Piheinkin meistä käyttää tuhansia litroja vettä joka päivä.





Tilastojen mukaan keskivertosuomalainen lotraa 155 litraa vettä vuorokaudessa. Luku kattaa kaikesta vedenkulutuksesta kuitenkin vain kupillisen:

- Oikeasti tuo määrä vettä menee jo yhteen mukilliseen kahvia, huomauttaa vesiteekkari Laura Kuismin Teknillisestä korkeakoulusta.

Vesilaskut kertovat vain sen, paljonko käytämme vettä pesemiseen, kokkaamiseen, kukkien kasteluun ja vessan huuhteluun. Todellisuudessa myös elintarvikkeet, vaatteet ja tavarat nielevät huikeat määrät vettä

- Jos käyttämiemme hyödykkeiden valmistusvesi ynnätään talousveteen, kulutammekin viidentoista sijasta melkein viisisataa ämpärillistä päivittäin.


Esimerkkejä piilovesimääristä / l




























































Kahvi imee jokia

Isoja lukuja, mutta tarvitseeko niitä hätkähtää? Onhan Suomi vesiltään maailman vaurain valtio.

Lontoon King’s Collegen professorin Tony Allanin ja hollantilaisen Twenten yliopiston professori Arjen Hoekstran mielestä huolestuminen ei ole ainoastaan aiheellista vaan välttämätöntä.

- Unohdamme, että maailmankaupan välityksellä hyödynnämme muidenkin valtioiden vesivaroja, Allan muistuttaa Unescon ja FAO:n julkaisemissa raporteissa.

Asian hahmottamista varten Hoekstra on lanseerannut todellista vedenkulutusta luotaavan mittarin, vesijalanjäljen, jonka voi laskea niin henkilölle, yritykselle kuin valtiollekin.

- Vesijalanjälkeen sisältyy kotitalouksien ja teollisuuden suoraan käyttämä vesi sekä "piilovesi" eli vesi, joka on kulunut raaka-aineisiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, Kuismin selittää.

Monimutkainen yhtälö, mutta Hoekstra on yhdessä kollegansa Ashok Chapagainin kanssa sukeltanut tilastojen mereen ja laskenut jo kymmenien valtioiden vesijalanjälkiä.

Suomen vesijalanjälki kertoo, että kuluttamastamme makeasta vedestä peräti 41 prosenttia on peräisin rajojemme ulkopuolelta. Yksinomaan suomalaisten litkimän kahvin valmistus vie 1 170 miljoonaa kuutiota vettä vuodessa - mikä vastaa kolmasosaa Keitelejärven tilavuudesta. Kahvisieppoiluamme ei kuitenkaan veroteta omista vesistöistämme.


Makeaa vettä vähän

Elintarvikkeiden ja tavaroiden tuottamiseen kuluvat piilovesimäärät ovat niin valtavia, ettei niitä Allanin ja Hoekstran mukaan voi sivuuttaa, kun etsii ratkaisua siihen, miten sininen kulta saataisiin riittämään kaikille.

Vesipulassa kärvistelee jo moni maa, ja väestönkasvu ja tottumusten länsimaistuminen lisäävät vedenkulutusta entisestään.

Käyttökelpoista makeaa vettä on kaikesta vedestä vain prosentti - ei siis ole sama, miten sitä käytetään.

Hoekstran laskelmat osoittavat, että samaan tuotteeseen hulahtaa epäsuotuisammissa oloissa tai kehnommalla tekniikalla tuotettuna moninkertainen määrä vettä. Kilo kiinalaista teetä sisältää piilovettä 11 000 litraa, japanilaistee sen sijaan vain puolet tästä. Kilo yhdysvaltalaisia appelsiineja vie 175 litraa piilovettä, australialaiset kolminkertaisesti. Saman kasvin eri lajikkeetkin kuluttavat vettä eri tavoin.


