Näin paljon kondomi uudistui viimeksi 1900-luvun alussa, kun lateksikondomi keksittiin. Innovatiivisimpia ovat naisten mallit.



Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2007



Näin se toimii: Jäykistynyt penis laitetaan sumutinpurkkiin ja painetaan nappia. Purkin seinillä on suuttimia, jotka ruiskuttavat lateksikerroksen. Muutamassa sekunnissa lateksi kuivuu ja kondomi on käyttövalmis. Käytön jälkeen se rullataan tavalliseen tapaan pois.

Yksi lateksipatruuna riittää noin kahteenkymmeneen käyttökertaan.

Saksalainen kondomimyyjä Jan Vinzenz Krause on kehittänyt suihkekondomia lateksiekspertin, tohtori Hermann Lohwasserin kanssa. Krausella itsellään on kaupallinen koulutus, jonka hän muuten on osittain hankkinut Suomessa.

- Nestemäistä lateksia kyetään kyllä suihkuttamaan, mutta kukaan ei ole ennen meitä keksinyt tätä käyttötarkoitusta, kertoo Krause Tiede-lehden puhelinhaastattelussa.

Yleisperiaate on sama kuin tehtaassa, jossa kondomi valmistetaan kastamalla lateksiin peniksen muotoinen muotti. Massatuotantokondomilla on kuitenkin suuri rajoitus: Vaikka muotteja on muutamia kokoja, syntyy standardituotteita, jotka eivät koskaan ole täysin käyttäjän mittojen mukaisia.

Krausen mukaan suihketölkin tärkein etu on se, että kondomista tulee tarkalleen oikean kokoinen.

Sataprosenttisesti istuva kondomi myös pysyy päällä luistamatta.

Työtä on vielä. Yksi tavoite on valmistumisen nopeuttaminen. Lateksin täytyy kuivua, ennen kuin kondomi on valmis käyttöön. Ensimmäisten prototyyppien kuivuminen kesti 20-25 sekuntia, mutta tavoitteena on 7-10 sekuntia.

Keksijät uskovat, että suihkekondomi saadaan markkinoille vuoden 2008 aikana.

- Tosin innovaation aikataulua ei koskaan pysty ennustamaan; tämä on kuin Airbusin jumbon kehittämistä, Krause kuvailee kehittämisen oikullisuutta.

- Toisaalta toimimme Baden-Württembergissä, joka on innovatiivista seutua. Mersukin on kehitetty täällä.
Kuulostaa vakuuttavalta. Kun Mersukin on kyetty kehittämään, niin miksei onnistuisi suihkekondomikin.


Naisen molekyylikondomi suojaa hi-viruksilta

Myös naisten kondomia, joka tuli markkinoille vasta 1990-luvulla, parannellaan jo innokkaasti.

Utahin yliopistossa Yhdysvalloissa apulaisprofessori Patrick Kiserin tiimi tutkii kemiallista eli molekyylikondomia.
Molekyylikondomilla tutkijat tarkoittavat uudenlaista geeliä, joka suihkutetaan emättimeen. Geeli on tarkoitettu ensisijaisesti aidsin ehkäisyyn, mutta aine sisältää myös akryylihappoa, joka tappaa siittiöitä. Polymeeriseos on huoneenlämmössä nestemäistä mutta muuttuu kiinteähköksi geeliksi kehon lämpötilassa. Toinen oveluus, johon molekyylikondomin toiminta perustuu, on happamuuserojen hyödyntäminen.

Siemennesteen pH-arvo on lievästi emäksinen 7,5, vaginan puolestaan selvästi hapan 4-5. Emäksinen siemenneste "laukaisee" geelin: hi-viruksia tuhoava aine irtautuu polymeeristä.

Kauppoihin molekyylikondomia saadaan tutkijoiden mukaan odottaa vielä kymmenkunta vuotta.


Piikkikondomi pysäyttää raiskaajan

Tavallisesti kehittäjät yrittävät saada kondomin toimimaan entistä paremmin raskauden tai tautien tai molempien ehkäisijänä. Mutta eteläafrikkalainen keksijä Sonette Ehlers on löytänyt uuden käyttötarkoituksen: taistelun raiskaajia vastaan. 

