Kaavamaiset odotukset kangistavat silloin, kun pitäisi panna parastaan. Näin stereotypia toteuttaa itsensä. Kuvitus: Olli Österberg
Kaavamaiset odotukset kangistavat silloin, kun pitäisi panna parastaan. Näin stereotypia toteuttaa itsensä. Kuvitus: Olli Österberg
Stereotypioita luodaan julkisessa puheessa.
Stereotypioita luodaan julkisessa puheessa.
Jos miesten matemaattista ylivertaisuutta tähdennetään ennen matematiikan testiä, naiset alisuoriutuvat.
Jos miesten matemaattista ylivertaisuutta tähdennetään ennen matematiikan testiä, naiset alisuoriutuvat.
Vanhukset reputtavat varmemmin ajokokeessa, kun heille muistutetaan, että vanhat ihmiset joutuvat useammin onnettomuuksiin.
Vanhukset reputtavat varmemmin ajokokeessa, kun heille muistutetaan, että vanhat ihmiset joutuvat useammin onnettomuuksiin.

Kaavamaiset oletukset saavat vanhan vanhenemaan nopeammin ja naisenhäviämään šakissa.

Tytöt eivät osaa matematiikkaa. Naiset eivät ota riskejä. Vanhukset ovat hajamielisiä. Lihavilla ei ole itsekuria. Miehet ajattelevat vain seksiä.

Stereotypioista ei ole maailmassa pulaa. Viime vuosien tutkimus on osoittanut, miten omaa ryhmää koskevat stereotyyppiset käsitykset menevät ihon alle ja estävät ihmisiä hyödyntämästä todellisia kykyjään.

Stereotypioiden vaikutus ihmisten käyttäytymiseen alkoi hahmottua uraauurtavassa tutkimuksessa vuonna 1995. Stanfordin yliopiston psykologi Claude Steele ja New Yorkin yliopiston psykologi Joshua Aronson halusivat selvittää, miksi valkoisten ja mustien koulutustasossa oli niin suuri ero.

Rasistinen selitys oli, että mustat ovat valkoisia tyhmempiä. Mutta mitä jos tasoero johtuikin siitä, että mustat olivat sisäistäneet heihin lyödyn leiman ja siitä oli tullut itseään toteuttava ennustus?

Oletus ryhmästä tyhmentää

Tutkimuksessaan Aronson ja Steele jakoivat valko- ja mustaihoiset koehenkilöt kolmeksi ryhmäksi ja antoivat heille tehtäviä, joissa tarvittiin analyyttistä ja kriittistä ajattelua. Vain yhdelle ryhmälle kuitenkin sanottiin, että testin tarkoituksena on mitata älykkyyttä – jota mustilla oletettiin olevan vähemmän. Vain tässä ryhmässä mustat pärjäsivät huomattavasti heikommin kuin valkoiset.

Aronson ja Steele loivat tulostensa pohjalta käsitteen stereotypiauhka. Se tarkoittaa ahdistusta, jossa ihminen pelkää niin kovasti vahvistavansa omaa ryhmäänsä koskevan kielteisen stereotypian, että hän alisuoriutuu ja pelko toteutuu. Jos ihmisille muistutetaan, että he ovat tyhmiä, he eivät kykene hyödyntämään kykyjään.

Sittemmin ilmiön olemassaolo on vahvistettu sadoissa tutkimuksissa mitä erilaisimpien stereotypioiden kohdalla.

Nainen häviää šakissa

Yksi tutkituimmista aiheista on miesten ja naisten erilainen menestys matemaattisissa aineissa.

Aika ajoin akateemisestakin maailmasta nousee käsityksiä, joiden mukaan erot johtuisivat loogiseen ja analyyttiseen ajatteluun taipuvaisista ”miesaivoista”. Miehillä olisi luontainen matematiikka-aisti ja naisilla hoivavaisto, ja siksi enin osa suurista matemaatikoista ja šakinpelaajista on miehiä.

Italialaisen Padovan yliopiston tutkijat osoittivat vuonna 2008, miten helposti stereotypiauhka vie naisilta mahdollisuudet menestyä matemaattisissa aineissa. He värväsivät tutkimukseensa miehiä ja naisia pelaamaan šakkia internetissä toisiaan vastaan.

