Meillä on paljon vokaaleja (punainen pallo), mutta niin on monessa muussakin kielessä, osoittaa 564 kielen vertailu. Kartan data: Ian Maddieson/wals.info
Meillä on paljon vokaaleja (punainen pallo), mutta niin on monessa muussakin kielessä, osoittaa 564 kielen vertailu. Kartan data: Ian Maddieson/wals.info

Suomen kieli ei ole niin konstikas kuin olemme tottuneet ajattelemaan. 

Kielitypologi Matti Miestamo napsauttaa kartan esiin. Tietokoneen näyttöön pongahtaa satoja punaisia, valkoisia ja keltaisia palloja, neliöitä ja ruutuja. Kuviot edustavat eri kieliä ja niiden piirteitä. Hiirtä näpäyttämällä kieliä tulee ja lähtee, ja tarvittaessa kartta muuttuu satelliittikuvaksi.

Istumme Miestamon työhuoneessa Helsingin yliopistossa tutkimassa Walsia, viime vuonna julkaistua koko maailman kattavan kielitieteellisen kartaston verkkoversiota. Miestamo on ollut tekemässä sitä kymmenien kielentutkijoiden kanssa.

Kartoissa on mukana monenlaisia kielten ominaisuuksia: äänteitä, taivutusta, sanaluokkia ja lauserakenteita. Niiden avulla yritämme nyt saada selville, millainen kieli suomi on maailman kielten joukossa, eli mistä suomessa, kuten on tapana sanoa, kana pissii?

Vokaalit erityisiä vain osin

Aloittakaamme perusteista. Selvitetään ensin, onko suomen äänteistö erikoinen. Usein väitetään, että suomen kielessä on runsaasti vokaaleja. Pitääkö tämä paikkansa?

Erivärisiä palloja ja ruutuja ilmaantuu näyttöön. Jaha, vokaaleja on vain hieman keskimääräistä enemmän, mutta jotain todella erityistä niistä sentään löytyy:

– Suomessa on kaksi etistä pyöreää vokaalia, y ja ö. Meistä ne eivät tunnu oudoilta, koska niitä esiintyy myös naapurikielissä. Jos kuitenkin katsotaan maailmankarttaa, näemme, että ne ovat yleisiä lähinnä Euraasiassa. Muualla maailmassa ne ovat erittäin harvinaisia. Tässä kohtaa suomen tavallisuus on siis erikoisuutta!

Suomea kuvataan myös sointuisaksi kieleksi. Tämä johtuu siitä, että meillä on paljon sekä pitkiä vokaaleja että diftongeja, samaan tavuun kuuluvia vokaalien yhtymiä, ja ylipäänsä vokaaleja tuntuu olevan sanoissa enemmän kuin konsonantteja.

Vedämme harmittavasti vesiperän. Vokaalien suhteellisesta määrästä puheen virrassa kartasto ei tiedä mitään.

– Wals heijastaa sitä, mitä kielentutkimuksessa on tehty. Kaikesta ei yksinkertaisesti ole tietoa, Miestamo selittää. – Kielissä on ominaisuuksia ääretön määrä. Jotakin jää puuttumaan.

Lainat latistavat konsonantit

Uusi kartta pongahtaa esiin. – Suomessa ei ole yhtään erikoisimmista konsonanteista,  Miestamo tulkitsee. – Toisaalta meiltä ei myöskään puutu yhtään tavallista konsonanttia.

Määrältään konsonanttivarantomme on maailman kielten joukossa pienehkö, mutta ei poikkeuksellisen pieni. Laskelmassa on kuitenkin tulkinnan varaa. Kartastossa mukaan on otettu myös tuoreet lainaäänteet b, g ja f, jotka eivät kaikkien kielentutkijoiden mukaan kuulu suomen äännejärjestelmään. Jos lainat jätettäisiin pois, suomi putoaisi pienimmän konsonanttivarannon luokkaan. Yhtä vähän konsonanttiäänteitä olisi vain noin 16 prosentissa maailman kielistä.

– Äännelainojen takia suomessa on kartan mukaan myös soinnillisuuskontrasti, Miestamo lisää. Hän tarkoittaa, että lainoja äännettäessä ajatellaan syntyvän kokonaan uusia äänteitä. Oikeamman kuvan olisi saanut ottamalla mukaan vain kotoperäiset äänteet. Monille suomalaisille bussi ja pussi, fiini ja viini ja gorilla ja korilla ovat sama asia.

