Ihmisillä on tapana hahmottaa elämänsä johdonmukaisina tarinoina, joiden kehyksiin elämäntapahtumat sijoitetaan. Kun omat tarinansa tunnistaa, ne voi tarvittaessa myös vaihtaa.


joiden kehyksiin elämäntapahtumat sijoitetaan. Kun omat tarinansa tunnistaa,
ne voi tarvittaessa myös vaihtaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2006

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Kuivahko vitsi vertaa ihmisen osaa golfpallon kohtaloon: ensin lyödään kerta toisensa jälkeen ja lopulta joutuu kuoppaan.

Ihmistä ei tietenkään lyödä mailalla eikä kuoppaamme kaiveta golfkentälle, mutta ymmärrämme vertauskuvan.

Metaforat eli kielikuvat ovat useimmille tuttuja juuri vitseistä ja runoista. Metaforien maailma ei kuitenkaan rajoitu näihin, jos on uskominen Berkeleyn Kalifornian yliopiston kielitieteen professoria George Lakoffia ja Oregonin yliopiston filosofian professoria Mark Johnsonia. Vuonna 1980 ilmestyneessä kirjassaan Metaphors We Live By (The University of Chicago Press) he toteavat, että ihmisen käsitys omasta elämästään rakentuu vertauskuvista ja niihin liittyvistä tarinoista. Kun alamme elää jonkin tietyn vertauskuvan sisältämää tarinaa, tulemme tarinan loogisuuden turvaamiseksi sulkeneeksi pois muita mahdollisuuksia jäsentää elämää.

Jotta pääsisit paremmin selville elämäsi punaisesta langasta, voit katsoa, mitkä seuraavista vertauskuvatyypeistä ovat lähinnä sinua. Millaiseen kehyskertomukseen olet tottunut sijoittamaan tapahtumiasi? Jos huomaat valinneesi vahingossa huonoja tuloksia tuovan elämäntarinan, voit päättää valita uuden.


Ehkä elämäsi on kaari

Sikiämisen, syntymän, kukoistamisen, lisääntymisen, lakastumisen ja lopulta kuoleman sisältävä elinkaariajattelu on varsin tyypillinen tapa hahmottaa elämää.

Elinkaari on myös koneella. Tehtaasta kone tulee tuliteränä ja hyvin rasvattuna, mutta kovassa kulutuksessa se alkaa yskiä. Lääkärimekaanikko joutuu vaihtamaan pumppua tai rassaamaan putkia, kunnes laite todetaan romuksi.

Vai matka, taakka tai polttoaine

Elämänpolku on toinen suosittu vertauskuva. Tietä laveaksi luuleva voi helposti langeta, eksyä tai muuten vain kompastua kaidan tien kivikoihin, mutta lopulta matkamies maan pääsee perille.

Elämän mukanaan tuoma kärsimys tai taakka on varsin raskas risti kannettavaksi. Niinpä kuolema ei ole hullumpi vaihtoehto, koska se tuo mukanaan vapautuksen.

Kun jonkun sanotaan polttavan kynttilää molemmista päistä, elämästä puhutaan kuin se olisi polttoainetta. Syntyessämme meillä on tankki täynnä bensaa, ja sen loppuessa potkaisemme tyhjää. Juuri tähän metaforaketjuun perustuu ajatus itsensä säästämisestä.


Oletko perintöprinssi tai -prinsessa

Edesmennyt prinsessa Diana valitti olevansa kuin kantakirjahieho, jonka tehtävänä oli poikia Englannille tuleva hallitsija.

Kruunupäiden ohella myös tavisperheissä jonkin perheenjäsenen tehtävänä on kasvattaa prinssi tai prinsessa, joka aikanaan yltää suuriin tekoihin. Nykyään kenestä tahansa voi tulla presidentti tai pääjohtaja tai ainakin suvun, sukutilan tai perheyrityksen jatkaja. Verenperintöön perustuva velvoite kuitenkin tuntuu nykyihmisestä turhan ennaltamäärätyltä ja vapautta rajoittavalta.





Vertauskuvien ymmärtämiseen tarvitaan kulmapoimua


Mummi katselee lapsenlapsensa piirtämiä kuvia ja tokaisee: "Kyllä tytöllä tosiaan on lahjoja!" Tyttö alkaa miettiä, missä ne lahjapaketit ovat. Tytöllä on piirtämisen lahja muttei vertauskuvien ymmärtämisen lahjaa.

Perusaistimusten ja kielikuvien välisenä "siltana" toimii aivojen kulmapoimu (gyrus angularis). Se on saksanpähkinän kokoinen alue tunto-, näkö- ja kuuloaivokuoren yhtymäkohdassa isoaivojen päälakilohkon alaosassa - kirjaimellisesti korvan takana.

Metaforien ja aivotoiminnan yhteyttä tutkinut, sekä psykologiaan että neurologiaan erikoistunut yhdysvaltalaisprofessori Vilayanur Ramachandran luonnehtii kulmapoimua vertauskuvien ymmärtämisen orkesterinjohtajaksi tai ainakin solistiksi. Muita osallistujia voivat olla aivojen reunanpäällyspoimu (gyrus supramarginalis) ja peilisolut (ks. Peilisolut auttavat ymmärtämään muita, Tiede 8/05, s. 18-22).

