Oman elimistön tuottamat sirtuiinit, jotka auttavat meidät stressaavien elämänvaiheiden ylitse, ovat ilmeisesti kauan kaivatut pitkän elämän molekyylit.

Vuonna 1914 tuleva nobelisti Francis Peyton Rous kasvatti laboratoriossaan yhdysvaltalaisessa Johns Hopkins Medical Schoolissa hiiriä ja ihmetteli erästä seikkaa. Jos hiirten ravinnonsaantia rajoitettiin, niissä olleiden syöpäkasvainten lisääntyminen hidastui ja eläinten yleiskunto parani.

Nuori tutkija arkaili retostella havainnollaan. Tiedeyhteisö oli nauranut maan rakoon hänen edellisen huomionsa, jonka mukaan virukset levittävät joitakin syöpiä - ja josta hän pokkasi Nobelin palkinnon 55 vuotta myöhemmin.

Kesti lähes kaksi vuosikymmentä, ennen kuin joku palasi tutkimaan kalorirajoitusta. 1930-luvulla saatiin vihdoin ensimmäinen vahva näyttö siitä, että niukasti syövät hiiret elävät kauimmin. Nykyisin kalorien vähentämistä 30-40 prosentilla pidetään ainoana tieteellisesti osoitettuna iänpidennystapana.

Tutkijat olivat pitkään ymmällään ilmiöstä. Yleisimmin arveltiin, että aineenvaihdunnan haitalliset sivutuotteet kuluttavat soluja ja siksi liiallinen syöminen vanhentaa. 1990-luvulla kuitenkin löytyi uusi molekyyliperhe, joka sopii selitykseksi. Nämä molekyylit, sirtuiinit, lisääntyvät kalorirajoituksen aikana ja suojelevat elimistöä.

Nyt tutkijat etsivät keinoa, jolla sirtuiinit saisi valjastettua lääkkeeksi. Toiveena on ihmepilleri, joka pidentäisi ihmisten terveitä elinvuosia. Mutta miten realistinen tuo haave on?

Yhteys elinikään löytyi 1995

Ensimmäinen sirtuiini, sir2, löydettiin hiivalta jo 1970-luvulla, kauan ennen kuin kukaan osasi arvata sen vaikutusta ikään. Tuolloin siitä puhuttiin geenien hiljentäjänä, mistä juontuu sirtuiinien nimikin (silent information regulators). Sirtuiinit säätelevät geenien aktiivisuutta toimimalla eräänlaisena lukkona dna-nauhan tyvessä.

- Sirtuiinit joko pitävät nauhan tiukalla, jolloin geenit pysyvät hiljaisina, tai hölläävät otettaan, jolloin nauha vapautuu ja geenit voidaan lukea proteiineiksi, sanoo sirtuiineja tutkiva professori Lea Sistonen Åbo Akademista.

Yhteys pitkäikäisyyteen löytyi vuonna 1995 Massachusettsin teknisen yliopiston MIT:n professorin Lenny Guarenten laboratoriossa. Siellä tutkijat seuloivat hiivasolujen joukosta epätavallisen vanhoja yksilöitä ja selvittivät, miten ne eroavat muista. He löysivät mutaation sir2-geenistä. Myös jos tavalliseen hiivasoluun lisättiin yksi ylimääräinen sir2-kopio, solun elinikä lisääntyi huomattavasti.

Seuraavaksi havaittiin sirtuiinien ja syömisen yhteys. Tutkijat huomasivat, että kalorirajoituksen aikana sirtuiinien määrä nousee huimasti, vieläpä kaikissa kudoksissa puolustussoluista lihassoluihin. Tätä seurasivat vielä tärkeät tutkimukset koe-eläimillä, joiden sirtuiinigeeni oli sammutettu. Niillä kalorirajoitus ei pidentänyt ikää, joten ilman sirtuiineja nälästä ei ollut hyötyä.

Suojaavat soluja stressiltä

Vaikka sirtuiineista usein puhutaan pitkän elämän molekyyleinä, parempi määritelmä olisi stressimolekyyli. Sirtuiinit osallistuvat lukemattomiin solujen normaaleihin tapahtumiin mutta lisääntyvät, jos solut stressaantuvat. Sirtuiinien määrää voi kasvattaa laboratoriokokeissa altistamalla solut kuumalle tai vahingoittamalla niiden dna:ta.

Sirtuiinit suojelevat soluja estämällä ja korjaamalla stressinaikaisia dna-vaurioita. Sirtuiinien käynnistämät geenit suojaavat muutenkin solua stressiltä ja estävät uusien vikojen syntyä.

Tiedetään, että pahoja dna-vaurioita saanut solu pyrkii tuhoamaan itsensä käynnistämällä itsemurhaohjelman, apoptoosin. Tutkimusten perusteella sirtuiinit toimivat nostamalla apoptoosin kynnystä, eli niiden ansiosta solulle jää aikaa korjata vaurionsa ja se säästyy itsemurhalta.

Tätä on tarjottu selitykseksi sille, miksi niukasti ruokitut eläimet säästyvät hermostoa rappeuttavilta sairauksilta, joille solujen kuoleminen on tyypillistä. Monin tutkimuksin on vahvistettu, että sirtuiinit suojaavat hiirten hermosoluja Alzheimerin ja Huntingtonin taudissa sekä ALS:ssä.