– Soinnillisuuseron puuttuminen on muuten aika erikoista. Sitä esiintyy lähinnä Australiassa ja Amerikoissa.

Tavis myös artikkeleissa

Suomessa ei ole artikkeleita, toisin kuin englannissa, ranskassa, italiassa, ruotsissa, saksassa ja monissa muissa tuntemissamme kielissä. Ovatko artikkelit tavallisia maailman kielissä yleensä?

Vastaus löytyy Walsin artikkeleja esittävistä kartoista. Ne kertovat, onko kielessä epämääräisenä artikkelina yhtä merkitsevä sana vai jokin muu, onko kielessä epämääräisyyttä ilmaiseva affiksi eli sanaan liitettävä tunnus vai puuttuuko kielestä sekä epämääräinen että määräinen artikkeli.

Suomi sijoittuu viimeksi mainittuun joukkoon valkealla pallollaan. – Näitä artikkelittomia kieliä on kartan 473 kielestä 188, eli 40 prosenttia, Miestamo laskeskelee.– Ihan tavis kieli.

Hänessäkään ei eksotiikkaa

Entä toinen tutuimmille vieraille kielillemme ominainen piirre, hän-persoonapronominin sukupuoli? Olisiko suomen pelkkä hän poikkeuksellisen ”tasa-arvoinen”?

Ei ropise eksotiikkapisteitä tässäkään lajissa. Taas kartalle tulvahtaa valkoisia palloja, ja suomi löytyy niiden joukosta. Otoksen kielistä 67 prosenttia ei tee eroa siinä, onko hän mies vai nainen.

Outouden tunteemme on silti aito, sillä Eurooppa on sukupuolisen erottelun valta-aluetta. Kotimantereemme länsiosissa meille tekee Walsissa seuraa vain baski, ja idempänä sukupuolettomasti käyttäytyvät unkari, tataari, turkki, armenia ja kurdi.

Vaikka miesten ja naisten muistaminen tuntuu meistä välillä hankalalta, voimme olla iloisia siitä, että useimmat Euroopan kielet erottelevat sukupuolet tosiaan vain yksikön kolmannessa persoonassa. Jos toinen kotimaisemme ruotsi sattusi olemaan vaikkapa kuin afrikkalainen korana, joutuisimme opettelemaan sekä neutraalit että maskuliini- ja feminiinimuodot kaikissa persoonissa ja kaksikot eli duaalit päälle!

Sijamuotoja sopii päivitellä

Kuten alussa mainitsin, jos suomi jostakin tunnetaan, niin mittavasta sijajärjestelmästään: asioiden ja olioiden välisiä suhteita kuvataan viidellätoista sijamuodolla. Viisitoista kuulostaa paljolta. Onko sijojen määrä siis se, millä suomi todella erottuu massasta?

Avaamme uuden kartan. Keltaisten ja oranssien pallojen kirjo täyttää ruudun. Vaikka kartta näyttää enimmillään vain vaihtoehdon ”sijoja kymmenen tai enemmän”, suomi kuuluu sittenkin selvään vähemmistöön: tässä kategoriassa on vain yhdeksän prosenttia kielistä.

Suomessa siis tosiaan on paljon sijamuotoja – vaikkei se maailman ykköseksi ylläkään. Unkarissa, etäisehkössä sukukielessämme, on ainakin kahdeksantoista sijaa.

Sanajärjestys menee fifty-fifty

Siirrymme lauseoppiin, johon kuuluvat esimerkiksi sanajärjestyssäännöt. Kielissä on usein, vaikkakaan ei välttämättä, yksi muita tavallisempi merkitykseltään neutraali sanajärjestys.

Kartasto paljastaa, että yleisin sanajärjestys maailman kielissä on subjekti-objekti-verbi. Neljäkymmentä prosenttia kielistä edustaa tätä tyyppiä. Lähes yhtä yleinen on kuitenkin meille tuttu svo.

Kaikki muut vaihtoehdot ovat huomattavasti harvinaisempia. Eksoottisin sanajärjestys on osv. Se on vallitsevana vain 0,3 prosentissa maailman kielistä. Näitä originelleja ovat esimerkiksi pieni venezuelalainen warao sekä Papua-Uuden-Guinean muutaman sadan puhujan tobati.

