Hankkeen takana ovat Jyväskylän yliopiston nanotutkijat, ja yllykkeenä toimii upouusi nanomateriaali, hyptoniitti, joka tekee suksista ennennäkemättömän keveät ja lujat.


ja yllykkeenä toimii upouusi nanomateriaali, hyptoniitti,
joka tekee suksista ennennäkemättömän keveät ja lujat.



Suksiteollisuutemme valmistautuu tekemään ihmeitä hyptoniitilla. - Testihiihdot ovat meneillään, sanoo Peltonen Skin toimitusjohtaja Juhani Eskelinen. Paljon enempää hän ei kerrokaan, mutta se käy selväksi, että hän uskoo yrityksen pääsevän kilpailijoidensa edelle monta suksenmittaa.

Suksen ulkonäköä hyptoniitti ei välttämättä paljoa muuta, mutta ominaisuudet ja tuntuma paranevat.  Nanomateriaali vaikuttaa suksen näkymättömään, mutta jokaiselle hiihtäjälle tärkeään laatuun: keveyteen, lujuuteen ja kaarevuuteen. 

Hiihdossa on edessä myllerrys, jonkalaista ei ole tapahtunut yli 30 vuoteen.





Epoksi: suurimolekyylinen, pehmeä ja liimamainen orgaaninen materiaali.
Hiilikuitu: ohut hiililanka.
Hiilinanoputki: ultrakevyt ja ultraluja hiilisylinteri, jonka läpimitta on vain muutamia tai muutamia kymmeniä nanometrejä.
Hyptoniittiepoksi: hiilinanoputkista ja epoksista valmistettu komposiitti- eli yhdistelmämateriaali, jossa ainesosat muodostavat kovalenttisia sidoksia.
Kovalenttinen sidos: luja kemiallinen sidos, jossa atomeilla on yhteisiä elektroneja.
Lasikuitu: ohut lasilanka.
Lujitemuovi: epoksista ja lasi- tai hiilikuidusta valmistettu yhdistelmämateriaali.

Falunin nöyryytys muistetaan 

Edellinen suksivallankumous pystytään suomalaisnäkökulmasta ajoittamaan päivän tarkkuudella: 18. helmikuuta 1974. Silloin hiihtäjäkuninkaamme Juha Mieto hävisi Falunin maailmanmestaruuskisoissa 30 kilometrin kultamitalin Ruotsin Thomas Magnussonille.

Suksiteknisesti merkittävää oli, että Magnusson hiihti juuri käyttöön tulleilla lasikuitusuksilla, kun Mieto pakersi puisilla hikilaudoilla.

Tuhatvuotinen puusuksiperinne katkesi kerralla, ja niin sanotut korkean teknologian materiaalit alkoivat muuttaa niin kilpa- kuin sunnuntaihiihtäjienkin maailmaa.


Ensin lasia, sitten hiiltä

Sata vuotta sitten puiset murtomaasukset painoivat neljä kiloa pari ja vielä 1960-luvullakin pari kiloa. Nykyään painoa on kilon verran. Kehitys on ollut dramaattinen, vaikka otetaan huomioon se, että sukset ovat samaan aikaan kaventuneet ja lyhentyneet.

Kevennyksen mahdollistivat uudenlaiset yhdistelmä- eli komposiittimateriaalit, joissa yhdistyvät eri aineiden hyvät puolet.

Epoksista ja lasikuidusta luotiin lujitemuovia, jossa epoksi toimii matriisina ja lasikuitu lujitteena. Arkikielessä lasikuiduksi sanotaan koko yhdistelmää, vaikka lasikuidut todellisuudessa ovat lujitemuovin ainesosa.
Kun käytettiin lasikuitujen sijasta hiilikuituja, syntyi vielä lujempi rakenne. Tämä komposiitti, josta olemme tottuneet puhumaan hiilikuituna, on yhtä lujaa mutta noin kaksi kertaa kevyempää kuin teräs.

