Jokainen tuleva äiti tietää, että raskausajan huonot elämäntavat vaarantavat vauvan terveyden. Harva tuleva isä tietää, että sikiö kärsii myös äijäilystä




vauvan terveyden. Harva tuleva isä tietää, että sikiö kärsii myös äijäilystä



Suomessa luovuttiin keväällä suunnitelmasta lisätä viinapulloihin tarroja, jotka olisivat varoittaneet alkoholin haitoista sikiöille.

Tarroilla ei olisi varmaankaan ollut kovin suurta informaatioarvoa. Tuskin kukaan raskaana oleva nainen juo tietämättä, mitä tulevalle lapselleen tekee. Taustalla on todennäköisemmin piittaamattomuus ja alkoholiriippuvuus.
Sen sijaan eduskunta voisi harkita viinapulloihin tai tupakka-askeihin miehille suunnattua varoitustarraa.


Miesten roolia on vähätelty

Useimmat miehet tietävät, että erilaiset ympäristömyrkyt ja epäterveelliset elämäntavat voivat vaikuttaa sperman määrään ja laatuun. On yleisesti tiedossa, että terveiden siittiöiden väheneminen lisää miehestä johtuvan hedelmättömyyden riskiä.

Mutta harva mies tietää, että altistus erilaisille myrkyille saattaa vaikuttaa myös siitetyn jälkikasvun terveyteen. Siittiö voi hedelmöittää munasolun viallisenakin, väitti Rutgersin yliopiston politiikan tutkija Cynthia Daniels Yhdysvaltain tiedeviikolla Bostonissa helmikuussa.




Mitä voi tehdä tulevien lasten hyväksi


- Vanhemmuutta aikovan kannattaisi elää mahdollisimman terveellisesti, olipa mies tai nainen. Myrkyt voivat muuttaa geenien säätelyä huonoon suuntaan periytyvästi.
- Toistaiseksi ei tiedetä, millaisilta kemikaaleilta poikasikiöitä pitäisi suojata, jottei heidän spermansa laatu heikkenisi.





Havainto jäi huomiotta

Friedler tutki 1960-luvun lopussa opiaattitoleranssin syntymistä rotilla. Hän ei onnistunut yrityksessään siirtää morfiinin sietoa sukupolvelta toiselle. Sen sijaan opiaateille altistetut rottanaaraat synnyttivät normaalia pienikokoisempia poikasia, vaikka altistus huumeelle oli lopetettu jo ennen hedelmöitymistä.




Siittiöt syöksykierteessä


Siemennesteen siittiöpitoisuuden vähenemistä on päivitelty 1990-luvun alusta lähtien, mutta dramaattista hedelmättömyyden yleistymistä ei vielä ole koettu. Nyt se saattaa olla Euroopassa lähellä, kirjoittivat professori Jorma Toppari ja tanskalaiset hedelmällisyystutkijat International Journal of Andrologyn pääkirjoituksessa.

Erityisen niukasti siittiöitä on tanskalaisten spermassa. Nuorten suomalaisten siemenneste on ollut aiemmissa tutkimuksissa laadukkaampaa, mutta uusien tulosten mukaan siittiöt ovat vähentyneet myös meillä.

- Uusin tutkimus on Saksasta, Toppari kertoo. Sen mukaan niin entisen Itä-Saksan Leipzigissa kuin Länsi-Saksan Hampurissa kasvaneilla nuorilla on yhtä surkea siemenneste kuin tanskalaisilla.
Syitä sperman laadun heikkenemiseen ei edelleenkään tunneta hyvin. Tutkijat kuitenkin olettavat, että taustalla on sikiöaikainen altistus.


Ks. Siittiöt suojeluun!, Tiede 9/2005, s. 48-50.







Sotilaiden lapsilla outoja vaivoja

Isän kautta välittyvä vaikutus lasten synnynnäisiin sairauksiin palasi puheenaiheeksi 1980-luvulla. Esimerkiksi Vietnamin sodan veteraanien lapsilla oli paljon selkäydintyriä.

Syynä oli sotilaiden altistus dioksiinille, jota oli Vietnamissa käytetyssä Agent Orange -kasvimyrkyssä. Vuonna 1996 Yhdysvalloissa säädettiin laki, jonka nojalla veteraanien lapset saivat korvauksia isiensä myrkkyaltistuksen aiheuttamista sairauksista. Se oli ensimmäinen laatuaan - sitä ennen vain sotilaat itse olivat saaneet korvauksia palveluksen tuottamista terveyshaitoista.

