Siittiön viennistä munasoluun on tullut koeputkihedelmöityksissä rutiinitoimi. Menetelmän innovaattori ihmettelee tarpeetonta riskinottoa.

Teksti: Tuula Kinnarinen

Siittiön viennistä munasoluun on tullut koeputkihedelmöityksissä rutiinitoimi. Menetelmän innovaattori ihmettelee tarpeetonta riskinottoa.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2010Heinäkuun lopulla 32 vuotta sitten maailma kohisi ennennäkemättömästä tapahtumasta ihmiskunnan historiassa. Yhdysvalloissa oli syntynyt tyttö, joka oli pantu alulle koeputkessa. Nyt tuolla elämän ihmeellä Louise Brownilla on neljä miljoonaa vertaistaan, ja joka vuosi eri puolilla maapalloa kolme–viisi prosenttia lapsista siittyy laboratoriossa.Myös menetelmät ovat lisääntyneet. Koeputkihedelmöitys on saanut rinnalleen tekniikan toisensa perään. Yksi niistä on noussut erityiseen suosioon. Se on mikrohedelmöitys, jossa siittiö istutetaan suoraan munasoluun tehtäväänsä hoitamaan. Tätä nykyä monissa maissa jo 75 prosenttia, paikoin enemmänkin, koeputkihedelmöityksistä tehdään näin, kun määrä vuosikymmen sitten oli kolmannes.– Olen pannut merkille, huokaa lisääntymistekniikoiden belgialainen pioneeri André van Steirteghem Yhdysvaltain tiedeviikolla, maailman suurimmassa kaikkien tieteenalojen vuosikongressissa San Diegossa helmikuisena maanantaiaamuna.– Eri puolilla hedelmöitysklinikat tarjoavat menetelmää käytännöllisesti katsoen kaikille lapsettomuusongelmista kärsiville. En näe tähän mitään syytä. Mikrohedelmöitystä käytetään liikaa ja tarpeettomasti. Monille pareille riittäisi tavanomainen koeputkitekniikka.

Tarkoitus avittaa miehiäMikrohedelmöitys – icsi, kuten asiantuntijat sanovat – kehitettiin miehestä johtuvan lapsettomuuden hoitoon, avittamaan isiksi niitä, joiden spermasta ei siihen omillaan ole. Joko siittiöitä on liian vähän tai ne liikkuvat huonosti. Tähän tarkoitukseen menetelmä olisi van Steirteghemin mielestä saanut jäädäkin.Niin hyödyllinen kuin mikrohedelmöitys on, siihen sisältyy tavanomaista suurempia riskejä, koska siinä munasoluun tunkeudutaan väkisin, muistuttaa pioneeri, jonka laboratoriossa ja johdolla menetelmä 1990-luvun alussa syntyi.– Todella, tätä pitäisi käyttää vain silloin, kun se on lääketieteellisesti perusteltua, kun syy lapsettomuuteen löytyy miehestä, säestää pioneerin yhdysvaltalaiskollega Dolores Lamb.– Nykyään miehen osuutta ei aina edes selvitetä. Tutkimusta pitää lisätä, sillä useissa tapauksissa siittiöt eivät ole ongelma, ja silloinkin kun ovat, osa ongelmista voidaan hoitaa ja lapsi saattaa alkuun ilman tekniikoita, tähdentää professori, joka Houstonin Baylor Collegessa tutkii nimenomaan miesten hedelmättömyyden syitä.Tutkijat toki ymmärtävät, miksi mikroinjektio on suosiossa. Hedelmöityshoidot maksavat, ja siittiön täsmäistutus voi tuottaa enemmän ja nopeammin alkioita ja siten jouduttaa raskaaksi tuloa. Mutta sittenkin: on parempi antaa luonnon hoitaa siitos silloin, kun sperma toimii. Näin ei tule valituksi epäkelpoa sukusolua. Mikroskoopissa normaalilta näyttävä siittiö ei välttämättä ole terve, ja hedelmöittäjäksi voi osua yksilö, joka luonnollisessa kilpailussa karsiutuisi pois.

Pieniä riskejä moniaAndré van Steirteghem on ollut eläkkeellä Brysselin Free-yliopiston lisääntymislääketieteen professorin virasta viisi vuotta mutta seuraa alaa tiiviisti, sillä hän on päätoimittajana sen johtaviin julkaisuihin kuuluvassa Human Reproduction -lehdessä.Pioneerin mukaan valtaosa koeputkilapsista, myös icsi-lapsista, kasvaa, kehittyy ja voi hyvin, mutta ryhmänä heillä on tavanomaista suurempi riski kuolla pian syntymän jälkeen tai kantaa erilaisia synnynnäisiä poikkeavuuksia. – Epämuodostumia on raportoitu sukupuolielimissä, lihaksissa, luustossa, sydämessä, verisuonissa, hermostoputkessa, ruoansulatuskanavassa ja kallossa.– Tavallista suurempi sairastumisalttius on kytketty muun muassa verkkokalvo- ja hermosolusyöpään, leukemiaan, hengitystiesairauksiin, kasvuhäiriöihin ja kehitysvammaisuuteen.– Geenien toimintaan vaikuttavat säätelytekijöissä ilmenevät poikkeavuudet liitettiin aiemmin joihinkin harvinaisiin oireyhtymiin, mutta äskettäin myös diabetekseen, liikalihavuuteen ja verenpainetautiin.Häiriön mukaan riski vaihtelee kaksinkertaisesta kahdeksankertaiseen. Luvut eivät ole isoja mutta kuitenkin tilastollisesti merkitseviä, ja siksi ne on syytä pitää mielessä.– Tuloksista on vaikea tehdä pitkälle meneviä yleistyksiä, sillä monet poikkeavuudet tulevat esiin vasta suurissa joukoissa. Useissa tutkimuksissa lapsia on tähän liian vähän. Iso osa tutkimuksista on lisäksi tehty pienillä lapsilla, joissa kaikki poikkeavuudet eivät vielä näy, van Steirteghem korostaa.– Ja tietysti pitää muistaa, että vanhimmat icsi-lapset ovat vasta 18-vuotiaita, joten terveysvaikutuksista, joita saattaa ilmetä myöhemmällä iällä, meillä ei edes voi olla tietoa. Ne näemme – jos näemme – vasta tulevina vuosikymmeninä.

