Helsingin yliopiston kirkkososiologian dosentti Anne Birgitta Yeung haluaa tietää, mikä saa ihmiset toimimaan toisten hyväksi. Samalla hän on päätynyt pohtimaan omiakin valintojaan: riittääkö tutkijan hyvään elämään pitkä julkaisuluettelo?


Anne Birgitta Yeung haluaa tietää,
mikä saa ihmiset toimimaan toisten hyväksi. Samalla hän on päätynyt pohtimaan
omiakin valintojaan: riittääkö tutkijan hyvään elämään pitkä julkaisuluettelo?




Lyhyellä kävelymatkalla Helsingin Kampin keskuksesta Stockmannin tavaratalolle päivystää viisi kansalaisjärjestöjen työntekijää, feissaria, jotka tarjoavat hymyillen mahdollisuutta ryhtyä kuukausilahjoittajaksi lasten, Itämeren, eläinten tai jonkin muun hyvän asian hyväksi.

"Kiinnostavatko lasten asiat?" Kyllä kiinnostavat, mutta kun kysymyksen kuulee monta kertaa jokaisena arkipäivänä, voi vain pyörittää päätä, kävellä ohi ja tuntea huonoa omaatuntoa.

Osa tuhansista ohikulkijoista kuitenkin pysähtyy, antaa aikaansa ja rahaansa. Hyväntekeväisyysjärjestöjen lahjoitukset ovat lisääntyneet selvästi uuden kampanjoinnin ansiosta. Onko kyse huonosta omastatunnosta vai siitä, että lahjoittaminen on tehty helpoksi?

- Ihmisissä on paljon potentiaalia osallistua enemmän. He kaipaavat areenoita, joilla hyvän tekeminen olisi helppoa, tuotaisiin lähelle provokatiivisesti ja projektimaisesti ja kynnys olisi mahdollisimman matala, sanoo tutkija, kirkkososiologian dosentti Anne Birgitta Yeung työhuoneessaan Helsingin yliopiston keskustakampuksella.


Aihe laventuu laventumistaan

Yeung tutkii altruismia eli muiden ihmisten auttamista. Hän väitteli vapaaehtoistoiminnasta ja evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyöstä vuonna 2004 ja on sen jälkeen laventanut tutkimusalaansa laajemmin lähimmäisyyteen, hyvinvointivastuun jakaantumiseen ja hyvään elämään.

Yeung tekee tutkimustaan Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa, jota hän kuvaa "akateemiseksi taivaaksi".

- Täällä on yhteiskuntatieteilijöitä, oikeustieteilijöitä, humanisteja ja teologeja. Uskon, että parhaat löydökset tehdään tieteiden kohtaamispisteessä. Ainakin sillä yritän itseäni motivoida, kun omat tutkimusaiheeni tuntuvat hetkittäin leviävän käsiin, Yeung nauraa. Sosiologian, sosiaalipolitiikan ja teologian rajapinnassa toimivana tutkijana hän tunnustaa olevansa usein konferensseissa "marginaalin edustaja tai outo lintu, ei koskaan ytimen ekspertti".


Ehdottomuus leimasi nuoruutta

Anne Birgitta Hiltula asui lapsuutensa ja nuoruutensa Oulussa. Hän sanoo saaneensa "kiltin koulutytön kasvatuksen, jossa suorittaminen oli ihanne". Huolellisuutta, harjoittelua ja paneutumista tuki klassisen musiikin - huilun ja yksinlaulun - harrastus ja samanhenkisten nuorten seura musiikkiluokilla ja -lukiossa.

- Kasvoin puurtamisen kulttuuriin. Se on kaunis arvo, vaikka siinä voi olla negatiivisiakin piirteitä.

Teini-ikäinen Anne Birgitta vei perheeltään saamansa arvot äärimmäisyyteen ja näki maailman mustavalkoisena. Nyt jälkikäteen hän muistelee hymyillen olleensa "ainakin melkein moraalis-eettis-hengellinen fundamentalisti - ainakin tietyissä asioissa".

Idealismiin kuului myös se, että 14-vuotiaana kirjeenvaihdolla alkanut suhde hongkongilaiseen poikaan johti parikymppisenä avioliittoon ja Hiltulasta tuli Yeung.

- Päätin pitää kantoninkiinalaisen sukunimeni kymmenvuotisen liiton päätyttyäkin, sillä olen niistä vuosista kiitollinen. Eikä tieteessä ole huonoa, että nimi jää mieleen, tutkija nauraa.


Halusi salaa tutkijaksi

Teologian opinnot olivat Oulun tytölle luonteva valinta, vaikka hänellä ei ollutkaan pappiskutsumusta. Enemmän häntä kiinnosti muun muassa se, miksi ihminen on uskonnollinen olento ja miksi uskonnolliset yhteisöt vetävät puoleensa. Sen tarkkailuun ja pohdiskeluun otollinen paikka oli teologinen tiedekunta, jossa erilaiset hengelliset yhdistykset kilpailivat uusien opiskelijoiden sieluista.

