Alkoholikulttuurimme eurooppalaistaminen näyttää onnistuvan. Viime vuosina kulutus henkeä kohti on pysytellyt lähes aloillaan.




Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2009


"Jos kaikki Suomen järvet
viinaksi muuttuisi,
niin eikös meidän poikain
elellä kelpaisi.
Kyllä vaan!"


Mitä oikeasti tapahtuisi, jos Kaks kisälliä -laulun toive toteutuisi - jos alkoholi olisi käytännössä ilmaista ja vapaasti saatavilla?

Alkoholipolitiikka on perinteisesti perustunut ajatukseen, että silloin vasta pääsisikin helvetti valloilleen. Kävisi kuin laulussa: jos krapulaan ei saataisi parannusta, "helmaan Viinajärven loikattais kuolemaan".

Kun alkoholiveroa alennettiin varsinkin väkevien osalta tuntuvasti vuonna 2004, alkoholin kulutus lisääntyi jyrkästi. Helsingin kaduilla makasi sammuneita niin, että näkymää verrattiin Raatteen tien taisteluihin.


Hinta vaikuttaa

Suomalaiset eivät halua uskoa, kun tutkijat vakuuttavat hinnan ja saatavuuden vaikuttavan alkoholin kulutukseen. Moni voi hyväksyä ajatuksen, että verotus saattaa näkyä rappioalkoholistien käyttäytymisessä, mutta mitäpä se keskiluokan juomatapoihin vaikuttaisi.

Hinnan vaikutusta tuotteen kysyntään kutsutaan hintajoustoksi. Sitä on tutkittu vuosikymmeniä, eikä sen olemassaolosta ole mitään epäilyksiä. Kun viina halpenee, kohtuukäyttäjät vähentävät kohtuuttaan ja suurkuluttajat lisäävät suurkulutustaan.

Vuoden 2004 jälkeen alkoholiveroa on pariin kertaan korotettu, eikä kokonaiskulutus - johon kuuluu myös itse maahan tuotu ja muu tilastoimaton kulutus - ole enää kasvanut. Hintajousto elää ja voi hyvin.

Näyttää siis siltä, että yritykset eurooppalaistaa alkoholikulttuuriamme ovat epäonnistuneet. Niinpä holhoavat keinot eli ankara alkoholiverotus ja saatavuuden rajoittaminen olisivat edelleen ainoat tavat hillitä alkoholihaittojen kasvua Suomessa.


Laskukausi hillitsee

Väärin. Suomalaiset juomatavat ovat eurooppalaistumassa, eikä kokonaiskulutus enää välttämättä tästä kasva. Näin väittää Kuopion yliopiston kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen. Yksi hyvä merkki on Kauhasen mielestä sittenkin tuo kulutuksen kehitys vuoden 2004 jälkeen.

Viiden viime vuoden aikana elettiin nousukautta, ja käytettävissä olevat tulot kasvoivat viime syksyyn asti. Alkoholilla on tunnetusti myös suuri tulojousto: kun tilillä on enemmän rahaa, sitä menee myös enemmän juomiseen.

Tulojouston takia kulutuksen olisi pitänyt kasvaa nousukaudella 2004-2008, vaikka juomat hieman kallistuivatkin. Niin ei kuitenkaan tapahtunut.

Suomessa on myös ollut aistittavissa kulttuurisia "heikkoja signaaleja", jotka muualla Euroopassa ovat yleensä viestineet siitä, että kulutuksen kasvu on pysähtymässä tai kääntymässä laskuun. Täysraittiiden osuus on ensi kertaa pitkiin aikoihin kasvussa. Humalajuominen ei ole enää viime vuosina lisääntynyt eivätkä päihdehoitojen määrät kivunneet. Nuorison alakulttuureissa myös päihteettömyys yleistyy.

