Jokainen tuleva äiti tietää, että raskausajan huonot elämäntavat vaarantavat vauvan terveyden. Harva tuleva isä tietää, että sikiö kärsii myös äijäilystä



Sisältö jatkuu mainoksen alla


Sisältö jatkuu mainoksen alla

vauvan terveyden. Harva tuleva isä tietää, että sikiö kärsii myös äijäilystä



Suomessa luovuttiin keväällä suunnitelmasta lisätä viinapulloihin tarroja, jotka olisivat varoittaneet alkoholin haitoista sikiöille.

Tarroilla ei olisi varmaankaan ollut kovin suurta informaatioarvoa. Tuskin kukaan raskaana oleva nainen juo tietämättä, mitä tulevalle lapselleen tekee. Taustalla on todennäköisemmin piittaamattomuus ja alkoholiriippuvuus.
Sen sijaan eduskunta voisi harkita viinapulloihin tai tupakka-askeihin miehille suunnattua varoitustarraa.


Miesten roolia on vähätelty

Useimmat miehet tietävät, että erilaiset ympäristömyrkyt ja epäterveelliset elämäntavat voivat vaikuttaa sperman määrään ja laatuun. On yleisesti tiedossa, että terveiden siittiöiden väheneminen lisää miehestä johtuvan hedelmättömyyden riskiä.

Mutta harva mies tietää, että altistus erilaisille myrkyille saattaa vaikuttaa myös siitetyn jälkikasvun terveyteen. Siittiö voi hedelmöittää munasolun viallisenakin, väitti Rutgersin yliopiston politiikan tutkija Cynthia Daniels Yhdysvaltain tiedeviikolla Bostonissa helmikuussa.




Mitä voi tehdä tulevien lasten hyväksi


- Vanhemmuutta aikovan kannattaisi elää mahdollisimman terveellisesti, olipa mies tai nainen. Myrkyt voivat muuttaa geenien säätelyä huonoon suuntaan periytyvästi.
- Toistaiseksi ei tiedetä, millaisilta kemikaaleilta poikasikiöitä pitäisi suojata, jottei heidän spermansa laatu heikkenisi.





Havainto jäi huomiotta

Friedler tutki 1960-luvun lopussa opiaattitoleranssin syntymistä rotilla. Hän ei onnistunut yrityksessään siirtää morfiinin sietoa sukupolvelta toiselle. Sen sijaan opiaateille altistetut rottanaaraat synnyttivät normaalia pienikokoisempia poikasia, vaikka altistus huumeelle oli lopetettu jo ennen hedelmöitymistä.




Siittiöt syöksykierteessä


Siemennesteen siittiöpitoisuuden vähenemistä on päivitelty 1990-luvun alusta lähtien, mutta dramaattista hedelmättömyyden yleistymistä ei vielä ole koettu. Nyt se saattaa olla Euroopassa lähellä, kirjoittivat professori Jorma Toppari ja tanskalaiset hedelmällisyystutkijat International Journal of Andrologyn pääkirjoituksessa.

Erityisen niukasti siittiöitä on tanskalaisten spermassa. Nuorten suomalaisten siemenneste on ollut aiemmissa tutkimuksissa laadukkaampaa, mutta uusien tulosten mukaan siittiöt ovat vähentyneet myös meillä.

- Uusin tutkimus on Saksasta, Toppari kertoo. Sen mukaan niin entisen Itä-Saksan Leipzigissa kuin Länsi-Saksan Hampurissa kasvaneilla nuorilla on yhtä surkea siemenneste kuin tanskalaisilla.
Syitä sperman laadun heikkenemiseen ei edelleenkään tunneta hyvin. Tutkijat kuitenkin olettavat, että taustalla on sikiöaikainen altistus.


Ks. Siittiöt suojeluun!, Tiede 9/2005, s. 48-50.







Sotilaiden lapsilla outoja vaivoja

Isän kautta välittyvä vaikutus lasten synnynnäisiin sairauksiin palasi puheenaiheeksi 1980-luvulla. Esimerkiksi Vietnamin sodan veteraanien lapsilla oli paljon selkäydintyriä.

Syynä oli sotilaiden altistus dioksiinille, jota oli Vietnamissa käytetyssä Agent Orange -kasvimyrkyssä. Vuonna 1996 Yhdysvalloissa säädettiin laki, jonka nojalla veteraanien lapset saivat korvauksia isiensä myrkkyaltistuksen aiheuttamista sairauksista. Se oli ensimmäinen laatuaan - sitä ennen vain sotilaat itse olivat saaneet korvauksia palveluksen tuottamista terveyshaitoista.

Vuoteen 2000 mennessä lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden isän myrkkyaltistusten ja jälkikasvun terveysongelmien välillä. Ympäristömyrkkyjen ja työelämän kemikaalialtistumisten ohella alkoholin ja muiden päihteiden käyttö sekä tupakointi vaikuttaa ainakin miesten hedelmällisyyteen, mahdollisesti myös heidän lastensa terveyteen.


Geenin toimintaohje vinossa?

Tilastollinen yhteys isän altistumisten ja lasten synnynnäisten sairausten välillä ei vielä takaa, että kyseessä olisi välttämättä sperman kautta välittyvä vaikutus. Voihan kyse olla valikoitumisestakin: viinaan taipuvaisella miehellä voi hyvin olla juopotteleva vaimo.

Ainakin jotkin eläinkokeet antavat tukea ajatukselle, että pieni siittiö voi kuljettaa muutoksia, joilla on suuria vaikutuksia jälkikasvun terveyteen.

Tutkija Matthew Anway Idahon yliopistosta kertoi Bostonissa rottakokeesta, jossa sikiöt altistuivat huimille määrille torjunta-ainetta vinklotsoliinia. Urospuoliset jälkeläiset saivat erilaisia kehityshäiriöitä. Ne periytyivät ainakin neljänteen sukupolveen asti, vaikka urokset parittelivat vain terveiden naaraiden kanssa.

Anwayn mukaan geneettisen mutaation mahdollisuus oli tutkimuksessa suljettu pois. Syynä periytyviin epämuodostumiin olisi niin sanottu epigeneettinen vaikutus, eli geenin toimintaohje olisi mennyt väärään asentoon.
Geenejä päälle ja pois säätävät toimintaohjeet ovat dna:han kiinnittyviä molekyylejä, kuten metyyliryhmiä sen pinnalla. Epigeneettiset mekanismit ovat nousseet puheenaiheeksi viime vuosina yhä useammin (ks.Kärsitkö sadan vuoden takaisista oloista?, Tiede 6/2006, s. 46-49.

Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneet. Esimerkiksi Turun yliopiston fysiologian professorin Jorma Topparin mukaan epigeneettiset mekanismit myrkkyvaikutuksen välittäjinä ovat vielä kiistanalaisia.
- Tuloksia ei ole pystytty toistamaan muualla. Itse suhtaudun niihin toistaiseksi hyvin skeptisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla