Miksi kivikaudella tehtiin kalliomaalauksia? Esimerkiksi Australiassa piirrettiin klaanien toteemieläimiä, mutta

Suomen kallioihin kuvattiin samaanien matkat







Jean Sibelius vuonna 1911 löysi Kirkkonummelta Vitträskjärven rantakalliosta kivikautisen kalliomaalauksen, sen ymmärtämiseen ei juuri ollut keinoja. Tutkijat saattoivat vain arvella, että maalaus liittyi muinaisten metsästäjien uskomuksiin.

Seuraavan kerran suomalainen kalliomaalaus tunnistettiin vasta vuonna 1963 Juusjärveltä, joka sekin sijaitsee Kirkkonummella. Tämän järven eteläpäässä on pieni vuonomainen lahti, jonka itärannalla kohoavaan kallioon on noin 6 000 vuotta sitten tehty joukko punamultamaalauksia: ihmiskuvioita, kaloja, kämmenenjälkiä ja eläimiä. Itse asiassa maalauksista oli kyllä tiedetty seudulla jo kauan, mutta niitä pidettiin lasten töherryksinä.

Vuosikymmenten kuluessa löytöjen määrä on karttunut. Nykyään kalliomaalauksia tunnetaan jo yli sata ja ne luetaan Suomen kulttuurihistorian varhaisimpiin saavutuksiin. Vähätellyistä "töherryksistä" on tullut tärkeä osa maamme taidehistoriaa.

Kalliotaide ei kuitenkaan ole taidetta samassa mielessä kuin Edelfeltin tai Gallen-Kallelan maalaukset, sillä esihistoriallinen ihminen ei liene tehnyt "taidetta taiteen vuoksi". Maalausten tarkoituksena ei ollut tuottaa esteettisiä elämyksiä, vaan ne liittyivät kivikauden uskontoon.

Suomen kalliomaalaukset heijastavat pohjoisen havumetsävyöhykkeen kivikautisten pyyntikulttuurien maailmankuvaa. Mutta minkälaisista uskomuksista on kyse? Ja miksi maalaukset on tehty?

1960-luvulla Juusjärven maalaukselle etsittiin tulkintaa antiikin Kreikan mytologiasta. Nykyään ei enää tunnu mielekkäältä verrata kalliomaalauksia täysin erilaisen ja paljon nuoremman kulttuurin myytteihin. Nykytulkintojen avaimia on löydetty muun muassa saamelaisesta uskomusperinteestä ja neuropsykologisesta tutkimuksesta.


Ei vaikuta pyyntimagialta

Pitkään ajateltiin, että kivikautisessa kalliotaiteessa on kyse pyyntimagiasta eli uskomuksesta, että metsästyksen esittäminen parantaa riistan saantia. Suomen kalliomaalauksiin sovellettuna pyyntimagiateoria selitti hirvenkuvat eräänlaisiksi maalitauluiksi, joita jousella ampumalla kivikauden metsästäjät kuvittelivat pyyntionnen kasvavan.

Teoria pohjautui sir James Frazerin (1854-1941) ja muiden viktoriaanisten antropologien käsityksiin "primitiivisestä" uskonnosta.

Näillä tutkijoilla ei yleensä ollut omaa kokemusta tutkimistaan kulttuureista, vaan he perustivat teoriansa lähetyssaarnaajien ja löytöretkeilijöiden usein epäluotettaviin kertomuksiin. Frazerin primitiiviselle ihmiselle kehittelemää maagista ajattelua ei liene esiintynyt muualla kuin antropologien mielikuvituksessa.

Pyyntimagiateoriaa vastaan sotii myös se, että kalliomaalauksista puuttuvat sellaiset kivikaudella tärkeät saaliseläimet kuin hylje, majava ja metsäkanalinnut, joita pyyntiretkelle lähtevän metsästäjän voisi odottaa kuvaavan. Sen sijaan maalauksissa esiintyy mielikuvitusolentoja, joilla tuskin on tekemistä pyynnin kanssa.

Tällaisia ovat esimerkiksi Laukaan Saraakallion kaksipäiset, kolmioselkäiset otukset, jotka vaikuttavat lähinnä hirven ja veneen sekasikiöiltä.
Maalaukset eivät siis esitä metsästäjän toivelistaa.


Meillä tuskin klaanien tunnuksiakaan

Toisen suositun tulkintamallin mukaan kalliomaalaukset kuvaavat kivikautisten sukuryhmien eli klaa¬nien myyttisiä, eläimenhahmoisia esi-isiä, niin sanottuja toteemeja. Esimerkiksi Australian aboriginaalien kalliotaide liittyy yleensä tällaisiin totemistisiin uskomuksiin.