- Itse jättäydyin etupäässä ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. Rakastin eksegetiikan luentoja. Niillä opettajat tahallaan provosoivat fundamentalistiopiskelijoita, jotka puolestaan huusivat opetuksen olevan kerettiläistä. Minusta oli ihanaa seurata niitä akateemisia nyrkkeilyotteluja. Tieteeseen kuuluu se, että mitä tahansa pitää pystyä argumentoimaan ja näkemään eri kannoilta. Minun uskoani se ei loukannut, Yeung sanoo.

Anne Birgitta halusi tutkijaksi opintojen alusta lähtien. Analyyttisyys ja älylliset väittelyt olivat jo lukiossa olleet hänen omimpia alueitaan, joten hän uskoi sopivansa abstraktia ajattelua ja istumalihaksia vaativaan tiedemaailmaan.

Yeung kuitenkin koki, että tavoitteen sanominen ääneen olisi tulkittu elitistiseksi. Tutkijan palo piti siis osoittaa muuten, eli loistavalla opinnäytetyöllä. Pelastusarmeijan vapaaehtoistoimintaa käsitelleen pro gradun valmistuttua professori Eila Helander ehdottikin oppilaalleen väitöskirjatyöhön ryhtymistä.

- Se oli minulle ääretön henkinen kliimaksi ja yksi elämäni huippukohtia, Yeung muistelee.


Auttamishalu ykkösmotiivi

Gradussa ja myöhemmin väitöskirjassa Yeungia ei kiinnostanut niinkään Pelastusarmeija, kirkko tai edes vapaaehtoistoiminta sinänsä. Tutkimuskohteet muodostivat ikkunan, josta hän saattoi tarkkailla yhteiskunnan tilaa, hyvinvointia ja uskonnon merkitystä.

Yhteiskunnallisen tason lisäksi tutkijaa kiinnosti yksilö: miksi tavallinen suomalainen, joka ei käy edes omassa kirkossaan, antaa aikaansa järjestölle, jota ei kunnolla edes tunne.

Tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat vapaaehtoistyöhön hyvin myönteisesti: suurin osa on valmis tekemään sitä ja 37 prosenttia jo tekeekin - ainakin omien sanojensa mukaan.

- Suomi on vapaaehtoistyössä hyvää eurooppalaista keskitasoa, mutta meillä painottuvat muita maita enemmän auttamishalu ja ajan antaminen. Suomessa on vielä voimissaan "kaveria ei jätetä" -mentaliteetti. Sitä pitävät yllä muun muassa kristillisväritteinen arvopohja ja kulttuurinen yhdenmukaisuus. Ei ole yhdentekevää, miten muilla ihmisillä menee.

- Tutkijan pitää pyrkiä objektiivisuuteen, mutta on pakko myöntää: ilahdun aina, kun löydän tutkimusaineistosta todistetta siitä, että ihmiset ovat vilpittömän kiinnostuneita toistensa hyvinvoinnista, Yeung sanoo.


Ei vain mummojen juttu

Anne Birgitta Yeung romuttaa käsityksen, jonka mukaan vapaaehtoistyö kiinnostaa vain iäkkäitä naisia. Kun mukaan luetaan alan koko kirjo avustusjärjestöistä asuinaluetoimintaan, vanhempainyhdistyksiin ja urheiluseuroihin, nuoret ja aikuiset, niin naiset kuin miehet osallistuvat toimintaan tasaisesti.

Yeung ei hyväksy sitäkään väitettä, että yksilöllisyyden vahvistuminen automaattisesti merkitsisi yhteisöllisyyden heikkenemistä. Yksilöllisyys ei hänen mielestään ole sama kuin itsekkyys. Hän korostaa, että individualismia ja yhteisöllisyyttä, egoismia ja altruismia, ei voi erottaa toisistaan, vaan ne kietoutuvat aina yhteen.

Arvotutkimuksissa oman lähipiirin arvostaminen luetaan individualismiksi, mutta Yeungille lähimmistä huolehtiminenkin on muista huolehtimista. - Se kertoo, että ihminen tarvitsee sosiaalisia kontakteja, rakkautta ja välittämistä. Joku saa ne ydinperheestä, toinen vapaaehtoistyöstä, kolmas "uusista heimoista", jotka voivat olla tiiviimpiä ja yhteisöllisempiä kuin aiemmat yhteisöt. Kaipuu kohtaamiseen kuuluu oleellisesti ihmisyyteen.


Opetus tuottaa kiksejä

Tutkijakollegiumin tutkijat ovat lähes täysin vapaita opetusvelvollisuudesta, mutta Anne Birgitta Yeungin kalenterista opetus ja opinnäytetöiden ohjaus haukkaavat osansa. Hän ohjaa pariakymmentä graduntekijää ja neljää väitöskirjan tekijää. Opetus liittyy Yeungin virkaan kirkkososiologian yliopistonlehtorina.

- Akateeminen elämä kiteytyy opinnäytetöissä. Opettajana saan kiksejä siitä, että pystyn kasvattamaan opiskelijoita ajattelemaan ja kyseenalaistamaan ja näen heidän kasvunsa ekspertiksi. Se on kaikkein ihaninta, mitä yliopistossa tapahtuu!