Kalifornian yliopistossa San Diegossa toimiva Ramachandran värväsi neljä koehenkilöä, joiden kulmapoimu oli hieman vaurioitunut aivohalvauksessa tai aivokasvaimen leikkauksessa. Näille sujuvapuheisille, älykkäille ja muutenkin tolkukkaille koehenkilöille annettiin selitettäväksi 20 sananlaskua tai kansanviisautta. Niitä olivat esimerkiksi "omena ei putoa kauas puusta", "tyhjät tynnyrit kolisevat eniten", "ruoho on aidan takana vihreämpää" ja "ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää".

Koehenkilöt ymmärsivät sananlaskut hyvin kirjaimellisesti. Eräs heistä, aiemmalta ammatiltaan lääkäri, selitti kultaa ja kiiltoa koskevan sananlaskun näin: "Kultasepänliikkeeseen menevän on varottava, ettei kukaan rosvoa hänen rahojaan." Väitteen, jonka mukaan Hilma on hyväsydäminen ihminen, hän tulkitsi niin, että Hilmalla on voimakas sydänlihas. Yhtä kouriintuntuvan tulkinnan sai myös kovasydämisyys.
Kulmapoimu on sitä suurempi, mitä "kehittyneempi" nisäkäs on kyseessä. Ihmisellä se on erityisen iso. Ehkä juuri siksi jokainen apina osaa tavoitella pähkinöitä mutta vain ihminen yrittää saada kuun taivaalta.












Millainen peli elämäsi voisi olla

New Yorkin yliopiston uskontotieteen emeritusprofessori James P. Carse teki kirjassaan Finite and Infinite Games (Free Press 1986) viisaan eron avoimien ja suljettujen pelien välille.

Suljetun pelin, kuten mäkihyppykilpailun, kesto, paikka, osallistujat ja säännöt on ennalta määrätty, ja pelin loputtua voittaja julistetaan yleisön läsnä ollessa. Voittaja ikään kuin saavuttaa ikuisen tittelin tai kuolemattoman kunnian. Matti Nykänen on ikuisesti Calgaryn kisojen olympiavoittaja.

Hallitsevan maailmanmestarin tittelin säilyttäminen kuitenkin vaatii toisten nitistämistä kerran toisensa jälkeen. Tämän vuoksi suljettuihin peleihin liittyy usein veren maku ja voittamisen pakkomielle. Kyse on dramaattisesta, elämään tai kuolemaan johtavasta nollasummapelistä.

Elämä voidaan nähdä myös avoimena pelinä, joka sisältää suljettuja pelejä. Pelataan niillä korteilla, jotka elämä on antanut, ja toisinaan korttien merkitystä vaihtaen. Tällöin yksittäinen voitto tai tappio ei muodostu kohtalonkysymykseksi. Avoimen pelin syvimpänä tarkoituksena on mahdollistaa pelin jatkuminen. Niinpä erän tennistä voi pelata kuntoilun vuoksi eikä välttämättä yleisön arvostusta tuovan erävoiton takia. Jopa kasinotalouden peliä voi pelata avoimesti, tosissaan muttei tosikkona.


Kiehtooko arvoitus tai taide-elämys

Joillekin elämä on kuin seikkailupeli tai arvoituksellinen tehtävä. Salapoliisin uteliaisuudella ikitutkija haluaa paljastaa ainakin muutaman mysteerin. Onneksi elämä tarjoaa yllin kyllin haasteellisia tilanteita, joista selviytymiseksi on opittava ja löydettävä uutta.

Tämä elämänkäsitys johtaa laajentuvaan ajatusavaruuteen, koska yksi ratkaistu mysteeri tuntuu olevan portti kymmeneen uuteen arvoitukseen.

Tai jos kaikki onkin esteettisten elämysten sarjaa. Elämäntaiteilija kokee elämän taideteokseksi, joka näyttäytyy inspiraation, luomisen, mielihyvän ja pohdiskelun ikuisesti vaihtuvana kehänä. Koska minuus on taideteos, se voidaan luoda ja muokata aina uudelleen.

Elämäntaiteilijan voi olla muita helpompi elää usean eri metaforan läpi sen sijaan, että tyytyisi kiistelemään siitä, onko elämän perimmäinen tarkoitus lisääntyminen, esiintyminen, pelaaminen vai jokin muu.



Tuija Matikka on psykologi, joka on erikoistunut organisaatioiden ja henkilöstön kehittämiseen ja harjoittaa myös henkilökohtaista psykologista neuvontaa.
Aiheesta lisää Tuija Matikan artikkelissa "Jokainen ihminen on laulun arvoinen" kirjassa NLP mielikirja - Kuinka muuttaa mieltään (toim. Veli-Matti Toivonen ja Peter von Harpe, Suomen NLP-yhdistys 1994). Myöhemmässä painoksessa artikkelin nimi on "Olet elämäsi tarina".


 

Sisältö jatkuu mainoksen alla