Kaukaisia tähtiä kiertävät supermaat kiehtovat elämän etsijöitä, mutta niiden ominaisuuksista tiedetään harmittavan vähän: massan alaraja ja etäisyys emotähdestä. Suomalais-sveitsiläinen tutkijaryhmä keksi äskettäin, miten saa vihiä myös rakenteesta.


mutta niiden ominaisuuksista tiedetään harmittavan vähän:
massan alaraja ja etäisyys emotähdestä. Suomalais-sveitsiläinen
tutkijaryhmä keksi äskettäin, miten saa vihiä myös rakenteesta.




Maan kaltainen planeetta olisi herkullinen löytö, tuttu ja turvallinen saareke suuressa universumissa, paikka, jonne voisi vaikka tarpeen tullen muuttaa.

Tätä nykyä tunnetaan jo lähes 300 aurinkokunnan ulkopuolista eli eksoplaneettaa. Omaa planeettaamme muistuttavat eniten niin sanotut supermaat, vähintään viisi kertaa maapalloa massiivisemmat planeetat, joita on tiedossa puoliaen tusinaa.

Supermaat kiinnostavat myös elämän etsijöitä. Yhtään niistä ei kuitenkaan nähdä nykyisillä laitteilla suoraan, joten tietoa on niukasti.

Supermaat voivat olla pinnaltaan kiinteitä. Uuden tutkimuksen mukaan niillä voi olla jopa mannerlaattoja, joita pidetään usein elämän synnyn edellytyksenä, koska ne mahdollistavat monimutkaisen kemiallisen kehityksen.

Mutta supermaat voivat olla myös kalseita jääjättejä tai jopa pieniä kaasuplaneettoja. Tällä hetkellä tutkijoilla ei ole keinoa tarkistaa asiaa.


Arvaa oikea vaihtoehto

Parhaiten tutkittu supermaa on Gliese 876 -nimisen kääpiötähden d-planeetta. Sillä on massaa 7,5 maapallon verran, ja se kiertää lähellä tähteään.

Planeetan massan ja kiertoradan perusteella Harvardin yliopiston tutkija Diana Valencia kumppaneineen on laskenut, että se voisi olla noin 20 000 kilometrin läpimittainen kuuma maapallo ilman meriä. Se voisi niin ikään olla supermerkurius, jonka massasta 80 prosenttia olisi rautaydintä.

Yhtä hyvin kyseessä voi olla vesiplaneetta, jolloin se olisi 24 800 kilometrin kokoinen. Sillä olisi jään peittämä kiviydin, ja jään päällä velloisi tuhansien kilometrien syvyinen valtameri.

Jos planeetan koko tiedettäisiin, selviäisi sen tiheys, jonka avulla voisimme valita kolmesta vaihtoehdosta lähinnä oikean.


Melkein kuin Maa

Vielä enemmän Maata muistuttaa viime vuonna löytynyt Gliese 581 -tähden  c-planeetta. Sen massa on viisi kertaa niin suuri kuin Maan ja lämpötilaksi arvioidaan 0-40 astetta. Se kiertääkin kääpiötähteään juuri ja juuri niin sanotulla elämänvyöhykkeellä, jolla mahdollinen vesi pysyy juoksevana.

Ehdokkaasta tuli entistä houkuttelevampi elämän kannalta, kun Valencia kumppaneineen julkaisi hieman sen löytymisen jälkeen tutkimuksen, jossa mallinnettiin kiviplaneettojen kehitystä. Kävi ilmi, että mannerlaattojen muodostuminen on sitä todennäköisempää, mitä suurempi kiviplaneetta on.

Maapallo saattaa itse asiassa olla rajatapaus: hieman vähemmän massaa eikä mannerlaattoja, niin ei ehkä meitäkään.

Mutta onko Gliese 581c pienestä koostaan huolimatta sittenkään kiviplaneetta? Nyrkkisääntö on, että sellainen planeetta kuin tähti. Gliese 581 sisältää suhteellisen vähän raskaita aineita, joten voi olla, ettei niitä riittänyt kasapäin sen planeettoihinkaan.


Valolla kiinni koosta

Gliese 581c löytyi epäsuorasti tähden spektristä sen perusteella, että kiertolainen tuljuttaa tähteään aavistuksen. Suurin osa muiden tähtien kiertolaisista on hoksattu samalla menetelmällä. Sillä selviää ainoastaan planeetan massan alaraja ja etäisyys tähdestä.