Tutkimus pitää kiireisenä

Opetuksen hienoista hetkistä huolimatta Yeung tunnustaa tutkimuksen sittenkin olevan tätä nykyä lähinnä sydäntä. Väitöskirjan jälkeen aiheiden määrä "on räjähtänyt positiivisella tavalla käsiin" ja vauhtia on riittänyt. Yeung on päässyt kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, julkaissut artikkeleja ja matkustanut tieteellisissä konferensseissa.

Paljon Yeung on ennättänytkin: hänen ansioluettelonsa on kahdeksansivuinen, ja asiantuntijatehtävät listaavasta luettelosta paljastuu 18 sivua. Miten vain 32-vuotias ihminen on ehtinyt tehdä kaiken tämän? Siinä iässähän moni valmistuu vasta maisteriksi!

- Olen tehnyt lähinnä vain töitä. Ne ovat imaisseet mukaansa - hyvässä ja pahassa. Jos minulla olisi ollut perhettä tai aikaa vieviä harrastuksia, en olisi varmaan ennättänyt tätä kaikkea, Yeung kertoo. Hän sanoo soveltuvansa hyvin tutkimaan "myöhäismodernia kiireistä yksilöä", koska on itse sellaisen arkkityyppi.


Käännekohta kipuiluttaa

Anne Birgitta Yeung kertoo juuri tehneensä tutkimussuunnitelmaa viisivuotista apurahaa varten. Siihen piti tietää esimerkiksi, mitä hän aikoo julkaista keväällä 2013.

Kysymys tulevaisuudensuunnitelmista ei siis yllätä tutkijaa. Tutkimussuunnitelmat tulevatkin helposti selväksi: alue laajenee innovatiiviseen suuntaan - esimerkiksi yritysten yhteiskuntavastuuseen yhtenä auttamishalun ilmentymänä.

Mutta mitä julkaista ja kuinka paljon? - Koen olevani nyt ammatillisesti käännekohdassa. Jotta pystyisin säilyttämään tason, josta voin olla ylpeä, minun pitäisi tehdä vähemmän, mutta parempaa.

- Tajuan nyt, että tieteen tekeminen vaatii aikaa, armollisuutta, kypsyttelyä, kahviloissa istumista ja maailman tarkkailemista. Toisaalta on kuitenkin pelottava ajatus, että en julkaisisi vaikkapa puoleen vuoteen yhtään mitään. Tiedemaailmassa ansaitsee paikkansa vain julkaisemalla. Tämän ristiriidan kanssa kipuilen.


Kihlattu opettaa uutta

Yeung sanoo olevansa käännekohdassa myös muussa elämässään. Kolmannenkymmenennen ikävuoden jälkeen tutkijan oman "hyvän elämän" sisältö on alkanut muuttua. Keho ja mieli ovat alkaneet kaivata muutakin kuin työtä: rakkautta, lepoa ja monipuolisuutta. Ensimmäinen asia on ollut opetella, että työn ja vapaa-ajan voi ehkä sittenkin erottaa toisistaan. Siinä häntä on opettanut tuore kihlattu Markus Pessi.

- Olen alkanut miettiä, menenkö minä hautaan hirveän pitkän julkaisuluettelon kanssa ja halailen sitä siellä onnellisena. Haaveilen jo perheestäkin.

Konkreettinen askel kohti uutta elämää on myös uusi harrastus, klassinen baletti. Yeung myöntää, että suorittajatytöltä, joka aina haluaa olla hyvä kaikessa, mitä tekee, vaatii henkisesti paljon heittäytyä lajiin, jossa on todella noviisi.

- Kun mielessä on tieteen luova kaaos, vastapainoksi vaaditaan jotakin kurinalaista: perusjalkasarjoja ja venäläinen opettaja huutamaan, jos - ja kun - jalka on väärässä asennossa. Minuun vetoavat tavattomasti puhtauden tavoittelu ja äärimmäinen pelkistäminen. Mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan, jossa ei ole yhtään kaoottisuutta. Siinä on jotakin hirveän puhdistavaa.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



Anne Birgitta Yeung
Ikä: 32
Arvo: teologian tohtori, kirkkososiologian dosentti, yliopistonlehtori
Yliopisto: Helsingin yliopisto
Laitos: Tutkijakollegium, käytännöllisen teologian laitos
Tutkimusala: altruismi, hyvän elämän kokemukset, uskonnolliset yhteisöt ja solidaarisuus
Harrastukset: musiikki, klassinen baletti
Etappeja
1975 syntyy Oulussa.
1994 kirjoittaa ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta ja aloittaa teologian opintonsa.
1999 valmistuu teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta.
2004 väittelee teologian tohtoriksi.
2005 toimii teologisen tiedekunnan promootion priimustohtorina ja aloittaa kolmivuotiskautensa tutkijakollegiumissa. Saa kirkkososiologian dosentuurin.
2007 saa Suomen Akatemialta rahoituksen tutkimusprojektiin ja menee kihloihin.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018