Niin kauan kuin tutkijat eivät aktivoineet stereotypian uhkaa, naiset pelasivat yhtä hyvin kuin miehet. Näin tapahtui, jos naiset eivät tienneet vastapelaajan sukupuolta tai jos vastapelaajaa väitettiin naiseksi. Jos naisille kerrottiin, että vastapelaaja on mies, heidän suorituksensa romahti.

Koska šakki on hyvin miesvaltainen ala, stereotypiauhan aktivoimiseen riitti, että vastapelaaja oli mies. Toisissa tutkimuksissa on havaittu, että stereotypiauhkaa voidaan pahentaa sopivilla lisukkeilla.

Jos miesten matemaattista ylivertaisuutta tähdennetään naisille ennen matematiikan testiä, he alisuoriutuvat. Erityisen heikosti he menestyivät kanadalaisessa tutkimuksessa vuonna 2008, kun ennen testiä kerrottiin matemaattisten tasoerojen johtuvan naisten ja miesten geneettisistä eroista.

Uhka saa karttamaan riskiä

Kun teemme päätöksiä, käytössämme on kaksi mielen tasoa: rationaalinen tietoinen taso ja intuitiivinen alitajuinen taso. Stereotypiauhka vaikuttaa voimakkaammin ensin mainittuun. Uhka täyttää mielen huolella ja epäonnistumisen pelolla, ja ne vievät tilaa rationaaliselta päätöksenteolta. Ne voivat myös väsyttää ja johtaa huonoihin valintoihin.

Vuonna 2010 Stanfordin yliopiston tutkijat oivalsivat mekanismin voivan selittää, miksi naiset eivät halua ottaa riskejä.Tutkimuksessa koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäiselle kerrottiin, että testissä oli kyse ongelmanratkaisusta. Toiselle kerrottiin, että tarkoituksena oli mitata matemaattista ja loogista päättelykykyä ja että kunkin osanottajan oli ennen testin aloittamista ilmoitettava sukupuolensa.

Tämän jälkeen molemmat ryhmät pantiin pelaamaan erilaisia uhkapelejä, joissa todennäköisyyksiä laskemalla ja riskiä ottamalla saattoi voittaa enemmän.
Ensimmäisessä ryhmässä naisten ja miesten riskinotossa ei näkynyt merkittäviä eroja. Sen sijaan jälkimmäisessä, jossa stereotypiauhka oli aktivoitu, naiset välttelivät riskiä huomattavasti enemmän kuin miehet.

Tutkijat arvelevat, ettei naisten riskienvälttelyssä välttämättä ole mitään biologista. Naiset eivät vältä riskejä, koska he ovat naisia, vaan koska negatiivinen stereotypiauhka syö heidän päätöksentekokykynsä. He pelkäävät niin kovasti epäonnistuvansa, etteivät jaksa laskea todennäköisyyksiä vaan pelaavat varman päälle.

Usko vanhentaa vanhuksia

Stereotypiauhka on kenties vaarallisin siellä, missä ihmiset eivät tunnista sitä. Moni esimerkiksi ajattelee, että ihmisen ikääntyessä aivojen toiminta hidastuu ja muisti heikkenee ja että se on pelkästään luonnollista.

Toisaalta suuri osa siitä, mitä tiedämme vanhusten kognitiivisten taitojen heikentymisestä, on testeistä tehtyjä päätelmiä. Ja juuri testeissä, joissa stereotypiauhka aktivoituu.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos vanhuksille kerrotaan muistin huononevan vanhemmiten, he pärjäävät muistitesteissä huomattavasti heikommin. Samoin ajokykyä mittaavissa kokeissa vanhukset reputtavat varmemmin, jos heille muistutetaan, että vanhana ihmiset joutuvat useammin auto-onnettomuuksiin.

Onkin mielenkiintoista pohtia, millainen vaikutus ikääntymiseen liitetyillä kielteisillä stereotypioilla on vanhusten kuntoon. Ovatko vanhukset parempimuistisia kuin kuvittelemme, ja onko käsitys muistiongelmista osin harhaa?