– Sanajärjestys on maailman kielten parhaiten kartoitettuja piirteitä, Miestamo toteaa. – Osittain tämä kuvaa sitä, että se on melko helposti tutkittava kielen piirre. Vaikeammat asiat jäävät helpommin piiloon.

Verbin tekijä yllättää

Etenemme verbeihin. Arvaamaton erikoisuus löytyy verbin mukautumista kuvaavasta kartasta. Suomen kielessä lauseen toimija, niin kutsuttu agenttiargumentti, määrää verbin taivutusmuodon ja näkyy siitä. Itsestään selvää?

Ei ole. Walsin väripallot paljastavat, että maailmassa on lähes kolme kertaa enemmän kieliä, joissa myös toiminnan kohde eli patienttiargumentti näkyy verbin taivutuksessa. Joissakin kielissä, kuten Intian semassa, pelkkä patientti ohjaa verbin muotoa, ja paljon löytyy myös kieliä, joissa verbi ei taivu ollenkaan.

Niinpä suomen itsestään selvältä tuntuva verbin personointi on odottamattoman erikoista. Vain joka viides kieli käyttäytyy suomen tavoin. 

Muuten taivutus köyhää

Sitten löydämme kartan, joka kuvaa, kuinka monta merkitystä verbin taivutusmuoto voi kerrallaan sisältää. Tässä suomi edustaa ”köyhää” kieltä ja kuuluu selvään vähemmistöön. Edellä mainitun persoonan lisäksi yksittäinen verbi taipuu meillä vain joko aikamuodoissa tai tapaluokissa.

80 prosenttia maailman kielistä on paljon yritteliäämpiä ja liittää verbeihinsä merkityksiä huomattavasti monipuolisemmin. Taivutus voi ilmaista, että prosessi on kesken tai saatettu loppuun, että tieto on luotettavaa tai että tapahtuma on epätodellinen tai yllättävä.

Parhaissa kielissä, varsinkin monissa Amerikoiden alkuperäiskielissä, verbiin sitoutuvia merkitystunnuksia on helposti puoli tusinaa, joskus yli kymmentäkin lajia. 

Tulevassa ei mitään kummaa

Entä kismittävästi puuttuva futuuri? Vaikka suomen kielessä on tapoja viitata tulevaisuuteen, varsinaisena verbin taivutusmuotona futuuri puuttuu, toisin kuin esimerkiksi ranskasta ja espanjasta.

Futuurin puutteessa ei näy kuitenkaan olevan mitään kummallista. Kartta paljastaa, että tilanne on maailman kielissä aivan tasan: on yhtä paljon kieliä, joissa futuuri on, kuin kieliä, joissa sitä ei ole. Suomi ei siis poikkea kumpaankaan suuntaan. 

Kieltoverbi on harvinaisuus 

Kokeillaan vielä kieltämistä. Meillä on persoonan mukaan taipuva kieltoverbi. Tarkemmin sitä voisi kuvata kieltäväksi apuverbiksi. Onko tämä tavallista vai harvinaista? Naapurikielissä sitä ei ainakaan esiinny.

Avaamme kieltoilmauksia esittelevän kartan. Kieltoverbi on 4–10 prosentissa maailman kielistä. Monet niistä ovat suomen uralilaisia sukukieliä, mutta kieltoverbi tunnetaan muuallakin, esimerkiksi Afrikassa ja Papua-Uudessa-Guineassa.

Prosenttiluku on epämääräinen, koska joissakin kielissä kieltävän elementin määrittäminen yksiselitteisesti verbiksi on vaikeaa. Joka tapauksessa valtaosa maailman kielistä kieltää irrallisilla partikkeleilla tai erilaisilla liitteillä, ja kieltoverbi on harvinainen!

Taisimme löytää sijamuodoille varteenotettavan kumppanin. Suomi on erikoinen myös verbeiltään. Meille äidinkielisille tekijän ja kiellon merkitseminen verbiin on niin itsestään selvää, ettemme tule edes ajatelleeksi tavan poikkeuksellisuutta.

Anni Jääskeläinen on kielentutkija Helsingin yliopistossa.

