Alkoholikulttuurimme eurooppalaistaminen näyttää onnistuvan. Viime vuosina kulutus henkeä kohti on pysytellyt lähes aloillaan.




Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2009


"Jos kaikki Suomen järvet
viinaksi muuttuisi,
niin eikös meidän poikain
elellä kelpaisi.
Kyllä vaan!"


Mitä oikeasti tapahtuisi, jos Kaks kisälliä -laulun toive toteutuisi - jos alkoholi olisi käytännössä ilmaista ja vapaasti saatavilla?

Alkoholipolitiikka on perinteisesti perustunut ajatukseen, että silloin vasta pääsisikin helvetti valloilleen. Kävisi kuin laulussa: jos krapulaan ei saataisi parannusta, "helmaan Viinajärven loikattais kuolemaan".

Kun alkoholiveroa alennettiin varsinkin väkevien osalta tuntuvasti vuonna 2004, alkoholin kulutus lisääntyi jyrkästi. Helsingin kaduilla makasi sammuneita niin, että näkymää verrattiin Raatteen tien taisteluihin.


Hinta vaikuttaa

Suomalaiset eivät halua uskoa, kun tutkijat vakuuttavat hinnan ja saatavuuden vaikuttavan alkoholin kulutukseen. Moni voi hyväksyä ajatuksen, että verotus saattaa näkyä rappioalkoholistien käyttäytymisessä, mutta mitäpä se keskiluokan juomatapoihin vaikuttaisi.

Hinnan vaikutusta tuotteen kysyntään kutsutaan hintajoustoksi. Sitä on tutkittu vuosikymmeniä, eikä sen olemassaolosta ole mitään epäilyksiä. Kun viina halpenee, kohtuukäyttäjät vähentävät kohtuuttaan ja suurkuluttajat lisäävät suurkulutustaan.

Vuoden 2004 jälkeen alkoholiveroa on pariin kertaan korotettu, eikä kokonaiskulutus - johon kuuluu myös itse maahan tuotu ja muu tilastoimaton kulutus - ole enää kasvanut. Hintajousto elää ja voi hyvin.

Näyttää siis siltä, että yritykset eurooppalaistaa alkoholikulttuuriamme ovat epäonnistuneet. Niinpä holhoavat keinot eli ankara alkoholiverotus ja saatavuuden rajoittaminen olisivat edelleen ainoat tavat hillitä alkoholihaittojen kasvua Suomessa.


Laskukausi hillitsee

Väärin. Suomalaiset juomatavat ovat eurooppalaistumassa, eikä kokonaiskulutus enää välttämättä tästä kasva. Näin väittää Kuopion yliopiston kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen. Yksi hyvä merkki on Kauhasen mielestä sittenkin tuo kulutuksen kehitys vuoden 2004 jälkeen.

Viiden viime vuoden aikana elettiin nousukautta, ja käytettävissä olevat tulot kasvoivat viime syksyyn asti. Alkoholilla on tunnetusti myös suuri tulojousto: kun tilillä on enemmän rahaa, sitä menee myös enemmän juomiseen.

Tulojouston takia kulutuksen olisi pitänyt kasvaa nousukaudella 2004-2008, vaikka juomat hieman kallistuivatkin. Niin ei kuitenkaan tapahtunut.

Suomessa on myös ollut aistittavissa kulttuurisia "heikkoja signaaleja", jotka muualla Euroopassa ovat yleensä viestineet siitä, että kulutuksen kasvu on pysähtymässä tai kääntymässä laskuun. Täysraittiiden osuus on ensi kertaa pitkiin aikoihin kasvussa. Humalajuominen ei ole enää viime vuosina lisääntynyt eivätkä päihdehoitojen määrät kivunneet. Nuorison alakulttuureissa myös päihteettömyys yleistyy.

Myös perinteiset tekijät hillitsevät alkoholin kulutusta. Hallitus kiristi veroruuvia vuoden alussa ja on taas nostamassa alkoholiveroa. Taantuma alentaa kulutusta, kun ihmisille jää vähemmän rahaa käteen.


Eurooppa yhdenmukaistuu

Vuosina 2004-2007 suomalaisten vuosittainen henkeä kohti laskettu alkoholinkulutus pysytteli 10,3 ja 10,5 litran välillä. Se saattaa vakiintua sille tasolle tai jopa kääntyä laskuun. Alkoholin kulutus on monessa Euroopan maassa vähitellen vakiintunut samalle tasolle.

Ranskalaiset ovat raitistuneet 1970-luvun 16 litrasta kymmeneen litraan samalla kun tanskalaiset ovat lisänneet kulutustaan seitsemästä litrasta. Saksalaiset taas ovat pysytelleet kymmenen litran tuntumassa jo sukupolven ajan.

Monissa Euroopan maissa halvimmat viinit maksavat vain euron pullo, ja niitä voi ostaa ruokakaupoista. Näissä maissa on siis päästy käytännössä jo tilanteeseen, josta juomalaulu Kaks kisälliä kertoo.

Me voimme toivoa, ettei kulutus enää nouse. Nykykäsityksen mukaan kymmenen litraa henkeä kohden ei välttämättä merkitse suuria alkoholihaittoja.


Kohtuus terveellistä

Vähäinen, mutta säännöllinen alkoholinkäyttö alentaa riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, joka on länsimaissa yleisin kuolinsyy. Siksi alkoholi tuottaa kuolleisuuteen niin sanotun J-käyrän: kohtuukäyttäjät elävät pitempään kuin raivoraittiit, mutta tietyn rajan jälkeen haitat ylittävät hyödyt. Alkoholin suojavaikutukset tulevat tosin esiin vasta yli 40-vuotiailla.

Parhaat hyödyt alkoholista saa noin yhdestä annoksesta päivässä, mutta joidenkin tutkimusten mukaan vielä neljä annosta päivässä on yhtä terveellistä kuin raittius.
Eurooppalainen kymmenen litraa vuodessa henkeä kohden ei olisi kummoinenkaan terveysongelma, jos alkoholin käyttö jakautuisi tasaisesti aikuisten kesken - raskaana olevat naiset ja sairaat tietysti pois luettuna. Se tarkoittaisi vielä alle 20:tä annosta viikossa.


Turvallisinta nauttia kaksin


Alkoholi aiheuttaa paljon haittoja, koska hyvin suuri osa kokonaiskulutuksesta kasautuu suurkuluttajille, joilla haitat ylittävät kirkkaasti hyödyt. Alkoholinkulutus myös kasaantuu monilla viikoittaiseen känniin, vaikka lasi viiniä joka päivä olisi terveellisempää.

Mielikuvissa duunari vetää perjantaikännit, kun koulutettu nauttii lasin viiniä joka ilta. Viime syksynä julkaistiin Pia Mäkelän ja Tapio Paljärven tutkimus, joka vahvisti mielikuvan ainakin osin: työntekijät saavat paljon enemmän alkoholihaittoja samastakin alkoholimäärästä.

Yllättäen kävi samalla ilmi, että vain viidennes eroista selittyy juomatavoilla. Yhtä merkittäväksi selittäjäksi nousi se, että toimihenkilöt elivät yleisemmin parisuhteessa. Parisuhde vaikuttaa yleensä positiivisesti terveyteen, ja ilmeisesti tilanne on samanlainen myös alkoholihaittojen osalta.

Myös epäterveellinen ruokavalio ja liian vähäinen liikunta - jotka jo sinänsä ovat terveys¬riski - lisäävät alkoholiin liittyviä terveyshaittoja. Nämäkin riskitekijät kasaantuvat vähiten koulutetuille.


Lähde: Journal of Epidemiology and Community Health