Isyydestään on vaikea olla varma.Kalvaako epäilys? Isyyden voi selvittää varsin luotettavasti dna-testein. Yhdysvalloissa testipakkauksia saa jo apteekista. Vinkkejä antavat myös silmät, korvat ja hymykuopat.

Juuri nyt -sarja:





Toivottavasti vietit viime sunnuntain isänpäivän mukavissa merkeissä, hyvä Tiede-lehden lukija. Teitä isiä on lukijoissamme noin 80 000.

Joukossanne on ehkä kolmekin tuhatta miestä, jotka tietämättään kasvattavat jonkun toisen miehen lasta. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan.

Brittiläisen Liverpoolin kansanterveyskeskuksen johtaja Mark Bellis analysoi laajan joukon kansainvälisiä tutkimuksia, joissa arvioitiin väärän isyyden yleisyyttä väestössä. Varhaisimmat tutkimuksista olivat 1950-luvulta, uusimmat vuodelta 2004.

Tulokset vaihtelivat suuresti, selvisi Bellisin ryhmän meta-analyysistä Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä. Muutamissa tutkimuksissa harhaisäksi luokittui vain yksi prosentti, joissakin jopa kolmekymmentä prosenttia. Bellis arvioi oikean luvun olevan lähellä neljää prosenttia. (Isyys on ainakin historiassa jakautunut epätasaisesti: ks. Esi-isä lensi kukasta kukkaan, s. 5.)


Testien varmuudessa eroja

Isyyden selvittäminen onnistuu tietysti helposti dna-testein, joita tehdään Suomessa noin tuhat vuodessa. Yleensä testin määrää kunnan lastenvalvoja tai tuomioistuin.

Entä jos mies haluaa varmistaa asian omin päin, omilla kustannuksillaan ja lapsen äidin tietämättä? Sekin käy nykyään helposti.

Esimerkiksi mammaksi.fi-verkkopalvelussa markkinoidaan brittilaboratorion testejä. 99,9-prosentin varmuuden saa 260 eurolla ja 99,9999 prosentin varmuuden 350 eurolla. Kalliimpaa tutkimusta tarvitaan, jos epäilty isäehdokas on oma veli tai muu lähisukulainen.

Laboratorioon lähetetään esimerkiksi sylkinäyte posken sisäpinnalta. Näyte tarvitaan vain isältä ja lapselta.
Yhdysvalloissa testipakkauksia myydään jo apteekeissa kondomien ja raskaustestien vieressä. Hinnat laboratoriotutkimuksineen ovat vain runsaat sata euroa.


Tarvitaanko lapsen lupa?

Yksityiset isyystestit ovat sinänsä sallittuja. Esimerkiksi Britanniassa laki kuitenkin kieltää ottamasta toiselta henkilöltä kudosnäytettä ilman tämän suostumusta.

Jos isyyden selvittämiseksi kajotaan lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen, tarvitaan Suomessakin hänen hyväksyntänsä, tai jos lapsi ei ole tähän riittävän kypsä, kummankin huoltajan suostumus, kertoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Salla Lötjönen.

- Sylkinäyte on kuitenkin usein saatavissa ilman, että lapsen fyysiseen koskemattomuuteen tarvitsee puuttua, esimerkiksi ysköksestä tai pois heitetystä purukumista. Tällöin suostumustakaan ei erillisen lainsäädännön puuttuessa tarvita.


Osviittaa myös ulkonäöstä

Helsingissä Kampin liikekeskuksessa on mainos, jossa näyttäisi olevan tavallinen perhe: isä, äiti ja kaksi lasta. Henkilöt on ilmeisesti valittu mallitoimiston listoilta, koska yhdellä lapsella on ruskeat silmät, vaikka molemmat vanhemmat ovat sinisilmäisiä.

Ihmisellä on joukko yhden geenin määräämiä piirteitä, joiden perusteella voi koettaa itse arvioida, onko isyyttä syytä epäillä. Pitää vain tietää, kumman ominaisuuden aiheuttaa vallitseva, kumman väistyvä geeni.

Silmien väriin vaikuttaa useakin geeni, mutta sinisyyttä voi pitää väistyvänä ominaisuutena. Sellainen kumoutuu, jos jommalta kummalta vanhemmalta tulee vastaavan hallitsevan ominaisuuden geeni: vaikkapa ruskeasilmäisyyden. Sinisilmäiseksi tulee saamalla sekä äidiltään että isältään saman, sinisyyttä aiheuttavan mutaation. Jos siis vanhemmista kumpikin on sinisilmäinen mutta lapsi selvästi ei, on aihetta epäillä isyyttä.


Harkitse sittenkin vielä

Pelkästään ulkoisten piirteiden perusteella tuskin kuitenkaan kannattaa lähteä hajottamaan perhettään. Piirteiden tunnistamiseen liittyy sen verran epävarmuutta. Sama koskee muiden kuin ammattilaisten tekemiä testejäkin.

Eräässä nettikeskustelussa viikonloppuisä hämmästeli, ettei hänen tyttärensä veriryhmä (AB) taida vastata hänen (A) ja lapsen äidin (O) ryhmää. Lukion biologian muistaneet kommentoijat osoittivat pian, että jos kaikkien kolmen osapuolen veriryhmätiedot pitäisivät paikkansa, kyseenalaistuisi tyttären äidin äitiys, ei niinkään isän isyys.

Oudolle ilmiölle löytyi todennäköinen selitys, kun moni keskustelija muisteli tehneensä biologian tunnilla itse veriryhmätestejä ja saaneensa terveydenhuollon määrityksistä poikenneita tuloksia.

Varsin luotettavat kaupalliset testit eivät nekään ole oikeudellisesti päteviä.

Ennen kuin todella alkaa selvittää isyyttään, kannattaa ehkä vielä miettiä hetki.

Haluanko varmasti elää tuloksen kanssa - oli se mikä tahansa?


Isyystesteistä tarkemmin:
www.mammaksi.fi (ks. dna-isyystestit)
www.msnbc.msn.com/id/23814032/


Et ehkä olekaan isä, jos

sekä sinulla että äidillä on
- nipukattomat korvalehdet
- siniset silmät
- leukakuopaton leuka
- hymykuopattomat posket
- pisamaton iho (ja oli lapsenakin)
- suora otsan hiusraja
- veriryhmä O


mutta lapsella on
- korvanipukat
- ruskeat silmät
- leukakuoppa
- hymykuopat
- taipumus pisamiin
- V:n muotoinen otsan hiusraja
- jokin muu veriryhmä kuin O.



Jos kummallakin vanhemmalla on omassa perimässään väistyvän ominaisuuden geenit (ylempi lista), he eivät voi periyttää jälkeläiselleen hallitsevaa ominaisuutta (alempi lista).

On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät kaikki perityt ominaisuudet ilmaannu näkyviin selvinä eivätkä kaikissa oloissa tai ikävaiheissa. Esimerkiksi vaikka olisi perinyt taipumuksen pisamiin, se ei välttämättä tule koskaan esiin.

Monien oppikirjojen mukaan kielenrullauskyky kuuluu yhden geenin määräämiin perinnöllisiin ominaisuuksiin. Kaksostutkimusten perusteella on kuitenkin vaikea sanoa, periytyykö ominaisuus todellisuudessa lainkaan.


Jos epäilys herää, varsin luotettavan isyystestin voi tilata internetistä. Useita eri vaihtoehtoja löytää, kun kirjoittaa hakusanaksi vaikka \"isyystesti\".

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.