Lintumaailmassa tiedon kulku yli lajirajan on varmistunut. Muillakin eläimillä matkiminen voi olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Teksti: Pekka Rahko





Mikä yhdistää ulkomailla hyvää ravintolaa etsivää turistia ja kevätmuutolta saapuvaa kirjosieppoa? Oikea vastaus on taktiikka: kannattaa mennä sinne, missä paikallisetkin ovat. Kirjosiepon tapauksessa tämä tarkoittaa, että siepot seuraavat, minne paikkalinnut ovat pesänsä perustaneet.

Esimerkeissä on kuitenkin se oleellinen ero, että jälkimmäisessä tieto kulkee kahden eri lajin välillä. Viime vuosina kootun näytön perusteella tällainen ilmiö on luonnossa yllättävän yleinen. Lajienvälinen informaation vaihto onkin käyttäytymisekologian mielenkiintoisimpia uusia tutkimussuuntia.


Yleistä muillakin kuin linnuilla

Lintuekologit ovat jo kauan tienneet, että tietyt lintulajit pesivät lähempänä toisiaan kuin pelkän sattuman perusteella olisi lupa odottaa. Esimerkiksi pohjantikka kaivaa kolonsa usein kanahaukan reviirille, ja järripeippo hakeutuu räkättirastaskolonioiden läheisyyteen. Hyötynä on naapurin tarjoama turva pesärosvoja vastaan. Oululaisbiologit saivat jo 1990-luvulla kokeellisestikin selvitetyksi, että muuttolinnut käyttävät paikkalintuja turvallisen tai laadukkaan pesimäpaikan merkkinä.

Maailmalta tiedetään lukuisia vastaavia esimerkkejä. Eräs eteläamerikkalainen Platysaurus-suvun vyölisko löytää hedelmiä niitä syövien lintujen läsnäolon perusteella. Koralliriuttojen merivuokkoja kodikseen etsivät vuokkokalat hakeutuvat vastaavasti toisten lajien seuraan. Marmorivesilisko puolestaan osaa suunnistaa haisukonnan soidinkurnutuksen ohjaamana kohti mahdollisesti sopivaa pesimälampea.

- Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, että lajienvälisessä sosiaalisen informaation käytössä tärkeintä ei ole lähisukuisuus vaan elintapojen samankaltaisuus, sanoo tutkija Janne-Tuomas Seppänen Jyväskylän yliopistosta.

- Uskon, että tämä on yleinen ilmiö läpi koko eläinkunnan, enemmänkin sääntö kuin poikkeus, arvioi puolestaan tutkija Jukka Forsman Oulun yliopistosta.

Forsmanin mukaan ilmiö on havaittu hyönteisilläkin, joten kyky ei edellytä edes suurta älliä.


Edullista, koska hillitsee kilpailua

- Yhden lajin yksilö voi käyttää hyväkseen toisen lajin läsnäoloa tai karkeana mittarina toisen lajin tiheyttä, Forsman kuvaa tiedonvälityksen perusteita. Edellytyksenä on, että resurssivaatimukset menevät joltain osin päällekkäin. - Mitä isompi päällekkäisyys, sitä enemmän toista lajia voi hyödyntää.

Toisen lajin tarkkaileminen voi itse asiassa olla parempi idea kuin oman lajin kyyläys, sillä lajitoverin kanssa resursseista joutuu kilpailemaan enemmän.

Toisaalta tietojen saamisen myötä alkaa vastapainoksi muodostua kustannuksia. Mitä hyödyllisempää informaatiota toiselta lajilta saa, sitä todennäköisemmin ajautuu myös kilpailutilanteeseen. - Kun ulkomailla menee paikallisten suosimaan ravintolaan, saa todennäköisesti hyvän aterian, mutta vastineeksi palvelu voi täydessä paikassa olla hidasta, Forsman vertaa.


Suomalaistutkijat alan kärjessä

Forsman perehtyi vuonna 2000 valmistuneessa väitöstyössään lajienvälisen hakeutumisen merkitykseen lintuyhteisöissä. Seppänen väitteli viime kesäkuussa lajienvälisestä sosiaalisesta informaatiosta elinympäristön valinnassa. Nykyisin Jyväskylän yliopiston soveltavan ekologian professorina toimiva Mikko Mönkkönen kuvasi ilmiön ensimmäisen kerran vuonna 1990, joten alan systemaattinen tutkimus on ollut paljolti suomalaisten ansiota.

Forsman ja Seppänen kirjoittivat yhdessä Mönkkösen ja Turun yliopiston tutkijan Robert Thomsonin kanssa Ecology-lehdessä viime vuonna ilmestyneen katsauksen lajienvälisestä sosiaalisesta informaatiosta. Ehkä hieman yllättäen katsaus on ensimmäinen tästä aiheesta.

Seppänen arvioi vähäisen kiinnostuksen johtuneen siitä, että lajienvälinen kilpailu oli ekologiassa pitkään kaiken selittävän säännön asemassa. - Positiivisia vuorovaikutuksia aletaan huomioida vasta nyt, hän toteaa.

- Toisaalta monet tutkijat ovat olleet kiinnostuneita vain yhdestä lajista eivätkä ole tulleet ajatelleeksi, että lajit esiintyvät aina yhteisöissä, Seppänen lisää.


Tintinpönttöihin symbolit

Hätkähdyttävin esimerkki sosiaalisen informaation käytöstä löytyy Seppäsen ja Forsmanin hiljattain Current Biology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Kokeessa tiaisille tarjottiin pesäpönttöjä useilla metsäalueilla. Tiaisparin tehtyä valintansa pöntön seinään maalattiin symboliksi kolmio, ja viereiseen puuhun ripustettiin tyhjä pönttö, johon maalattiin ympyrä.

Sitten muita lintuja odottamaan ripustettiin lähistölle vapaita pönttöpareja, toiseen maalattuna ympyrä, toiseen kolmio. Joillakin tutkimusalueilla käytettiin muitakin symbolipareja mutta aina siten, että alueen kaikki tiaiset pesivät samoin merkityissä pöntöissä.

Varsinaisia koe-eläimiä olivat muutolta palaavat kirjosiepot Oulussa ja sepelsiepot Gotlannissa. Ne saivat valita kuvioiduista pöntöistä mieluisamman, ja vihjeenä oli tiaisnaapurien keinotekoinen "mieltymys" tiettyyn symboliin.


Siepot halusivat saman koristeen

Varhain saapuvat siepot, joilla ei ollut suurta hoppua pesimään, valitsivat pöntön kuviosta riippumatta. Sen sijaan myöhään saapuneista siepoista valtaosa valitsi samanlaisen kuvion kuin alueen tiaisparit. Kiireessä kannatti ottaa oppia jo pesivistä linnuista, lajista viis. Kumpikin sieppolaji, lähes tuhannen kilometrin päässä toisistaan, käyttäytyi kokeessa samoin.

- Informaatiota eniten tarvitsevat linnut kopioivat siis sokeasti jopa tutkijoiden aikaansaamia merkityksettömiä mieltymyksiä, Seppänen korostaa.

Ja mikäs siinä. Jatkaahan moni meistäkin vinkkien ottoa eri lähteistä, vaikka lähdekritiikki joskus pettäisikin. - Ihmisten päätöksentekohan perustuu usein tiedon hankintaan etukäteen: lomalle lähtö, osakkeiden osto, ravintolan valinta ja niin edelleen, Forsman miettii. Miksei sama voisi toimia eläimilläkin?


Pekka Rahko on biologi ja sanomalehti Kalevan uutistoimittaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018