Myös perinteiset tekijät hillitsevät alkoholin kulutusta. Hallitus kiristi veroruuvia vuoden alussa ja on taas nostamassa alkoholiveroa. Taantuma alentaa kulutusta, kun ihmisille jää vähemmän rahaa käteen.


Eurooppa yhdenmukaistuu

Vuosina 2004-2007 suomalaisten vuosittainen henkeä kohti laskettu alkoholinkulutus pysytteli 10,3 ja 10,5 litran välillä. Se saattaa vakiintua sille tasolle tai jopa kääntyä laskuun. Alkoholin kulutus on monessa Euroopan maassa vähitellen vakiintunut samalle tasolle.

Ranskalaiset ovat raitistuneet 1970-luvun 16 litrasta kymmeneen litraan samalla kun tanskalaiset ovat lisänneet kulutustaan seitsemästä litrasta. Saksalaiset taas ovat pysytelleet kymmenen litran tuntumassa jo sukupolven ajan.

Monissa Euroopan maissa halvimmat viinit maksavat vain euron pullo, ja niitä voi ostaa ruokakaupoista. Näissä maissa on siis päästy käytännössä jo tilanteeseen, josta juomalaulu Kaks kisälliä kertoo.

Me voimme toivoa, ettei kulutus enää nouse. Nykykäsityksen mukaan kymmenen litraa henkeä kohden ei välttämättä merkitse suuria alkoholihaittoja.


Kohtuus terveellistä

Vähäinen, mutta säännöllinen alkoholinkäyttö alentaa riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, joka on länsimaissa yleisin kuolinsyy. Siksi alkoholi tuottaa kuolleisuuteen niin sanotun J-käyrän: kohtuukäyttäjät elävät pitempään kuin raivoraittiit, mutta tietyn rajan jälkeen haitat ylittävät hyödyt. Alkoholin suojavaikutukset tulevat tosin esiin vasta yli 40-vuotiailla.

Parhaat hyödyt alkoholista saa noin yhdestä annoksesta päivässä, mutta joidenkin tutkimusten mukaan vielä neljä annosta päivässä on yhtä terveellistä kuin raittius.
Eurooppalainen kymmenen litraa vuodessa henkeä kohden ei olisi kummoinenkaan terveysongelma, jos alkoholin käyttö jakautuisi tasaisesti aikuisten kesken - raskaana olevat naiset ja sairaat tietysti pois luettuna. Se tarkoittaisi vielä alle 20:tä annosta viikossa.


Turvallisinta nauttia kaksin


Alkoholi aiheuttaa paljon haittoja, koska hyvin suuri osa kokonaiskulutuksesta kasautuu suurkuluttajille, joilla haitat ylittävät kirkkaasti hyödyt. Alkoholinkulutus myös kasaantuu monilla viikoittaiseen känniin, vaikka lasi viiniä joka päivä olisi terveellisempää.

Mielikuvissa duunari vetää perjantaikännit, kun koulutettu nauttii lasin viiniä joka ilta. Viime syksynä julkaistiin Pia Mäkelän ja Tapio Paljärven tutkimus, joka vahvisti mielikuvan ainakin osin: työntekijät saavat paljon enemmän alkoholihaittoja samastakin alkoholimäärästä.

Yllättäen kävi samalla ilmi, että vain viidennes eroista selittyy juomatavoilla. Yhtä merkittäväksi selittäjäksi nousi se, että toimihenkilöt elivät yleisemmin parisuhteessa. Parisuhde vaikuttaa yleensä positiivisesti terveyteen, ja ilmeisesti tilanne on samanlainen myös alkoholihaittojen osalta.

Myös epäterveellinen ruokavalio ja liian vähäinen liikunta - jotka jo sinänsä ovat terveys¬riski - lisäävät alkoholiin liittyviä terveyshaittoja. Nämäkin riskitekijät kasaantuvat vähiten koulutetuille.


Lähde: Journal of Epidemiology and Community Health

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018