Piheinkin meistä käyttää tuhansia litroja vettä joka päivä.



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Tilastojen mukaan keskivertosuomalainen lotraa 155 litraa vettä vuorokaudessa. Luku kattaa kaikesta vedenkulutuksesta kuitenkin vain kupillisen:

- Oikeasti tuo määrä vettä menee jo yhteen mukilliseen kahvia, huomauttaa vesiteekkari Laura Kuismin Teknillisestä korkeakoulusta.

Vesilaskut kertovat vain sen, paljonko käytämme vettä pesemiseen, kokkaamiseen, kukkien kasteluun ja vessan huuhteluun. Todellisuudessa myös elintarvikkeet, vaatteet ja tavarat nielevät huikeat määrät vettä

- Jos käyttämiemme hyödykkeiden valmistusvesi ynnätään talousveteen, kulutammekin viidentoista sijasta melkein viisisataa ämpärillistä päivittäin.


Esimerkkejä piilovesimääristä / l




























































Kahvi imee jokia

Isoja lukuja, mutta tarvitseeko niitä hätkähtää? Onhan Suomi vesiltään maailman vaurain valtio.

Lontoon King’s Collegen professorin Tony Allanin ja hollantilaisen Twenten yliopiston professori Arjen Hoekstran mielestä huolestuminen ei ole ainoastaan aiheellista vaan välttämätöntä.

- Unohdamme, että maailmankaupan välityksellä hyödynnämme muidenkin valtioiden vesivaroja, Allan muistuttaa Unescon ja FAO:n julkaisemissa raporteissa.

Asian hahmottamista varten Hoekstra on lanseerannut todellista vedenkulutusta luotaavan mittarin, vesijalanjäljen, jonka voi laskea niin henkilölle, yritykselle kuin valtiollekin.

- Vesijalanjälkeen sisältyy kotitalouksien ja teollisuuden suoraan käyttämä vesi sekä "piilovesi" eli vesi, joka on kulunut raaka-aineisiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, Kuismin selittää.

Monimutkainen yhtälö, mutta Hoekstra on yhdessä kollegansa Ashok Chapagainin kanssa sukeltanut tilastojen mereen ja laskenut jo kymmenien valtioiden vesijalanjälkiä.

Suomen vesijalanjälki kertoo, että kuluttamastamme makeasta vedestä peräti 41 prosenttia on peräisin rajojemme ulkopuolelta. Yksinomaan suomalaisten litkimän kahvin valmistus vie 1 170 miljoonaa kuutiota vettä vuodessa - mikä vastaa kolmasosaa Keitelejärven tilavuudesta. Kahvisieppoiluamme ei kuitenkaan veroteta omista vesistöistämme.


Makeaa vettä vähän

Elintarvikkeiden ja tavaroiden tuottamiseen kuluvat piilovesimäärät ovat niin valtavia, ettei niitä Allanin ja Hoekstran mukaan voi sivuuttaa, kun etsii ratkaisua siihen, miten sininen kulta saataisiin riittämään kaikille.

Vesipulassa kärvistelee jo moni maa, ja väestönkasvu ja tottumusten länsimaistuminen lisäävät vedenkulutusta entisestään.

Käyttökelpoista makeaa vettä on kaikesta vedestä vain prosentti - ei siis ole sama, miten sitä käytetään.

Hoekstran laskelmat osoittavat, että samaan tuotteeseen hulahtaa epäsuotuisammissa oloissa tai kehnommalla tekniikalla tuotettuna moninkertainen määrä vettä. Kilo kiinalaista teetä sisältää piilovettä 11 000 litraa, japanilaistee sen sijaan vain puolet tästä. Kilo yhdysvaltalaisia appelsiineja vie 175 litraa piilovettä, australialaiset kolminkertaisesti. Saman kasvin eri lajikkeetkin kuluttavat vettä eri tavoin.


Lähde: Water footprints of nations, Hoekstra ja Chapagain 2004


Litroissa ei koko totuus

Pelkkä litramäärä ei kuitenkaan kerro koko totuutta vedenkäytöstä. Esimerkiksi kilo thairiisiä vaatii kasvuunsa 5 500 litraa vettä, kun taas Yhdysvalloissa riisikilo kasvaa 2 000 litralla. Yhdysvalloissa riisiä kuitenkin viljellään alueilla, joita pitää kastella runsaasti, mutta Thaimaassa vesi tulee riisipelloille pääosin monsuunisateina taivaalta.