Suomen kalliomaalauksissa noin 80 prosenttia eläinkuvista esittää hirveä. Eräät tutkijat ovatkin ehdottaneet, että maalaukset olivat muinaisen "hirviklaanin" eli hirveä esi-isänään pitäneen sukuryhmän tekoa. Vastaavasti täkäläiset kivikautiset karhunpäätä esittävät veistokset saattoivat olla karhuklaanin tunnuksia ja Karjalan kallioiden joutsenenkuvat puolestaan joutsenklaanin perua.

Suurin ongelma tässä tulkinnassa on se, että käytännössä muinaissuomalaisia klaaneja olisi täytynyt olla enemmän kuin kolme. Esimerkiksi Australian totemistiselle kalliotaiteelle on tyypillistä kuvattujen eläinlajien suuri määrä. Vaikka Suomen kivikautinen asukasluku oli pieni, laajassa maassa on varmasti asunut useampia sukuryhmiä.

Toteemieläinteoriakin tuntuu siis epäuskottavalta.


Ehkä samaanien transsikuvia

Uudenlainen näkökulma saatiin vuonna 1980, kun folkloristi Anna-Leena Siikala yhdisti Suomen kalliomaalaukset samanismiin.

Samaani toimii ihmisten ja jumalien maailmojen välittäjänä. Apuna hänellä on "henkiauttajia" eläimen tai joskus ihmisen hahmossa. Kun samaani transsissa matkaa tuonpuoleiseen eli yliseen tai aliseen maailmaan, hän muuttuu itse henkiauttajan hahmoon tai saa sellaisen saattajakseen.

Totemistisesta kalliotaiteesta poiketen samanistisessa taiteessa esiintyy muita yleisemmin yksi eläinlaji, joka on samaanin henkiauttaja eli "sielueläin".

Kun samanismi-idea oli keksitty, Suomen kalliomaalausten aiheille alettiin hakea vastineita siperialaisesta samanismista. Parempia vertailukohtia voi kuitenkin löytyä lähempääkin: saamelaisesta ja suomalaisestakin uskomusmaailmasta.

Esimerkiksi punamullalla tehtyjä kalliomaalauksia on verrattu saamelaisten noitarumpujen punaisiin leppämehukuvioihin. Vaikka ikäeroa on tuhansia vuosia, aihemaailmassa on useita yhtäläisyyksiä. Lisäksi maalausten sijainti jyrkissä kallioissa tai siirtolohkareissa tuo mieleen saamelaiseen uskoon kuuluvan seitakultin.


Hirvi ja peura samaanin auttajia

Pohjoisen Euraasian kansoilla samaanin tärkeimpänä henkiauttajana eli sielueläimenä on pidetty hirveä tai peuraa. Saamelaisen samaanin (noaidi) sielueläin oli yliluonnollinen peurahärkä, jonka hahmoon noidan uskottiin voivan muuttua.

Peurahärän lisäksi noita saattoi matkustaessaan, parantaessaan tai toista noitaa vastaan taistellessaan turvautua yliluonnollisen linnun, käärmeen tai kalan apuun. Näiden niin sanottujen gadze-olentojen ajateltiin asuvan pyhissä vuorissa (passevare) tai tuonpuoleisessa maailmassa (sáivo).

Norjan saamelaismissiossa toiminut Jens Kildal (1683-1767) kuvasi vuoden 1740 paikkeilla saamelaisten noitien taisteluja seuraavasti:

"Kun noita noituu toisen noidan, hän käyttää tarkoitukseen etenkin Vuornes loddea (petolintua) ja Passevare gulia (pyhän vuoren kalaa) sekä myöskin Passevare loddea (pyhän vuoren lintua). Jos kyse on erityisen tärkeistä asioista, hän käyttää apunaan Passevare sarvaa (pyhän vuoren peurahärkää) ja Passevare olmaj’ta (pyhän vuoren miestä). - - Kun kaksi noitaa lähettää peurat toisiaan vastaan, niin sama mitä peuralle tapahtuu taistelussa voittaessaan tai hävitessään, tapahtuu myös noidille itselleen. Jos toisen peuran sarvi taistelussa katkeaa, niin peuran omistanut noita sairastuu. Jos peura tappaa toisen, niin jälkimmäisen omistanut noita kuolee myös."




Mikä samaani


Samanismi on antropologiassa käytetty termi, joka juontuu Siperian evenkien sanasta šama¯n. Kirjaimellisesti samaani tarkoittaa henkilöä, joka tietää. Samaani on yhteisönsä uskonnollinen spesialisti, ekstaasitekniikkojen mestari, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa parantaminen ja toimiminen yhdyssiteenä jumalien ja ihmisten maailman välillä.