Artikkelin asiantuntija Matti Miestamo työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa. Hänen näkemyksistään lisää artikkelissa Suomi maailman kielten joukossa eli mikä suomen rakenteessa onkaan erityistä. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLX, 2006.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2009

Wals tarjoaa hyötyä ja hupia

Kielentutkijalle se on tärkeä työväline, kielistä kiinnostuneelle maallikolle hauska ajankulu.

 

Wals eli World Atlas of Language Structures on maailman kielien ominaisuuksia kuvaileva ja luokitteleva kartasto ja hakuteos. Alun perin Wals julkaistiin kirjana ja cd-rom-levynä 2005. Viime vuonna avattiin verkkoversio, joka on vapaasti kaikkien halukkaiden käytettävissä. Tieteellisen suurteoksen –kirjaimellisesti, sillä kirja painaa nelisen kiloa – saattaminen myös suuren yleisön ulottuville on itsessään mittava tieteellinen teko. 

2 650 kieltä, 142 karttaa

Wals on kymmenien johtavien kielentutkijoiden ja kielitypologien voimannäyte. Siinä on mukana 2 650 kieltä, joiden piirteistä on koottu 142 karttaa. Kielet edustavat laajasti maailman eri kielikuntia ja -sukuja, ja piirteet kattavat monipuolisesti kielten ominaisuuksia.

Mukana ovat niin äännejärjestelmät eli fonologiat, sanojen muodostusta ja taivutusta ohjaavat muoto-opit eli morfologiat kuin lauseen osia ja rakentumista säätelevät lauseopit eli syntaksit. Kussakin kartassa on yhtä aikaa tarkastelussa 120–1 370 kieltä. Jokaiseen karttaan liittyy myös teksti, joka esittelee kartassa kuvatut piirteet.

Aineistosta voi myös muodostaa omia karttoja poimimalla mukaan vain halutut kielet tai kielen ominaisuudet. Näin Wals toimii kielentutkijoiden ja muiden kielen ammattilaisten työkaluna. Kaikille muille kielistä kiinnostuneille siitä on niin hyötyä kuin hupia.

– Jos muistaa jotakin koulun äidinkielen tai vieraiden kielten tunneilta, Walsista saa jo paljon irti, sanoo kartaston tekemisessä mukana ollut Helsingin yliopiston kielitypologi Matti Miestamo

Sähköinen pysyy ajan tasalla 

– Walsin saaminen verkkoon mahdollistaa myös sen, että siitä voidaan periaatteessa tehdä uusi painos vuosittain. Kartastoon voidaan näin ottaa mukaan kokonaan uusia kieliä ja lisää vertailtavia piirteitä. Se kehittyy, Miestamo kiittelee. 

Wals on linkitetty toiseen internetin kielisivustoon, Ethnologue.comiin, jossa on lisätietoa kaikista elävistä kielistä. Sieltä löytyvät muun muassa kielten puhujien määrät ja valtiot, joiden alueella kieliä käytetään. Yhdessä sivustot muodostavat ylittämättömän tietopaketin maailman kielistä. 

Kivijalkana kielitypologia

Wals perustuu kielitypologiaan, kielitieteen haaraan, joka rinnastaa, vertailee ja tyypittelee maailman kieliä niiden merkitys- ja rakennepiirteiden mukaan. Vasta 1960-luvulla alkaneella tutkimuksella on kiire, sillä kieliä katoaa koko ajan. Ennusteiden mukaan sadan vuoden päästä maailmassa on enää 700 kieltä, kun niitä nyt on 7 000.

Kielten kadotessa häviää oleellista tietoa siitä, mitä kieli on ja voi olla. – Esimerkiksi eteläafrikkalaiset khoisan-kielet ovat katoamassa. Jos niiden maiskausäänteitä ei olisi ehditty saada talteen, luulisimme, etteivät ne ole edes mahdollisia, Matti Miestamo sanoo.

Tieto kielistä ei ole tärkeää pelkästään kielitieteelle, vaan kaikille tieteenaloille, jotka haluavat ymmärtää ihmistä ja hänen käyttäytymistään. – Kieleen on esimerkiksi koodattu paljon ymmärrystä ympäristöstä, jossa sitä puhutaan. Sitä ei voi hallita toisilla kielillä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018