Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Talvi vaihtuu pian suloiseen kevääseen.

Maaliskuussa kevätaurinko näyttää voimansa ja alkaa toden teolla sulattaa talven lumia ja jäitä. Näin on aina ollut seuduilla, joilla kielelliset esi-isämme ovat majailleet. Lumi, jää ja sulaa kuuluvat suomalais-ugrilaisten kielten ikivanhaan perussanastoon. Volgan seudulla asuvien marien kielellä ’lumi sulaa’ on lum šula. On helppo huomata, että mari ja suomi ovat sukukieliä.

Lumen ja jään lisäksi muidenkin kiinteiden aineiden muuttumista nestemäiseen muotoon voi nimittää sulamiseksi, esimerkiksi voita, lasia tai metalleja voi sulattaa. Toisaalta sulaminen voi merkitä vain lämpötilan kohoamista ja siihen liittyvää pehmenemistä. Esimerkiksi jäätyneen maan tai puunrungon olomuoto ei muutu juoksevaksi sulamisen yhteydessä.

Ikivanha sula-vartalo on siitä erikoinen, että sitä voi käyttää sekä substantiivina, adjektiivina että verbinä.  Perusmerkityksessään sula tarkoittaa jäätyneen tai routaantuneen vastakohtaa. Sen vanhaa ja ilmeisen tärkeää erikoismerkitystä edustaa jäätön kohta muuten jäätyneessä vesistössä. Jäällä liikkuminen on helppoa ja houkuttelevaa, mutta sulaan putoaminen on aikojen saatossa vaatinut monen ihmisen ja eläimen hengen. Toisaalta sula voi merkitä myös ainetta, jolla sulatetaan, kuten sanassa lukkosula.

Jää ja routa tekevät viljelysmaat koviksi ja kylmiksi, mutta sula maa on parhaimmillaan pehmeää ja lämmintä. Samaa sanaa voi vertauskuvallisesti käyttää myös muista miellyttävistä kohteista: sula sovinto, sulimmat kiitokset. Sulattaminen tähtää usein ainesosien erottamiseen ja pelkistämiseen. Niinpä sula voi tarkoittaa myös pelkkää tai paljasta, esimerkiksi silloin kun jokin on sula mahdottomuus tai sulaa hulluutta.

Sula-vartalosta on tehty suuri määrä johdoksia, joita kaikkia ei heti huomaa yhdistää ikivanhaan kantavartaloon. Tällaisia ovat esimerkiksi adjektiivi suloinen ja joka kodin arkiseen hyödykkeeseen viittaava sulake. Kertakäyttöisten sulakkeiden ohella sulakkeiksi nimitetään nykyään myös uudelleen kytkettäviä suojakatkaisimia, joissa ei ole poikki sulavaa vastuslankaa ollenkaan.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Julkaistu tiede-lehdessä 3/2013