Knud Leemin

Neuropsykologiasta apua tulkintoihin

Viime vuosina maalausten samanistinen tulkinta on saanut tukea neuropsykologisesta tutkimuksesta.
Esimerkiksi yksitoikkoisen rummutuksen ja rytmikkään tanssin vaikutuksesta syntyy muuntuneita tietoisuudentiloja, joihin liittyy joukko fysiologisia ilmiöitä ja hallusinaatiokokemuksia. Ne ovat peräisin ihmisen keskushermostosta ja muodostuvat samanlaisiksi kokijan kulttuuritaustasta riippumatta. Transsikokemukset siis luovat eräänlaisen sillan esihistoriaan: transsiin vajoavan nykyihmisen kokemat hallusinaatiot ovat pohjimmiltaan samanlaisia kuin esimerkiksi 6 000 vuotta sitten Suomen alueella eläneen kalliomaalarin.

Eteläafrikkalaiset kalliotaiteen tutkijat David Lewis-Williams ja Thomas Dowson esittivätkin vuonna 1988 ilmestyneessä artikkelissaan, että kalliotaiteen voi perustellusti yhdistää samanismiin, jos kuvista tunnistetaan transsikokemuksiin liittyviä yleisinhimillisiä piirteitä.

Tällaisia piirteitä ovat esimerkiksi tietyt muodoltaan geometriset näköharhat sekä tuntemukset kulkemisesta tunnelin tai pyörteen läpi tai raajojen kumimaisesta venymisestä. Tyypillisiä ovat myös kokemukset eläimeksi muuttumisesta, lentämisestä, sukeltamisesta ja jopa kuolemisesta.


Kaatuminen viittaa transsin alkuun

Samanismitulkinnan kannalta Juusjärven maalaus on kuvastoltaan yksi mielenkiintoisimmista.

Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy kahteen kädet ylhäällä tanssivaan ihmishahmoon. Tulkitsijan kannalta kiinnostavampi on kuitenkin maalauksen alareuna, jossa on kaatuvan ihmisen ja kalan muodostama aihe. Myös muista Suomen kalliomaalauksista tunnetaan vastaavia kaatuvan ihmisen ja eläimen pareja, ja ne ovatkin avaimia maalausten tulkintaan.

Samanistinen tulkintamalli selittää kaatuvan ihmishahmon transsiin vajoavaksi samaaniksi, joka Juusjärven kuvaparissa on siirtymässä veden alle. Sukeltamiseen viittaa hahmon viereen maalattu kalanhahmoinen apueläin, samantapainen kuin saamelaisten noitakala, jota vanhoissa kirjallisissa lähteissä kutsutaan passevare guelieksi tai sáiva guelieksi. Itäsaamelaisen käsityksen mukaan jotkin järvet olivat "räppänäjärviä", joiden pohjan aukon kautta samaani pääsi kalana siirtymään tuonpuoleiseen maailmaan.

Varhaisin säilynyt saamelaisnoidan toiminnan kuvaus, joka kirjattiin 1100-luvulla Norjan historiateokseen Historia Norvegiæhen, kertoo juuri kalan hahmossa tapahtuneesta vedenalaisesta transsimatkasta. Suomen puoleltakin tunnetaan vastaavia tarinoita. 1600-luvulla eläneen kuuluisan kittiläläisen noidan, Peltovuoman Päiviön, kerrotaan uineen haukena Tukholmaan parantamaan sairastuneen kuninkaan. Paluumatkalla noita oli vähällä takertua kalaverkkoon ja kuolla.


Yhdistämällä saa kivikauden sarjakuvan

Muiden Suomen kalliomaalausten tavoin Juusjärven maalauksessakin on kuvattu samaanimatkasta vain välähdyksenomaisia hetkiä. Yhdistelemällä eri maalauskohteiden aiheita vedenalaisesta samaanimatkasta voi kuitenkin hahmotella eräänlaisen "kivikautisen sarjakuvan".

Jos siis Juusjärven kuvapari esittää loveen lankeamista ja kalanmuotoisen henkiauttajan kutsumista, seuraavan vaiheen näkee Mäntyharjun Haukkavuoren seinämästä. Siellä on lähelle vesirajaa maalattu ihminen, joka pää alaspäin sukeltaa veteen.