Vuoteen 2000 mennessä lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden isän myrkkyaltistusten ja jälkikasvun terveysongelmien välillä. Ympäristömyrkkyjen ja työelämän kemikaalialtistumisten ohella alkoholin ja muiden päihteiden käyttö sekä tupakointi vaikuttaa ainakin miesten hedelmällisyyteen, mahdollisesti myös heidän lastensa terveyteen.


Geenin toimintaohje vinossa?

Tilastollinen yhteys isän altistumisten ja lasten synnynnäisten sairausten välillä ei vielä takaa, että kyseessä olisi välttämättä sperman kautta välittyvä vaikutus. Voihan kyse olla valikoitumisestakin: viinaan taipuvaisella miehellä voi hyvin olla juopotteleva vaimo.

Ainakin jotkin eläinkokeet antavat tukea ajatukselle, että pieni siittiö voi kuljettaa muutoksia, joilla on suuria vaikutuksia jälkikasvun terveyteen.

Tutkija Matthew Anway Idahon yliopistosta kertoi Bostonissa rottakokeesta, jossa sikiöt altistuivat huimille määrille torjunta-ainetta vinklotsoliinia. Urospuoliset jälkeläiset saivat erilaisia kehityshäiriöitä. Ne periytyivät ainakin neljänteen sukupolveen asti, vaikka urokset parittelivat vain terveiden naaraiden kanssa.

Anwayn mukaan geneettisen mutaation mahdollisuus oli tutkimuksessa suljettu pois. Syynä periytyviin epämuodostumiin olisi niin sanottu epigeneettinen vaikutus, eli geenin toimintaohje olisi mennyt väärään asentoon.
Geenejä päälle ja pois säätävät toimintaohjeet ovat dna:han kiinnittyviä molekyylejä, kuten metyyliryhmiä sen pinnalla. Epigeneettiset mekanismit ovat nousseet puheenaiheeksi viime vuosina yhä useammin (ks.Kärsitkö sadan vuoden takaisista oloista?, Tiede 6/2006, s. 46-49.

Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneet. Esimerkiksi Turun yliopiston fysiologian professorin Jorma Topparin mukaan epigeneettiset mekanismit myrkkyvaikutuksen välittäjinä ovat vielä kiistanalaisia.
- Tuloksia ei ole pystytty toistamaan muualla. Itse suhtaudun niihin toistaiseksi hyvin skeptisesti.

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5205
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti
Hirmun anatomia on selvinnyt sääsatelliittien mikroaaltoluotaimilla. Ne näkevät pilvien läpi myrskyn ytimeen ja paljastavat ukkospatsaat, joista myrsky saa vauhtinsa. Kuva: Nasa/Trimm

Pyörivät tuulet imevät energiansa veden lämmöstä.

Trooppiset rajuilmat tappoivat vuosina 1995–2016 lähes 244 000 ihmistä, koettelivat muuten 750 miljoonaa ihmistä ja tuhosivat omaisuutta runsaan 1 000 miljardin dollarin arvosta, enemmän kuin mitkään muut mullistukset, esimerkiksi tulvat tai maanjäristykset.

Näin arvioi maailman luonnonkatastrofeja tilastoiva belgialainen Cred-tutkimuslaitos raporteissaan, joissa se laskee katastrofien pitkän aikavälin inhimillistä hintaa.

Myrskytuhot ovat panneet myrskytutkijat ahtaalle. Kaikki tahtovat tietää, mistä näitä rajuilmoja tulee. Lietsooko niitä ilmastonmuutos?

Lämpö alkaa tuntua

Näihin asti tutkijapiireissä on ollut vallalla käsitys, jonka mukaan hirmuista ei voi syyttää ilmastonmuutosta vielä kotvaan. Se alkaa voimistaa myrskyjä vasta pitkällä aikajänteellä.

Nyt hurjimpia myrskyjä on kuitenkin alettu kytkeä ilmaston lämpenemiseen. Esimerkiksi alkusyksystä 2017 Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi, että lämpeneminen todennäköisesti rankensi elokuussa Houstonin hukuttaneen Harvey-myrskyn sateita.

Jotkut tutkijat ovat puhuneet kytköksistä jo vuosia.

Esimerkiksi Kerry Emanuel, Massachusettsin teknisen yliopiston myrskyspesialisti, laski 2005, Katrinan runnottua New Orleansia, että Atlantin ja Tyynenmeren myrskyt ovat nykyään 60 prosenttia voimakkaampia kuin 1970-luvulla.

Keväällä 2013 Nils Bohr -instituutin Aslak Grinsted raportoi, että lämpenemiskehitys vaikuttaa myrskyissä syntyviin tulva-aaltoihin.

Kun maapallon keskilämpötila nousee 0,4 astetta, myrskytulvien määrä tuplaantuu. Tämä rajapyykki on jo ohitettu. Kun lämpötila nousee kaksi astetta, tulvat kymmenkertaistuvat. Silloin superrajuja myrskyjä hyökyy Atlantilta joka toinen vuosi. Tähän asti niitä on nähty kerran 20 vuodessa.