Myös kalorirajoituksen terveysvaikutukset liittyvät läheisesti stressiin. Sistosen mukaan sirtuiinit aistivat solujen energiatasoa ja aktivoituvat, kun energian määrä laskee tietyn kynnyksen alapuolelle. - Tässä mielessä ravinnon puute on soluille samanlainen stressinaiheuttaja kuin kuumuus, hän sanoo. Jos nälkä jatkuu pitkään, myös sirtuiinipitoisuus pysyy suurena ja suojavaikutus säilyy. Eliniän pidentyminen on näin siis stressinhallinnan sivutuote.

Sirtuiinien yhteys vanhenemiseen on looginen. Yksilön vanhentuessa sirtuiinien määrä alkaa vääjäämättä laskea. Tällöin solut jäävät alttiimmiksi erilaisten stressinaiheuttajien hyökkäyksille, soluihin syntyy enemmän vaurioita ja järjestelmä rapistuu hiljalleen.

Ihmelääke vielä hakusessa

Riittävä kalorirajoitus merkitsisi ihmiselle jatkuvaa nälkää. Siksi tutkijat jahtaavat nyt yhdistettä, joka tuottaisi kaikki sirtuiinien edut mutta samalla antaisi syödä aivan normaalisti.

On helppo kuvitella, kuinka tuottoisa bisnes tällainen ihmelääke olisi. Ei siis ihme, että kaksi sirtuiinitutkimuksen suurinta nimeä, Guarente ja kollega David Sinclair, koettavat kilvan kaupallistaa keksintöjään. Sinclair onnistui viime vuonna myymään yrityksensä Sirtis Pharmaceuticalsin lääkejätti Glaxo Smith Klinelle 720 miljoonalla dollarilla. Myös Guarentella on oma lääkekehitysyritys nimeltä Geron. Ensimmäisiä ihmiskokeita eri yhdisteillä on käynnissä jo useita.

Lääkeyhtiöiden tavoitteena on löytää yhdisteitä, jotka aktivoivat solujen oman sirtuiinituotannon. Tunnetuin näistä on punaviinin resveratroli. Tällä maagisen maineen saaneella aineella on pyritty selittämään, miksi ranskalaiset voivat syödä melkein mitä vain mutta silti pysyä terveinä. Myös eräät pienimolekyyliset lääkeaineet tehostavat sirtuiinien tuotantoa.

Sirtuiinien menestystarinan tiellä on kuitenkin vielä monta estettä. Ensinnäkin asiantuntijat ovat edelleen erimielisiä siitä, pidentävätkö juuri sirtuiinit myös pitkäikäisten nisäkkäiden elämää. Hiivan, sukkulamadon ja banaanikärpäsen osalta epäselvyyksiä ei ole, mutta nisäkästutkimusten todisteluketjusta puuttuu viimeinen silaus.

Toinen ongelma koskee sitä, miten vähän vielä tiedämme sirtuiineista. Sistonen korostaa, että lähes aina, kun puhutaan sirtuiineista, puhutaan vain tutkituimmasta: Sirt1:stä. - Sirtuiineja tunnetaan seitsemän erilaista, emmekä tiedä vielä kovinkaan paljon siitä, mitä kuusi muuta perheenjäsentä tekevät ja miten ne pelaavat yhteen.
Siksi turvallisin tapa hankkia sirtuiininsa on toistaiseksi vain paastota.

Ihmisen sirtuiinit korjaavat ja säätävät

 

- Sirt1: tumassa, osallistuu aineenvaihduntaan ja tulehdusreaktion säätelyyn.

- Sirt2: solulimassa, osallistuu solun jakautumisen säätelyyn, suojaa syövältä.

- Sirt3: tumassa ja mitokondriossa, osallistuu aineenvaihduntaan.

- Sirt4: mitokondriossa, osallistuu insuliinin säätelyyn.

- Sirt5: mitokondriossa, estää aminohappojen hajoamistuotteita kertymästä haitallisesti.

- Sirt6: tumassa, osallistuu dna-vaurioiden korjaamiseen.

- Sirt7: tumassa, ohjaa ribosomin rna:n valmistusta.

Tiedot: Molecular Endocrinology 2007, 21:1745-1755, Cell 2009, 1:560-570

Ilman sirtuiineja toiminnot häiriintyvät

 

Sirtuiinien merkitystä voi päätellä haitoista, joita syntyy, kun niitä tuottavia geenejä poistetaan. Tätä on kokeiltu hiirissä:

- Poistettu Sirt1: kuolee sikiöasteella, kehityshäiriöitä verkkokalvossa, luustossa ja sydämessä.

- Poistettu Sirt3: kehittyy normaalisti, häiriöitä aineen vaihdunnassa.

- Poistettu Sirt4: kehittyy normaalisti, ongelmia mitokondrioiden toiminnassa.

- Poistettu Sirt5: ongelmia virtsan säätelyssä.

- Poistettu Sirt6: vanhenee ennenaikaisesti, kuolee neljässä viikossa.

- Poistettu Sirt7: elinikä lyhenee, ongelmia sydämessä.

Julkaistu Tiede -lehdessä 2/2010 

Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018