Jaalan Kapasaaren maalauksen ihmishahmo, jota ympäröi seitsemän kalan muodostama parvi, kuvannee puolestaan matkan lopputulosta eli vedenalaiseen maailmaan siirtynyttä samaania.
Vastaavanlaisia aiheita tunnetaan myös Etelä-Afrikan samanistisesta kalliotaiteesta. Sanien kalliomaalauksissa esiintyy joskus kuvia, joissa antiloopin hahmoon muuttunut samaani on kalojen ja kilpikonnien ympäröimänä veden alla.


Joskus apueläimenä käärme

Juusjärven maalauksessa on muitakin aiheita, jotka puoltavat kuvien samanistista tulkintaa.
Maalauksen suurikokoiset tanssijat antavat vihjeen keinoista, joilla kivikautinen samaani saavutti transsin: se lienee tavoitettu rytmikkäästi tanssimalla.

Tanssijoiden oikealla puolella on ihmishahmo, jonka alaruumiina on siksakviiva. Vastaava aihe näkyy Ruokolahdella sijaitsevassa Kolmiköytisienvuoren kalliomaalauksessa, jossa transsiin vajoavan ihmishahmon alaruumiin muodostaa käärmemäinen, kiemurteleva viiva. Ruokolahdella hahmon viereen on lisäksi maalattu käärme. Sekä Juusjärven että Kolmiköytisienvuoren maalaukset luultavasti kuvaavat samaania, joka on kutsunut luokseen käärmeenhahmoisen henkiauttajan ja on parhaillaan muuntautumassa sen hahmoon.

Sekä suomalaisessa että saamelaisessa uskomusperinteessä käärmeet kuuluivat samaanin tärkeisiin apueläimiin. Saamelaisella noidalla oli apunaan "tuonpuoleisen maailman käärme" (sáiva gärbmas), jonka hahmon hän saattoi ottaa. Kalevalassa taas samaani Väinämöinen "matoi rautaisna matona, kulki kyisnä käärmehenä" eli muuntautui käärmeeksi paetessaan Manalasta Tuonelan virtaan levitettyjen verkkojen läpi. Kalevalamittaisissa runoissa sana kyy jopa esiintyy noidan synonyyminä.


Toisinaan samaani lensi lintuna

Muun lisäksi Juusjärven tanssijoiden yläpuolelle on maalattu pienikokoinen ihmishahmo, jonka pää ja käsien asento tuovat mieleen linnun. Koska sukeltamisen tavoin tunne lentämisestä kuuluu transsin yleisinhimillisiin kokemuksiin, kyse saattaa olla samaanista, joka on muuntautumassa linnun hahmoon.

Myös käsitys linnuiksi muuttuvista tietäjistä on elänyt pitkään suomalaisessa kertomusperinteessä. Vielä 1900-luvun alkupuolella kerrottiin yleisesti tarinaa, jossa metsämies ampuu metson mutta saalis osoittautuukin linnun hahmon ottaneeksi lapinnoidaksi.

Kuvat ehkä opettivat ja muistuttivat

Osa kalliomaalauksistamme saattaa liittyä muihin uskomuksiin kuin samanismiin - eikä ole täysin pois suljettua sekään, että jotkin kuvaavat aivan arkipäiväisiä tapahtumia. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että samanismi on maalausten tulkinnan tärkein avain. Onhan kallioissa esitetty koko samanististen muodonmuutosten kirjo.

Kuvien tekeminen saattoi liittyä rituaaliin, jolla manattiin esiin pyhän kallion sisällä asuvat henkiauttajat.

Keskiaikaisten kirkkomaalausten tavoin kalliomaalaukset ehkä myös opettivat, välittivät kulttuuria ja vahvistivat uskomuksia. Kenties yhtenä tarkoituksena oli tallentaa muisto samaanin transsimatkan tapahtumista, jottei tuonpuoleista koskeva, elintärkeänä pidetty tieto unohtuisi.


Osa suomalaisten yhteistä taustaa

Edellä kuvatun perusteella sekä kivikautisten samaanien että saamelaisten noitien apueläimet olivat melko samanlajisia. Kumpienkin myös ilmeisesti kuviteltiin asuvan sáivassa eli "pyhissä vuorissa" tai "räppänäjärvissä", joista samaani apulaisensa kutsui.

Tämä yhtäläisyys viittaa siihen, että saamelaisella muinaisuskolla on monituhatvuotiset juuret.

Kalliomaalaukset eivät kuitenkaan ole saamelaisten tekemiä. 6 000 vuotta sitten vallinneella kantasuomalaisella kaudella saamen ja suomen kielet eivät olleet vielä eriytyneet. Maalaukset liittyvät yhteiseen, suomalais-ugrilaiseen menneisyyteemme.


Antti Lahelma on arkeologi, joka työskentelee tutkijana kulttuurien tutkimuksen laitoksessa Helsingin yliopistossa.



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018