Meri lämpenee otollisesti

Tärkein myrskyjä ruokkiva muutosvoima löytyy sieltä, mistä myrskyt ammentavat energiansa ja mihin ilmastonmuutoksen nähdään vaikuttavan: meriveden lämpötilasta. Se kehittyy myrskyille otolliseen suuntaan.

Esimerkiksi Meksikonlahdella, hurrikaanien voimanpesässä, on mitattu jopa pari astetta tavallista korkeampia meriveden lämpötiloja.

Kun Haiyan, yksi kaikkien aikojen kovimmista taifuuneista, marraskuussa 2013 jätti kaksi miljoonaa filippiiniläistä kodittomiksi, meri oli myrskyn syntyalueella vielä sadan metrin syvyydessä kolme astetta normaalia lämpimämpi.

Meressä tapahtuu muutakin epäedullista: pinta nousee. Se kasvattaa myrskyjen nostattamia tulva-aaltoja, jotka usein saavat aikaan pahinta tuhoa.

 

Näin hirmumyrsky kehittyy

Hirmun syntymekanismi on sama kaikkialla, vaikka nimitykset vaihtelevat. Atlantilla ja Amerikan puoleisella Tyynellämerellä puhutaan hurrikaaneista, Aasian puolella taifuuneista ja Intian valtamerellä ja Oseaniassa sykloneista. Grafiikka: Mikko Väyrynen

 

Trooppisia hirmumyrskyjä syntyy päiväntasaajan molemmin puolin 5. ja 25. leveyspiirin välillä. Päiväntasaajalla niitä ei muodostu, sillä sieltä puuttuu coriolisvoima, jota myrsky tarvitsee pyörimiseensä

Kehittyäkseen myrsky vaatii tietynlaiset olot. Suursäätilan pitää olla laajalla alueella epävakaa ja ukkossateinen ja meriveden vähintään 26 asteista 50 metrin syvyydeltä. Lisäksi tuulien pitää puhaltaa heikosti 12 kilometrin korkeuteen asti. Voimakkaissa virtauksissa myrskynpoikanen hajoaa.

1. Merestä nousee lämmintä, kosteaa ilmaa. Se kohoaa nopeas­ti ja tiivistyy ukkospilviksi, jotka kohoavat 10–15 kilometrin korkeuteen. Samalla vapautuu lämpöä, mikä ruokkii matalapainetta.

2. Fysiikan säilymislakien mukaan ylös kohoavan ilman tilalle virtaa ympäriltä korvausilmaa, jolloin ilmanpaine alueella laskee.

3. Lämpöä kohoaa ylös yhä laajemmalti, ukkospilvien jono venyy, ja ilman virtausliikkeet voimistuvat. Ilmanpaine laskee lisää, ja alueelle syntyy liikkuva matalapaineen keskus.

4. Paine-ero tuottaa voiman, joka alkaa pyörittää tuulia kiihtyvää vauhtia. Maan pyörimisliikkeestä aiheutuva coriolisvoima kiertää niitä spiraalin lailla vastapäivään kohti matalan keskusta. Kun tuulen sekuntinopeus nousee yli 33 metrin, on syntynyt trooppinen hirmumyrsky.

Hurjimmissa myrskyissä tuulen nopeus nousee 70–90 metriin sekunnissa. Pyörteen halkaisija vaihtelee puolestaan 400 kilometristä 1 000 kilometriin.

5. Myrskyn voimistuessa sen ylle muodostuu korkeapaine, joka pyörii tuulia vastaan. Laskeva ilmavirtaus kuivattaa ja lämmittää keskusta, ja se seestyy myrskynsilmäksi.

6. Silmää kiertävät tuulet sekoittavat tehokkaasti meren pintaa 50–100 metrin syvyydeltä. Kun lämmintä vettä painuu syvyyksiin ja viileää kohoaa pintaan, ”lämpövoimala” jäähtyy ja hitaasti liikkuva myrsky voi heikentyä. Nopeaan myrskyyn jarru ei ehdi vaikuttaa, ja silloin kumpuava vesi voi loppumatkasta muuttua vaaralliseksi.

7. Kun ranta lähestyy ja meri madaltuu, tuulet pakkaavat vettä myrskyn tielle tulva-aalloksi, joka syöksyy myrskyn mukana maalle tuhoisin seurauksin.

Maalle saavuttuaan myrsky laantuu, kun se ei enää saa käyttövoimaa meren lämmöstä.

 

Tuula Kinnarinen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014. Päivitetty 12.9.2018.