskentelevän kaverin korviin vain elokuvissa.

Tähtitieteilijät kuitenkin tutkivat universumin ääniä ja arvelevat tietävänsä, miltä alkuräjähdys kuulosti. Heitä kiinnostaa myös supernovina räjähtävien tähtien mökä. Lisäksi he ovat rekisteröineet esimerkiksi mustien aukkojen ääntelyä.


Tyhjiö on vaiti

Äänen synty ja eteneminen vaativat väliainetta, sillä ääni on väliaineessa tapahtuvaa paineen (tiheyden) vaihtelua. Esimerkiksi kovaäänisen värähtely synnyttää ääniaallon ympäröivään ilmaan, ja me kuulemme musiikkia. Ääni etenee missä tahansa väliaineessa - kiinteässäkin - mutta tyhjässä se ei kulje.

Planeettojen, tähtien ja galaksien välissä on tyhjempää kuin maanpäällisten laboratorioiden tyhjiökammioissa. Avaruus vaikenee, vaikka tutkija käyttäisi kaikkein moderneimpia vastaanottolaitteita.

Universumi ei silti ole täysin hiljainen. Siellä täällä on tiheitä kohtia, joissa nytkin syntyy ääniaaltoja. Nuoruudessaan koko maailmankaikkeus oli tiheän kaasun täyttämä.


Hiljaisuus - ja alkusoitto

Nuoren universumin värähtelyt ovat jähmettyneet meitä ympäröivään kosmiseen taustasäteilyyn. Siksi sen tiheyserot paljastavat universumissa noin 13,7 miljardia vuotta sitten edenneiden ääniaaltojen harjat ja pohjat. Virginian yliopiston professori Mark Whittle on laskenut niiden ja tietokonesimulaatioiden avulla, ettei itse alkuräjähdys pitänyt lainkaan ääntä.

Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti. Aineeseen syntyi pieniä epätasaisuuksia, jotka pyrkivät kasvamaan. Kokkareet eivät pysyneet koossa, sillä kuuman kaikkeuden säteilyn paine hajotti niitä. Tämä toistui toistumistaan, ja aineen tiheys muuttui samaan tapaan kuin ilman tiheys äänen edetessä siinä.

Vaikka ihmisiä olisi ollut kuulolla, he eivät olisi aistineet ääntä. Kosminen soitto olisi kyllä ollut tarpeeksi voimakasta, mutta laajenemisen myötä duurista molliin muuttuva ääni oli noin 50 oktaavia kuulokynnyksemme alapuolella.


Tähdet soivat eläessään

Kopauta viinilasia ja kahvikuppia, ja huomaat heti, että astiat poikkeavat tosistaan. Instrumentin sointi kertoo sen rakenteesta. Samalla tavalla tutkijat voivat kosmisten äänten perusteella hahmottaa paikkaa, jossa ääni syntyy.

Universumin alun musiikki muuttui pian kakofoniaksi, joka vähitellen lakkasi sen jälkeen, kun aineen ja säteilyn vuorovaikutus päättyi universumin ollessa noin 400 000 vuotta vanha. Soitto kuitenkin tallentui kosmiseen taustasäteilyyn, joten tutkijat saavat sitä kartoittamalla tietoa nuoren universumin rakenteesta.

Mutta ei sfäärien sointi suinkaan ole ohi. Nyt kaikkeudessa musisoivat elävät ja kuolevat tähdet. Esimerkiksi Soho-satelliitti havainnoi Auringon pinnan värähtelyä, joka johtuu sen sisässä liikkuvista ääniaalloista. Kuuma kaasu tiivistyy ja harvenee. Aurinko soi muiden tähtien lailla.

Tässäkään tapauksessa emme kuulisi mitään, vaikka painaisimme korvamme Aurinkoon. Ääni on jälleen aivan liian matalaa. Tähden värähtelyn paljastama sointi on silti hyödyllinen sormenjälki. Siitä on selvinnyt muun muassa, että Auringon ydin on todella kaksitoista kertaa niin tiheää kuin lyijy.


Soundi kiihtyy kuollessa

Pari vuotta sitten Arizonan yliopiston tutkija Adam Burrows työtovereineen päätyi ehdottamaan, että ääni liittyy myös tähden kuolemaan. Tällä kertaa paikalle sattuvalla ihmisellä olisi teoriassa mahdollisuus kuulla kosmista musiikkia.

Kun Aurinkoa paljon massiivisempi tähti luhistuu elämänsä lopussa, sen sisään muodostuu häiriöaalto, joka ulos työntyessään räjäyttää tähden supernovana. Tutkijoilla on kuitenkin vaikeuksia selittää, miten häiriöaalto jaksaa omin avuin tähden pintaan.

Perinnäisesti avuksi on otettu tähden sisässä syntyneiden neutriinojen energia. Burrowsin ja kumppaneiden simulaatioissa kuolevan tähden ydin alkoi kuitenkin värähdellä niin nopeasti, että tähteen muodostui suunnilleen keski-C:tä (yksiviivaista c:tä) vastaavia ääniaaltoja, jotka avittivat häiriöaallon ulos.

Supernovaräjähdyksessä tähden kuorikerrokset sinkoutuvat avaruuteen. Paikalla on hetken ajan runsaasti kaasua, jossa voisi ehkä kuulla supernovan soundin. Räjähdyksenkin ääni pääsisi etenemään. Kaasu kuitenkin katoaa erittäin nopeasti avaruuden tyhjyyteen, ja ääni mykistyy.


Musta aukko musisoi

Jättiläismäisen mustan aukon ympärillä ääniaallot voivat edetä satojatuhansia valovuosia. Tämä kävi ilmi röntgenkuvasta.

Tutkijat kuvasivat Perseuksen galaksijoukkoa Chandra-röntgensatelliitilla. Joukon keskellä on valtava Perseus A -niminen galaksi. Galaksin keskellä puolestaan on jättiläismäinen musta aukko.

Samalla alueella galaksien välissä on myös paljon kuumaa kaasua, jossa erottuu kaksi suurta kuplaa. Ne muodostuivat, kun Perseus A:n keskellä olevaan mustaan aukkoon kiertyvä aine räjähti yhtä suurella voimalla kuin sata miljoonaa supernovaa.

Nyt musta aukko musisoi: kuplat työntävät kasvaes¬saan ympäröivää kaasua ja synnyttävät siihen ääniaaltoja, jotka etenevät kuumassa, röntgensäteitä hohkaavassa kaasussa. Samantyyppistä stokastista musiikkia on havaittu pienen, tähdestä syntyneen mustan aukon ympärillä.

Aukkojenkin sointi on matalaa. Jättiläisaukon ääni on peräti 57 oktaavia keski-C:n alapuolella.
Korvamme eivät todellakaan sovi sfää¬rien syville äänille, mutta ehkä kreikkalaiset ajattelijatkaan eivät kuullet sfäärien soittoa. Se saattoi olla pelkkää matemaattista harmoniaa.


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018