Kotiplaneetastamme on otettu kaikkien aikojen tarkin pallopotretti. Aplodit Suomi-satelliitille.

Teksti: Tuula Kinnarinen

Kotiplaneetastamme on otettu kaikkien aikojen tarkin pallopotretti. Aplodit Suomi-satelliitille.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2012

Avaruuskuvauksen veteraani Hubble on tuottanut huikeita kuvia avaruuden ääristä asti, mutta avaruuskuvien ikoni löytyy läheltä. Se on Sininen planeetta – tai Blue Marble, kuten englanninkielinen maailma koko avaruusaikakauden rakastetuinta kuva-aihetta kutsuu.

Ensimmäisen kerran ihmiskunta pääsi ihailemaan kotiaan avaruudesta 1972, kun Apollo 17 -lennon astronautit ikuistivat Maan matkallaan Kuuhun. Sen aikaisella tekniikalla kuvasta tuli pieni, mutta suosio oli suuri.

30 vuotta myöhemmin Nasa julkaisi uuden, entistä ehomman potretin. Sen tuotti Terra-satelliitti, joka käytti tuolloin kaikkien aikojen hienointa haitekia.

Uusin, ennätyksellisen tarkka Sininen planeetta esittää kotimme viime lokakuussa työnsä aloittaneen Suomi-satelliitin silmin.

Nimi muistaa sääpioneeria

Suomi kuulostaa ihanan kotoisalta, mutta satelliitilla ei ole paljonkaan tekemistä meidän kanssamme. Sen verran kuitenkin, että nimi kunnioittaa amerikansuomalaisen Verner Suomen elämäntyötä. Nyt jo edesmennyt Suomi on modernin, satelliittiseurantaan perustuvan meteorologian uranuurtaja.

Tästä on helppo päätellä, mikä on Suomen työsarka. Se seuraa merissä, maa-alueilla ja ilmakehässä tapahtuvia muutoksia niin sääennustajien kuin ilmastonmuutoksen mysteeriä ratkovien tutkijoiden tarpeisiin.

Upea Maa syntyi pääurakan sivutuotteena, mutta se ei kuvan tenhoa vähennä. Helmikuisella julkaisuviikolla uutuutta kävi internetin Flickr-galleriassa katsomassa yli kolme miljoonaa ihmistä.

Suomi-satelliitin kotisivut:www.nasa.gov/mission_pages/NPP/main/index.html

Verner Suomen elämäntyö: profhorn.meteor.wisc.edu/wxwise/museum/a1main.html

Kuva kokoon kaistaleista

Suomi kiertää Maata melko matalalla, 824 kilometrin korkeudessa. Tämän takia se näkee kodistamme kerrallaan vain kaistaleen. Yhtään kolkkaa ei kuitenkaan jää pimentoon, sillä Suomi paikkaa katveet useilla ylilennoilla.

Koko pallon potretti on Nasan Goddardin avaruuskeskuksessa työskentelevän Norman Kuringin käsialaa. Hän yhdisti kaistaleet kokonaisuudeksi, jonka näkisimme, jos voisimme katsoa kotiamme 12 756 kilometrin korkeudesta.

Suomi kuvaa Maata 3001 kilometrin kaistaleissa. Koko pallo vaatii kuusi kierrosta.

Ennätystarkka kuvausjälki perustuu Viirs-erikoisinstrumenttiin, joka tallentaa dataa 22 aallonpituudella näkyvästä valosta infrapunaan. Värit syntyvät punaisen, vihreän ja sinisen yhdistelmänä.