Ehlers sai idean työskennellessään teknikkona Etelä-Afrikan veripalvelussa. Eräs raiskauksen uhri tokaisi hänelle: "Olisipa minulla ollut hampaat siellä."

Ehlers suunnitteli hammastetun kondomin, jonka hän on sitten patentoinut kauppanimellä Rapex.

Väline on suunnilleen samanlainen kuin naisten kondomi, mutta sisäpuolella on piikkejä, jotka tarttuvat raiskaajan penikseen. Keksijän mukaan kipu on niin kova, että hyökkääjä lopettaa varmasti. Piikkien poistamiseen tarvitaan lääkärin apua. Raiskaaja joutuu hakeutumaan hoitoon, jolloin kiinnijäämisen riski kasvaa.

Ehlersin mukaan piikkikondomi on helppo laittaa paikoilleen ja tarvittaessa ottaa pois. Ehkä naisilla on kohta kaksi kondomia: tavallinen partneria varten ja piikkiversio päällekarkaajan varalta.

Tätä nykyä raiskaajantorjuntakondomi on prototyyppivaiheessa.



Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



Ranskalaisista kirjeistä konepistoolin piipunsuojiin


Kondomin varhaishistoria kätkeytyy tarujen hämärään. Varmaa on vain, että ihmiset ovat tuhansien vuosien ajan hakeneet keinoja syntyvyyden säännöstelyyn.

Ensimmäisen kirjallisen kuvauksen kondomista laati 1500-luvulla italialainen lääkäri Gabrielle Falloppio.

Vanhimmat meidän päiviimme säilyneet kondomit, noin vuodelta 1640, on tehty eläinten suolista Ne löydettiin englantilaisesta Dudleyn linnasta Birminghamin läheltä.

Varhaiset kondomit olivat epämukavia. Eräs aikalaisista, ranskalainen markiisitar de Sevigné marisi, että kondomi on "haarniska iloa ja hämähäkinseitti vaaraa vastaan".

Ensimmäisen kondomivallankumouksen toi kumin vulkanoinnin keksiminen vuonna 1839. Kumista alettiin valmistaa kondomeja 1840-luvulla.

Tuon ajan kumikondomit poikkesivat huomattavasti nykyisistä. Paksuus oli 1-2 millimetriä. Nykykondomit ovat yli kymmenen kertaa ohuempia, 0,04-0,10-millisiä.

Lisäksi kumi vanheni nopeasti ja haisi pahalta. Silti kondomien suosio lisääntyi. Ranskassa uusia kumituotteita alettiin kutsua englantilaisiksi sadetakeiksi, Englannissa ranskalaisiksi kirjekuoriksi. Syy tuhmaksi koetun välineen keksimisestä sysättiin naapurin niskaan.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Euroopan armeijat opettivat miehiä käyttämään kondomeja.

Sotilasbordelleissa oli kumipakko. Sodanjohto halusi varmistaa, että miehet ovat rintamalla tappelemassa eivätkä sairaaloissa potemassa sukupuolitauteja.

Vuonna 1919 saksalainen kumitehtailija Julius Fromm, jonka osuutta kondomihistoriassa on usein aliarvioitu, toteutti toisen kondomivallankumouksen. Hän keksi nykyaikaisen menetelmän valmistaa kondomeja kastamalla muotin lateksiliuokseen. Kondomeista tuli ohuita, kestäviä ja paljon entistä miellyttävämpiä.

Toisessa maailmansodassa Yhdysvaltojen armeija kunnostautui kondomivalistuksessa. Kondomeja jaettiin massoittain, ja käyttö opetettiin perusteellisesti. Kotirintamalla kondomista ei puhuttu, vaan käytettiin kiertoilmaisua "konepistoolin piipunsuoja".

Kondomi jatkoi 1900-luvun jälkipuoliskolla maailmanvalloitustaan, mutta itse tuote muuttui vain vähän. Liukastettu kondomi tuli 1950-luvulla. Muotoon valmistajat ovat säännöllisesti tehneet pieniä muutoksia. On lisätty nystyjä ja juomuja. On tehty erivärisiä ja -makuisia kondomeja. Naisten kondomi kehitettiin 1990-luvulla.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018