Yhä enemmän lujuutta ja keveyttä saatiin, kun koko suksi alettiin rakentaa kennoksi niin, että suurin osa suksesta on tyhjää ilmatilaa. Tarvittava hunajakennorakenne tehdään yksinkertaisimmissa suksissa puusta ja hienostuneimmissa kilpasuksissa hiilikuidusta.

Näin on päästy nykyiseen sukseen, joka on kaikilla suksenvalmistajilla perusratkaisuiltaan sama. Suuria laadullisia hyppäyksiä ei ole tapahtunut vuosiin.


Nyt siirrytään nanoputkiin

Nyt nanotekniikasta haetaan uutta Arkhimedeen vipua, jolla päästään uudelle kehitysuralle. Suomessa ollaan hyvässä vauhdissa.

Jyväskylän yliopiston Nanoscience Centerin tutkijat ovat professori Jorma Virtasen johdolla kehittäneet uuden hybridimateriaalin, hiilinanoputkilla vahvistetun epoksin, jossa nanoputket sitoutuvat kemiallisesti sekä toisiinsa että epoksimatriisiin. Prosessissa hiilen ja epoksin välille syntyy aivan tietynlaisia, niin sanottuja kovalenttisia sidoksia, ja lopputulos, hyptoniittiepoksi, on 20-30 prosenttia lujempaa kuin tähänastiset lujitemuovit.

Uutuusepoksi sai kauppanimekseen Hybtonite, mutta arkipuheessa se on jo "suomentunut" hyptoniitiksi. Myös kaupallistaminen on alkanut.

Padasjokelainen Montreal Sport valmistaa jääkiekkomailoja, joilla pelataan jo niin NHL:ssä kuin kotimaan liigassa. Hiilikuitumailaa joustavampi ja kestävämpi hyptoniittimaila valittiin viimevuotisilla nanotekniikan maailmanmessuilla vuoden parhaaksi nanotuotteeksi.

Uusi mikrorakenne lupaa ennennäkemättömiä ominaisuuksia hyvin erilaisiin tuotteisiin lattioista lentokoneisiin. Kaikkia mahdollisuuksia ei varmasti vielä edes aavisteta, mutta jostakin pitää aina aloittaa: jos jääkiekkomaila panee kiekon liikkeelle uudella voimalla, hyptoniittisukset vienevät hiihtäjää eteenpäin kuin seitsemän peninkulman saappaat.


Lopulta unohdetaan voitelu

Hyvän mekaniikan lisäksi hiihtäjä toivoo suksiltaan helppokäyttöisyyttä. Olisi mukavaa, jos suksia ei tarvitsisi voidella ollenkaan.

Yksi iso askel voitelematta kulkevia suksia kohti on jo otettu. Kun murtomaasuksen keskiosaan eli niin sanottuun pitopohjaan tehdään kalansuomukuvio, pitovoiteen voi unohtaa, sillä suomut toimivat kitkapintana. Jäljelle jää luistovoide, jota tarvitaan edelleen suksen kärkeen ja kantaan. Vai tarvitaanko?

Venäläinen hiihtovalmentajasta tutkijaksi siirtynyt Leonid Kuzmin esitti viime talvena, että luistovoiteesta voidaan luopua. Hänen Östersundin yliopistossa tekemänsä hiihtokokeet osoittivat, että voitelu auttaa vain alkumatkasta. Jo vajaan neljän kilometrin jälkeen sukseen on kertynyt likaa niin paljon, että voide on hyödytön.

Voitelemattomilla suksilla on saavutettu menestystäkin. Kuzminin vaimo Antonina Ordina hiihti 1995 MM-pronssia voitelemattomilla suksilla. Kriitikot kuitenkin sanovat, että valtaosa mitaleista on voitettu voidelluilla suksilla ja että juuri voitelulla on puristettu pois ratkaisevat sekunnit.

Väittely voitelun välttämättömyydestä jatkuu, mutta kehityksen suunta ja lopputulos on selvä. Jonakin päivänä saamme ainakin harrastajakäyttöön sukset, jotka luistavat voitelematta tai voitelevat itse itsensä. Hiihtäjä voi keskittyä hiihtämiseen.

Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018