Suomalais-sveitsiläinen tutkijaryhmä osoitti hiljattain, että on mahdollista havaita eksoplaneetasta heijastuvan emotähden valon polarisaatio. Polaroitunut valo on tuttua aurinkolaseista ja tarkoittaa valoa, joka ei värähtelekään kaikkiin suuntiin vaan vain joihinkin.

Polarisaatio riippuu valoa heijastavan järjestelmän geometriasta. Siksi eksoplaneetan polarisaatiota mittaamalla saataisiin selville planeetan koko sekä sen kiertoradan muoto ja kaltevuus.

Minimimassasta ja planeetan reitistä taas voidaan määrittää kiertolaisen tarkka massa, joka yhdessä koon kanssa paljastaa tiheyden. Tiheys onkin sitten loistava vinkki planeetan koostumuksesta.




Supermaat superyleisiä


Jopa yli puolella Auringon kaltaisista tähdistä saattaa olla Maan kaltaisia planeettoja. Supermaat voivat olla niitäkin yleisempiä, koska vain viitisen prosenttia Linnunradan tähdistä muistuttaa omaa tähteämme.

Nykykäsityksen mukaan Auringon kaltaiset tähdet kerryttävät ympärilleen kaasujättejä, punaiset kääpiöt supermaita. Näitä kääpiöitä on galaksimme tähdistä 50-70 prosenttia, ja niistä 35 prosentilla arvioidaan olevan supermaita. Varmasti muutama niistä osuu elämänvyöhykkeelle.


Svetlana Berdyugina

Mahdoton mittaus onnistui

Eksoplaneettojen polarisaatio on kuitenkin hyvin pieni, ja siksi sitä on hankala mitata. Itse asiassa tehtävä on niin hankala, ettei sitä edes yritetty.

Berdyuginan ryhmäkin ajautui planeettabisnekseen sattumalta tarkistaessaan suhteellisuusteoriaa testaavan Gravity Probe B -satelliitin käyttämän vertailutähden vakautta.

Yllätyksekseen ryhmä, johon kuuluvat Tuorlan tutkijat Andrei Berdyugin ja Vilppu Piirola sekä tutkija Dominique Fluri Zürichistä, huomasi vertailutähden valon polarisaation muuttuvan jaksottain. Näytti aivan kuin tähdellä olisi ollut planeetta.

Kukaan ei uskonut tulosta, joten tutkijat päättivät osoittaa, että eksoplaneetan polarisaatio on todella mahdollista havaita. Siksi he suuntasivat kaukoputken tähteen, jolla tiedettiin olevan kiertolainen.

Tehtävä vaati sata yötä havaintoja. Andrei Berdyugin teki niitä Turun kotinsa makuuhuoneessa, sillä Kanarian La Palma -saaressa sijaitsevaa 60-senttimetristä kaukoputkea voi käyttää tietokoneen avulla mistä tahansa. 

Lopulta varmistui, että tähden polarisaatio muuttui säännöllisesti planeetan kierroksen tahdissa. Muutos johtui kiertolaisen polaroituneesta valosta.


Massasta määritys on joko tai -veikkausta



















2-10 
10-15 
15-65 


Suuret putket käyttöön

Svetlana Berdyugina kumppaneineen tutki jättiläisplaneetta HD189733b:tä. Pienen ja suhteellisen kaukana kiertävän eksoplaneetan Gliese 581c:n polarisaatiota tutkijat eivät olisi erottaneet. Planeetta nimittäin polaroi tähdestä heijastamaansa valoa sitä voimakkaammin, mitä kookkaampi se on ja mitä lähempänä tähteään se kiertää.

- Pystymme kyllä periaatteessa havaitsemaan melko lähellä tähteään kiertäviä supermaita, mutta tarvitsemme siihen paljon 60-senttimetristä suuremman kaukoputken, Berdyugina selittää.

Nyt, kun maailman ensimmäinen polarisaatiohavainto eksoplaneetasta on tehty, elämän etsijät ehkä innostuvat mittaamaan supermaiden polarisaatiota maailman suurimmilla kaukoputkilla. Muutoin niistä saadaan tarkempaa tietoa vasta Euroopan avaruusjärjestön Darwin-luotaimella, joka lentää 2015.


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018