Voivatko vanhuusiän stereotypiat jopa nopeuttaa ikääntymisen kielteisiä vaikutuksia?

Luultavasti voivat, etenkin jos vanhus suuntaa stereotypiat itseensä. Yalen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että mitä kielteisempiä stereotypioita ikääntymisestä vanhukset elättelivät, sitä nopeammin heidän kuulonsa heikkeni.

Ajatusta voi häivyttää

Tutkijat ovat koettaneet löytää keinoja, joilla ihmiset pääsisivät testitilanteissa stereotypioidensa yläpuolelle.

Vuonna 2010 Coloradon yliopiston tutkijat julkaisivat mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa 12-vuotiaille amerikkalaisille koululaisille annettiin kirjoitustehtäviä ennen koetta. Ensimmäisessä ryhmässä lapset saivat valita jonkin itselleen tärkeän arvon, kuten perheen tai ystävät, ja kirjoittaa kymmenen minuutin ajan, miksi se on heille tärkeä. Toisessa ryhmässä kirjoitettiin aamurutiineista.

Ensimmäisessä ryhmässä koenumerot paranivat, ja kun kirjoitustehtävä uusittiin monta kertaa, numerot pysyivät hyvällä tasolla läpi kouluvuoden. Eniten tuloksiaan kohensivat alisuorittajat, jotka ilmeisesti olivat alittaneet tasonsa juuri stereotypiauhan takia. Koska kirjoitusharjoituksessa oli kyse lasten omista arvoista, he ehkä pääsivät lähemmäs omaa todellista olemustaan ja siksi välttivät stereotypiapelon.

Wisconsinin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa puolestaan kokeiltiin vielä yksinkertaisempaa temppua. Miehiä ja naisia värvättiin matematiikkatestiin, ja naisten stereotypiapelko aktivoitiin muistuttamalla, että yleensä miehet pärjäävät testissä heitä paremmin.

Osa naisista sai kuitenkin osallistua testiin miehen salanimellä. Tässä ryhmässä tulokset olivat huomattavasti parempia kuin naisilla, jotka kirjoittivat kokeeseen oman nimensä.

Älä ruoki stereotypiaa

Näiden tutkimusten pohjalta voi kysyä, millainen rooli testeille pitäisi yhteiskunnassa antaa.

Opettajien tärkein työkalu opiskelijoiden mittaamiseen ovat kokeet. Myös soveltuvuutta työpaikkoihin testataan erilaisilla kokeilla. Me emme kuitenkaan istu testihuoneessa yksin, vaan päämme sisällä on kokonainen ryhmä ”toisia”, jotka joko hurraavat ja kannustavat tai buuaavat ja toivovat meidän epäonnistuvan.

Koska stereotypioita luodaan julkisessa puheessa, medialla on suuri vastuu siitä, millaista puhetta se sallii eri ihmisryhmistä. Kielteiset stereotypiat löytävät kohteensa, ja niillä voi olla elämänmittaisia vaikutuksia yksittäisten ihmisten elämään – varsinkin tilanteissa, joissa heidän pitäisi osoittaa, mihin he kykenevät.

Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2013

Ulkoilu lapsena voi ehkäistä likinäköisyyttä. Silmä näet kaipaa luonnonvaloa.

Likinäköisyys lisääntyy hurjasti kehittyneissä maissa ja varsinkin Aasiassa, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Vuosisadan puolivälissä maailman ihmisistä joka toinen on likinäköinen ja voimakkaasti likinäköisiä on liki miljardi, arvioidaan laajassa katsauksessa Ophtalmology-tiedelehdessä.

Soulissa ja Singaporessa jo nyt yli 90 prosenttia kaksikymmentävuotiaista tarvitsee silmälasit. Länsi-Euroopassa arviolta joka toinen nuori aikuinen on likinäköinen.

Likinäköisyys vaikuttaa modernin elämäntavan vaivalta. Perimä selittää sitä vain osin.

Lukeminen ja jatkuva lähityöskentely lisäävät nykyisen käsityksen mukaan likitaitteisuutta, kuten myös sisällä oleskelu ja valon vähäisyys.

