Luottamus on pienen notkahduksen jälkeen taas vahvaa. Samalla huuhaan alamäki jatkuu.

Tiede kiinnostaa suomalaisia, ja sen kykyyn ratkaista ongelmia uskotaan. Tiedettä tuottaviin laitoksiin, kuten yliopistoihin, luotetaan – lähes yhtä paljon kuin poliisiin ja puolustusvoimiin. Tieteen tasoa pidetään hyvänä,  ja erityisen hyvän arvosanan saavat lääketiede ja tekniikka. 

– Urheilutermein ilmassa on mitalikantaan paluun tuntua, luonnehtii tutkija Pentti Kiljunen, joka on laatinut uunituoreen, järjestyksessään jo viidennen tiedebarometrin. Kolmen vuoden takaiset orastavat merkit epäilyksistä tiedettä kohtaan ovat Kiljusen mukaan aika lailla haihtuneet. – Suomalaisten tiedeoptimismi on vahva, mutta realistisissa raameissa.

Geenilääke kelpaa

Kansalaiset uskovat, että tiede pystyy ratkaisemaan esimerkiksi terveyteen liittyviä ongelmia, mutta sotien ja kriisien estäjäksi tai työttömyyden selättäjäksi siitä ei ole. Se ei vastausten mukaan auta myöskään edistämään ihmisoikeuksia, tasa-arvoa tai onnellisuutta.

Suurin yksimielisyys vallitsee tieteen kyvystä voittaa sairauksia, kuten syöpiä, tai pidentää ihmisten elinikää. Myös maailman energiapulmien ratkeamiseen uskotaan, mutta ilmastonmuutos jakaa mielipiteitä. Vain joka kolmas arvelee ongelmasta selvittävän tieteen keksinnöin. Epäilijöitä on hieman enemmän.

Vaikka yleiskuva on myönteinen, vahvaa torjuntaakin esiintyy. Geenitekniikka sairauksien voittamiseksi ja lääkkeiden kehittämiseksi hyväksytään, mutta ruokaan sitä ei haluta sotkea. Yli puolet suhtautuu varauksella geeniruokaan. Epäluulo yhdistää kaikkia kansanosia, ja nuoret näkevät geeniruoan uhaksi vanhempia useammin. Yllättäen myös koulutetut kavahtavat. – Kriittisyys on vuosien mittaan jopa kiristynyt, Pentti Kiljunen kertoo. – Geeniruokaa kohtaan tunnetaan epäluuloa, johon valistus ja tiedeviestintä eivät selvästikään pure. 

Huuhaa hiipuu

Laajasta tiedemyönteisyydestä huolimatta moni uskoo asioihin, joista ei ole tieteellistä näyttöä. Väitteen ”telepatia on todellinen ilmiö, vaikka sitä ei ole tieteellisesti todistettu” allekirjoittaa jossain määrin joka neljäs suomalainen. Tosin kieltäjiä on saman verran, kuten epäilijöitäkin.

Pitkän ajan trendi on kuitenkin selvä: huuhaa hiipuu. – Se on barometristä toiseen menettänyt pikku hiljaa asemiaan, Pentti Kiljunen summaa. Uusimmassa mittauksessa usko niin kansanlääkintään, homeopatiaan kuin luontaislääkkeisiin on jälleen hieman karissut. Selitystä voi etsiä koulutustason noususta.

Tiedettä tahdotaan lisää

Tiedebarometriin vastanneista 65 prosenttia kertoo seuraavansa kiinnostuneena tiedettä. Osuus on kasvanut kolmen vuoden takaisesta mittauksesta  kahdeksan prosenttia. Pentti Kiljusen mukaan tulos suorastaan mairittelee Suomea. Kansainvälisesti verrattuna tiedekiinnostus on hurjan korkea.

Miehiä tiede, tutkimus ja tekniikka kutkuttavat hieman naisia enemmän. Ikä ei juuri merkitse, joskin nuorten kiinnostus on hieman voimakkaampaa. Eniten seurataan lääketiedettä, kuten uusia hoitoja ja lääkkeitä. Kärkisijoilta löytyvät lisäksi keksinnöt ja ympäristötutkimus.

Voimakas on myös medialle kohdistettu vaatimus tiedeaineiston lisäämisestä. Sen allekirjoittaa kolme neljästä suomalaisesta. Samaa mieltä on oltu aiemmissakin kyselyissä.

Tiedetietonsa suomalaiset hakevat pääosin televisiosta, radiosta ja lehdistä, mutta netti ja sosiaalinen media puuskuttavat selän takana.  – Verkko on syönyt roolia perinteiseltä massamedialta, jolla on toki nykyisin omat digitaaliset kanavansa, Pentti Kiljunen sanoo.

Suurimmat muutokset saattavat olla silti laadullisia. Kiljunen viittaa kepeään, klikkauksia keräämään pyrkivään tiedeviihteeseen, jonka osuus on selvästi lisääntynyt asiapitoisen uutisoinnin kustannuksella. – Kuinka se vaikuttaa tieteen julkisuuskuvaan, jääköön muiden tutkimusten selvitettäväksi.

Alan erikoismedioille, kuten Tiede-lehdelle, barometri tarjoilee jälleen kerran mannaa. Ne ovat säilyttäneet vankan ihailijakuntansa mediakilpailun ja digitalisoitumisen puristuksissa. – Tiede-lehden ja kaltaistensa merkitys suomalaisten tiedetiedon lähteenä on ollut tasaisen vahva kaikissa mittauksissa vuodesta 2001.

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2013