Vesiasiantuntijoiden mukaan juuri kastelu ryystää maailman vesivaroja: vaikka vain 15 prosenttia viljelymaista on keinokasteltuja, niille hupenee makeasta vedestä peräti 70 prosenttia.

Tehostamisen varaa on, sillä jopa 60 prosenttia kasteluvedestä haihtuu ilmaan tai imeytyy maahan, ennen kuin se ehtii juuriin asti. Paremmat tekniikat paitsi säästäisivät vettä myös parantaisivat satoja. Worldwatch-instituutin mukaan esimerkiksi tihkukastelumenetelmät nipistävät vedenkulutusta 30-70 prosenttia, ja samalla sadot kasvavat 20-90 prosenttia.


Vaihtoehto keinokastelulle

Allanin mukaan usein olisi järkevämpää säästää piilovettä kuin rakentaa kalliita kastelujärjestelmiä.

- Etenkään kuivuudesta kärsivien maiden ei kannata tuottaa runsaasti vettä vaativia hyödykkeitä itse vaan ostaa ne muualta.

Esimerkiksi Egypti on jo ryhtynyt säästämään vettä ostamalla vehnää ulkomailta sen sijaan, että kasvattaisi sitä itse. Myös Jordania, Israel, Tunisia ja Etelä-Afrikka ostavat eniten vettä kuluttavia tuotteita ulkomailta.
Allan markkinoi piiloveden säästöä ratkaisuksi vesipulaan muillekin maille.

Tutkija Claire Johnson brittiläisestä Middlesexin yliopistosta ja Jeroen Warner hollantilaisesta Wageningenin yliopistosta kuitenkin huomauttavat, että vaikka ajatus on hieno, piilovedestä ei kuitenkaan ole kaupankäynnin todelliseksi välineeksi - saati päästökaupan tapaiseksi järjestelmäksi.

- Miten estettäisiin, ettei veden hinta nouse pilviin? Tai miten turvattaisiin viljan saaminen rajojen ulkopuolelta konfliktitilanteissa, jos omavaraisuudesta luovutaan, he kysyvät tuoreessa Water International -julkaisussa.




- ostat vähemmän
- kierrätät
- syöt vähemmän lihaa
- suosit kanaa ja sikaa naudan sijasta
- kahvittelet harvemmin.





Säästö alkaa kotoa

Vesiasiantuntijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että piilovesi on ihan oikeaa vettä, jota jokainen voi valinnoillaan säästää - tai jokainen ainakin voi vaikuttaa siihen, minne kulutus kohdistuu.

Laura Kuismin on yhdessä TKK:n Vesi ja kehitys -tutkimusryhmän ja vesiopiskelijoiden ammattiainekerhon Akvan kanssa työstänyt Internetiin suomenkielisen sivuston, jossa voi laskea oman vesijalanjälkensä.

Vielä enemmän kuin se, lillutko päivittäin kylpyammeessa vai peseydytkö pikaisesti suihkussa, vesijalanjälkeen vaikuttaa se, kuinka paljon ja millaisia tuotteita ostat, miten pukeudut ja mitä panet suuhusi.

- Lihansyöjä kuluttaa monin verroin vettä kasvissyöjään verrattuna, Kuismin laskee. Yhden naudanlihakilon tuottaminen kuluttaa yli 15 000 litraa vettä, kilo vehnää sen sijaan vain tuhat litraa.

Pikkujutuillakin on iso merkitys: - Jos käännät hanan kiinni hampaita harjatessasi, säästät kuusi litraa vettä. Jos jokainen suomalainen tekee saman, säästyy miljoonia litroja vettä joka päivä.


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Laura Kuismin puhuu Tekniikan päivillä aiheesta Teekkarin vesijalanjälki. Dipoli, Otaniemi, Espoo, keskiviikko 16.1.2008 klo 12.


 

Sisältö jatkuu mainoksen alla