Tikittääkö hoidossa aikapommi?Suurimpiin avoimiin kysymyksiin kuuluu miessukukunnan lisääntymisterveys. Synkimmissä visioissa mikrohedelmöityksessä tikittää aikapommi: mitä huonommalla ja niukemmalla spermalla munasoluja keinosiemennetään, sitä enemmän syntyy hedelmättömiä jälkeläisiä.– Hedelmättömyys johtuu usein perinnöllisistä syistä, joten kyllä, ne voivat jatkaa kiertoaan tekniikallamme. Jos isä on lisääntymiskyvytön, hänen poikansakin saattaa olla, van Steirteghem asettelee sanansa asiassa, johon kukaan ei vielä tiedä vastausta.Jälleen Dolores Lamb on samaa mieltä. Hänkin pitää riskiä ilmeisenä, sillä mikrohedelmöityksiä tehdään silloinkin, kun mies tuottaa vain muutaman siittiön. Pitkäaikaisseuranta on ehdottoman välttämätöntä, sillä voi olla, että vanhempien usko ”kyllä lääketiede hoitaa asian pois päiväjärjestyksestä” osoittautuu toiveajatteluksi.

Paino pysyy pienenäKaikkien koeputkihedelmöitysten yleisin ja tunnetuin riskitekijä on pieni syntymäpaino. Syntymälaihuuden syynä pidettiin pitkään monisikiöisyyttä, joka paisui suorastaan epidemiaksi, kun kohtuun raskauden toivossa siirrettiin useita alkioita. Nyt kun alkioita on opittu pakastamaan vastaista käyttöä varten, raskautta yritetään yhä useammin yhdellä tai enintään kahdella alkiolla, mutta lasten syntymäpainot eivät ole nousseet. Koeputkilapset syntyvät edelleen ennen aikojaan ja painavat tavanomaista vähemmän.Tutkijat eivät tiedä, mistä tämä johtuu. Kyse voi olla lääkkeistä, joilla vauhditetaan munasolujen kypsymistä. Kyse voi olla hedelmöitystekniikasta, joka pakastuksineen, pesuineen ja kasvatuksineen panee sukusolut koville. Tai ehkä syy löytyy niistä vanhempien ominaisuuksista, jotka lapsen saamista hankaloittavat.Avoimien kysymysten äärellä tiedeviikon spesialisteilla on vanhemmille lyhyt ja selvä viesti: kun mahdollista, kannattaa käyttää mieluummin keveää kuin järeää tekniikkaa ja siirtää kohtuun vain yksi alkio kerrallaan. Silloin lapsi varmimmin voittaa.

Siittiö ui tai ei

– Koeputkihedelmöityksessä kypsät munasolut ja siittiöt sekoitetaan yhteen laboratoriomaljassa ja siittiöt koettavat murtautua munasoluun omin voimin omia aikojaan. Hedelmöityneet munasolut kasvatetaan alkioiksi, joista yksi tai kaksi siirretään kohtuun. Lyhenne ivf, sanoista in vitro fertilization.– Mikrohedelmöityksessä yksi hedelmöittäjäksi valittu siittiö viedään injektioruiskulla kunkin munasolun sisään. Tämän jälkeen edetään kuten koeputkihedelmöityksessä. Lyhenne icsi, sanoista intracytoplasmic sperm injection.

Suomessa vakaa tilanne

– Ensimmäinen koeputkilapsi syntyi meillä 1984, ja kymmenen vuotta myöhemmin olivat vuorossa ensimmäiset mikrohedelmöitetyt vauvat. Nyt heitä on yhteensä yli 15 000.– Viime vuosina koeputkilapsia on ollut kaikista syntyneistä lapsista noin kolme prosenttia.– Koeputkihedelmöityksiä tehdään vuosittain noin 5 000. Kun mukaan lasketaan myös aiemmin pakastettujen alkioiden siirrot, hoitoja kertyy yli 8 000.– Mikrohedelmöityksiä koeputkihedelmöityksistä on noin 2 000 eli 40 prosenttia. – Määrä on pysynyt vakaana vuodesta toiseen, sanoo Väestöliiton Helsingin-klinikan ylilääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Anne-Maria Suikkari, joka jakaa André van Steirteghemin huolen menetelmän liikakäytöstä. – Esimerkiksi Etelä-Euroopassa ja Lähi-idässä icsi tehdään lähes kaikissa koeputkihedelmöityksissä ilman perusteltua syytä.– Monisikiöraskauksia on onnistuttu vähentämään selvästi. Vuonna 1993 niitä oli raskauksista 27 prosenttia, 2008 alle 10. Pudotus johtuu siitä, että raskautta yritetään yhä useammin yhden alkion siirrolla. Perinnäisessä koeputkihedelmöityksessä siirroista on yksialkioisia 65 prosenttia, mikroinjektioissa 58.– Siittiöiden kunnosta on viime vuosikymmeninä kannettu yhä enemmän huolta. Anne-Maria Suikkarin mukaan tässäkin suhteessa tilanne on Suomessa vakaa. Siittiötiheys on laskenut, mutta miehestä johtuva hedelmättömyys ei ole lisääntynyt.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018