”Varhain aloitetun koulunkäynnin on todettu selvästi lisäävän likinäköisyyttä. Siihen ei ole kiinnitetty huomiota, kun suunnitellaan koulutuksen varhentamista”, sanoo vuosikymmeniä asiaa tutkinut silmälääkäri ja Jyväskylän yliopiston dosentti Olavi Pärssinen.

Likinäköisyyttä lisäävät etenkin Aasian vaurailla alueilla kova pänttääminen jo lapsena sekä älylaitteisiin liimautuminen.

Ulkoilu lapsena sen sijaan näyttää ehkäisevän likinäköisyyttä. Niin sanotuen valoteorian mukaan ulkoilun hyöty seuraa siitä, että oleskellaan paljon luonnonvalossa.

Valoteoriaa tukee kansainvälinen tuore tutkimuskatsaus likinäköisyyden geneettisestä taustasta. Likinäköön nimittäin liittyvät erityisesti geenimuutokset soluissa, jotka vastaavat valon havaitsemisesta ja käsittelystä.

Kysely

Luitko itsesi likinäköiseksi?

Yksiköt löytyivät monikäyttöisistä käsistä.

Muinaisaikojen metsästäjille ja kalastajille riitti, että yhteinen saalis jaettiin silmämääräisesti asianmukaisiin osiin. Tarpeen tullen mittana voitiin käyttää puusta tai tuohesta valmistettua lapiomaista kouraa. Tärkeitä mittavälineitä olivat omat kädet.

Peukalo tarkoitti myös peukalon leveyttä eli ruotsalaisittain tuumaa, neljästä muusta sormesta muodostui kämmenen leveys. Kun kämmenet pantiin rinnakkain, syntyi kahmalo. Kyynärpään ja keskisormen pään välinen etäisyys oli kyynärä. Kun kädet levitettiin sivulle suoriksi, matka keskisormien päiden välillä oli syli eli kolme kyynärää, nykymitoissa vajaat kaksi metriä.

Kansainväliset mitat ja painot ovat tulleet tarpeellisiksi viimeistään silloin, kun on alettu käydä kauppaa. Yleisenä ongelmana oli kuitenkin pitkään se, että eri tuotteita mitattiin erilaisilla järjestelmillä ja samannimisetkin mitat olivat käytännössä paikallisia ja keskenään erisuuruisia.

Valtaosa Euroopan maista alkoi siirtyä yhtenäiseen desimaali- ja metrijärjestelmään vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin Kansainvälinen mitta- ja painotoimisto valmisti jokaiselle valtiolle mallimetrin ja kilogramman. Perusyksikön nimitys metri tuli ranskan mittaa tarkoittavasta sanasta mètre, koska järjestelmäkin oli kehitetty Ranskassa 1700-luvun lopulla.

Jotkin vanhat mitat ovat säilyneet nykypäiviin asti erikoiskäytössä. Perunoita myydään torilla kapoittain, joka nykyään vastaa viittä litraa. Kappa on vanha germaaninen laina, joka merkitsee al­kuaan mittaa.

Halkomittana tunnettu motti on lainaa ruotsin sanasta mått. Ruotsista lainattu pienen rasian nimitys aski on täsmentynyt 20 savuketta sisältävän pakkauksen nimitykseksi.

Kannu on vanha vetomitta, jonka nimi tulee ruotsin sanasta kanna. Kannu oli kaksi tuoppia eli reilut kaksi ja puoli litraa. Tuoppi on tarkoittanut sekä juoma-astiaa että siihen mahtuvan nesteen määrää. Se on lainattu keskiajalla joko ruotsista tai alasaksasta. Entisajan tuoppi veti reilun litran, nykyään nimitetään isoksi tuopiksi puolen litran olutannosta.

Omaperäinen töttö on vanhastaan ollut tuohitorven nimitys, joka kuvailee tuohitorvesta lähtevää ääntä. Putken tai suppilon muotoisia töttöjä tai tötteröitä on myöhemmin alettu kääriä paperista esimerkiksi makeisten kääreiksi. Samaan joukkoon kuuluvat myös vohvelista valmistetut jäätelötötteröt.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018