Lähde: Water footprints of nations, Hoekstra ja Chapagain 2004


Litroissa ei koko totuus

Pelkkä litramäärä ei kuitenkaan kerro koko totuutta vedenkäytöstä. Esimerkiksi kilo thairiisiä vaatii kasvuunsa 5 500 litraa vettä, kun taas Yhdysvalloissa riisikilo kasvaa 2 000 litralla. Yhdysvalloissa riisiä kuitenkin viljellään alueilla, joita pitää kastella runsaasti, mutta Thaimaassa vesi tulee riisipelloille pääosin monsuunisateina taivaalta.

Vesiasiantuntijoiden mukaan juuri kastelu ryystää maailman vesivaroja: vaikka vain 15 prosenttia viljelymaista on keinokasteltuja, niille hupenee makeasta vedestä peräti 70 prosenttia.

Tehostamisen varaa on, sillä jopa 60 prosenttia kasteluvedestä haihtuu ilmaan tai imeytyy maahan, ennen kuin se ehtii juuriin asti. Paremmat tekniikat paitsi säästäisivät vettä myös parantaisivat satoja. Worldwatch-instituutin mukaan esimerkiksi tihkukastelumenetelmät nipistävät vedenkulutusta 30-70 prosenttia, ja samalla sadot kasvavat 20-90 prosenttia.


Vaihtoehto keinokastelulle

Allanin mukaan usein olisi järkevämpää säästää piilovettä kuin rakentaa kalliita kastelujärjestelmiä.

- Etenkään kuivuudesta kärsivien maiden ei kannata tuottaa runsaasti vettä vaativia hyödykkeitä itse vaan ostaa ne muualta.

Esimerkiksi Egypti on jo ryhtynyt säästämään vettä ostamalla vehnää ulkomailta sen sijaan, että kasvattaisi sitä itse. Myös Jordania, Israel, Tunisia ja Etelä-Afrikka ostavat eniten vettä kuluttavia tuotteita ulkomailta.
Allan markkinoi piiloveden säästöä ratkaisuksi vesipulaan muillekin maille.

Tutkija Claire Johnson brittiläisestä Middlesexin yliopistosta ja Jeroen Warner hollantilaisesta Wageningenin yliopistosta kuitenkin huomauttavat, että vaikka ajatus on hieno, piilovedestä ei kuitenkaan ole kaupankäynnin todelliseksi välineeksi - saati päästökaupan tapaiseksi järjestelmäksi.

- Miten estettäisiin, ettei veden hinta nouse pilviin? Tai miten turvattaisiin viljan saaminen rajojen ulkopuolelta konfliktitilanteissa, jos omavaraisuudesta luovutaan, he kysyvät tuoreessa Water International -julkaisussa.




- ostat vähemmän
- kierrätät
- syöt vähemmän lihaa
- suosit kanaa ja sikaa naudan sijasta
- kahvittelet harvemmin.





Säästö alkaa kotoa

Vesiasiantuntijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että piilovesi on ihan oikeaa vettä, jota jokainen voi valinnoillaan säästää - tai jokainen ainakin voi vaikuttaa siihen, minne kulutus kohdistuu.

Laura Kuismin on yhdessä TKK:n Vesi ja kehitys -tutkimusryhmän ja vesiopiskelijoiden ammattiainekerhon Akvan kanssa työstänyt Internetiin suomenkielisen sivuston, jossa voi laskea oman vesijalanjälkensä.

Vielä enemmän kuin se, lillutko päivittäin kylpyammeessa vai peseydytkö pikaisesti suihkussa, vesijalanjälkeen vaikuttaa se, kuinka paljon ja millaisia tuotteita ostat, miten pukeudut ja mitä panet suuhusi.

- Lihansyöjä kuluttaa monin verroin vettä kasvissyöjään verrattuna, Kuismin laskee. Yhden naudanlihakilon tuottaminen kuluttaa yli 15 000 litraa vettä, kilo vehnää sen sijaan vain tuhat litraa.

Pikkujutuillakin on iso merkitys: - Jos käännät hanan kiinni hampaita harjatessasi, säästät kuusi litraa vettä. Jos jokainen suomalainen tekee saman, säästyy miljoonia litroja vettä joka päivä.


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Laura Kuismin puhuu Tekniikan päivillä aiheesta Teekkarin vesijalanjälki. Dipoli, Otaniemi, Espoo, keskiviikko 16.1.2008 klo 12.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018