Jokainen tuleva äiti tietää, että raskausajan huonot elämäntavat vaarantavat vauvan terveyden. Harva tuleva isä tietää, että sikiö kärsii myös äijäilystä




vauvan terveyden. Harva tuleva isä tietää, että sikiö kärsii myös äijäilystä



Suomessa luovuttiin keväällä suunnitelmasta lisätä viinapulloihin tarroja, jotka olisivat varoittaneet alkoholin haitoista sikiöille.

Tarroilla ei olisi varmaankaan ollut kovin suurta informaatioarvoa. Tuskin kukaan raskaana oleva nainen juo tietämättä, mitä tulevalle lapselleen tekee. Taustalla on todennäköisemmin piittaamattomuus ja alkoholiriippuvuus.
Sen sijaan eduskunta voisi harkita viinapulloihin tai tupakka-askeihin miehille suunnattua varoitustarraa.


Miesten roolia on vähätelty

Useimmat miehet tietävät, että erilaiset ympäristömyrkyt ja epäterveelliset elämäntavat voivat vaikuttaa sperman määrään ja laatuun. On yleisesti tiedossa, että terveiden siittiöiden väheneminen lisää miehestä johtuvan hedelmättömyyden riskiä.

Mutta harva mies tietää, että altistus erilaisille myrkyille saattaa vaikuttaa myös siitetyn jälkikasvun terveyteen. Siittiö voi hedelmöittää munasolun viallisenakin, väitti Rutgersin yliopiston politiikan tutkija Cynthia Daniels Yhdysvaltain tiedeviikolla Bostonissa helmikuussa.




Mitä voi tehdä tulevien lasten hyväksi


- Vanhemmuutta aikovan kannattaisi elää mahdollisimman terveellisesti, olipa mies tai nainen. Myrkyt voivat muuttaa geenien säätelyä huonoon suuntaan periytyvästi.
- Toistaiseksi ei tiedetä, millaisilta kemikaaleilta poikasikiöitä pitäisi suojata, jottei heidän spermansa laatu heikkenisi.





Havainto jäi huomiotta

Friedler tutki 1960-luvun lopussa opiaattitoleranssin syntymistä rotilla. Hän ei onnistunut yrityksessään siirtää morfiinin sietoa sukupolvelta toiselle. Sen sijaan opiaateille altistetut rottanaaraat synnyttivät normaalia pienikokoisempia poikasia, vaikka altistus huumeelle oli lopetettu jo ennen hedelmöitymistä.




Siittiöt syöksykierteessä


Siemennesteen siittiöpitoisuuden vähenemistä on päivitelty 1990-luvun alusta lähtien, mutta dramaattista hedelmättömyyden yleistymistä ei vielä ole koettu. Nyt se saattaa olla Euroopassa lähellä, kirjoittivat professori Jorma Toppari ja tanskalaiset hedelmällisyystutkijat International Journal of Andrologyn pääkirjoituksessa.

Erityisen niukasti siittiöitä on tanskalaisten spermassa. Nuorten suomalaisten siemenneste on ollut aiemmissa tutkimuksissa laadukkaampaa, mutta uusien tulosten mukaan siittiöt ovat vähentyneet myös meillä.

- Uusin tutkimus on Saksasta, Toppari kertoo. Sen mukaan niin entisen Itä-Saksan Leipzigissa kuin Länsi-Saksan Hampurissa kasvaneilla nuorilla on yhtä surkea siemenneste kuin tanskalaisilla.
Syitä sperman laadun heikkenemiseen ei edelleenkään tunneta hyvin. Tutkijat kuitenkin olettavat, että taustalla on sikiöaikainen altistus.


Ks. Siittiöt suojeluun!, Tiede 9/2005, s. 48-50.







Sotilaiden lapsilla outoja vaivoja

Isän kautta välittyvä vaikutus lasten synnynnäisiin sairauksiin palasi puheenaiheeksi 1980-luvulla. Esimerkiksi Vietnamin sodan veteraanien lapsilla oli paljon selkäydintyriä.

Syynä oli sotilaiden altistus dioksiinille, jota oli Vietnamissa käytetyssä Agent Orange -kasvimyrkyssä. Vuonna 1996 Yhdysvalloissa säädettiin laki, jonka nojalla veteraanien lapset saivat korvauksia isiensä myrkkyaltistuksen aiheuttamista sairauksista. Se oli ensimmäinen laatuaan - sitä ennen vain sotilaat itse olivat saaneet korvauksia palveluksen tuottamista terveyshaitoista.

Vuoteen 2000 mennessä lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden isän myrkkyaltistusten ja jälkikasvun terveysongelmien välillä. Ympäristömyrkkyjen ja työelämän kemikaalialtistumisten ohella alkoholin ja muiden päihteiden käyttö sekä tupakointi vaikuttaa ainakin miesten hedelmällisyyteen, mahdollisesti myös heidän lastensa terveyteen.


Geenin toimintaohje vinossa?

Tilastollinen yhteys isän altistumisten ja lasten synnynnäisten sairausten välillä ei vielä takaa, että kyseessä olisi välttämättä sperman kautta välittyvä vaikutus. Voihan kyse olla valikoitumisestakin: viinaan taipuvaisella miehellä voi hyvin olla juopotteleva vaimo.

Ainakin jotkin eläinkokeet antavat tukea ajatukselle, että pieni siittiö voi kuljettaa muutoksia, joilla on suuria vaikutuksia jälkikasvun terveyteen.

Tutkija Matthew Anway Idahon yliopistosta kertoi Bostonissa rottakokeesta, jossa sikiöt altistuivat huimille määrille torjunta-ainetta vinklotsoliinia. Urospuoliset jälkeläiset saivat erilaisia kehityshäiriöitä. Ne periytyivät ainakin neljänteen sukupolveen asti, vaikka urokset parittelivat vain terveiden naaraiden kanssa.

Anwayn mukaan geneettisen mutaation mahdollisuus oli tutkimuksessa suljettu pois. Syynä periytyviin epämuodostumiin olisi niin sanottu epigeneettinen vaikutus, eli geenin toimintaohje olisi mennyt väärään asentoon.
Geenejä päälle ja pois säätävät toimintaohjeet ovat dna:han kiinnittyviä molekyylejä, kuten metyyliryhmiä sen pinnalla. Epigeneettiset mekanismit ovat nousseet puheenaiheeksi viime vuosina yhä useammin (ks.Kärsitkö sadan vuoden takaisista oloista?, Tiede 6/2006, s. 46-49.

Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneet. Esimerkiksi Turun yliopiston fysiologian professorin Jorma Topparin mukaan epigeneettiset mekanismit myrkkyvaikutuksen välittäjinä ovat vielä kiistanalaisia.
- Tuloksia ei ole pystytty toistamaan muualla. Itse suhtaudun niihin toistaiseksi hyvin skeptisesti.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25799
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1194
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.