Maailman ensimmäinen suprajuna aloitti liikenteen 2002 Shanghaissa Kiinassa. Kuva: Wikimedia Commons
Maailman ensimmäinen suprajuna aloitti liikenteen 2002 Shanghaissa Kiinassa. Kuva: Wikimedia Commons

Suprajohteista on opittu rakentamaan tehokkaita kaapeleita, moottoreita ja magneetteja, jotka säästävät luontoa. Haaveet huoneenlämmössä toimivista suprajohteista on pitänyt panna jäihin, mutta tämän vuosituhannen supralöytö magnesiumdiboridi lupaa paljon.

Suprajohteet ovat aineita, joiden sähkövastus katoaa kokonaan tietyn kriittisen lämpötilan alapuolella. Niille ei ole vaikea kuvitella käyttöä. Ne voisivat mullistaa muun muassa sähkön tuotannon sekä sen siirron ja varastoinnin kokonaan. Saattavat ne johtaa puhtaan fuusiovoiman valjastamiseenkin.

Valitettavasti kriittinen lämpötila on käytännössä parhaimmillaankin 200 pakkasasteen paikkeilla. Suprajohdesovellukset kompastuvat usein siihen, että ne vaativat kalliin jäähdytysjärjestelmän.

Kun kirjoitin suprajohteista edellisen kerran lähes tasan kymmenen vuotta sitten, uskaliaimmat arvelivat, että kriittistä lämpötilaa voitaisiin nostaa silloisesta ennätyksestä, joka oli -109 celsiusastetta, jopa huoneen lämpöön.

Ilman uusia ennätyksiä suprajohteita sisältävien laitteiden ei uskottu leviävän tutkimuslaitoksista maailmalle.

Toisin kävi: ennätyshaaveet eivät toteutuneet. Silti suprajohdelaitteet ovat parhaillaan tulossa yleiseen käyttöön aivan kuten viime vuosikymmenellä optimistisesti odotettiin.

Millaisia sovellukset ovat? Näistä ja taustoista kertoo akatemiatutkija Petriina Paturi, jonka kanssa istun kahvilla Turun yliopiston Wihurin fysiikantutkimuslaboratorion seminaarihuoneessa.

Kaikki alkoi elohopeasta

Hollantilainen fyysikko Heike Kamerlingh Onnes keksi suprajohtavuuden vuonna 1911, kun hän jäähdytti elohopeaa nestemäisellä heliumilla. Elohopean sähkövastus hävisi kokonaan -269 asteessa.

Noin 40 vuotta myöhemmin yhdysvaltalaiset John Bardeen, Leon Cooper ja Robert Schrieffer keksivät selityksen vastuksen kaikkoamiseen.

Tavallisessa sähköjohteessa, esimerkiksi kuparilangassa, elektronit törmäilevät johdinaineen atomeihin – juuri tästä aiheutuu vastus. Suprajohteissa kolareita ei tapahdu, sillä niiden elektronit muodostavat pariskuntia, jotka kulkevat sulassa sovussa atomien lomassa.

Selitystä nimitetään esittäjiensä mukaan BCS-teoriaksi. Kolmikko palkittiin sen ansiosta fysiikan nobelilla 1972. Suprajohtavuudesta on herunut monta muutakin Nobelin palkintoa, viimeksi vuonna 2003.

– Kerronkin usein uusille opiskelijoille, että tilastoista päätellen Nobelin palkinnon saa, jos täyttää kolme ehtoa. Ensiksi pitää syntyä mieheksi, toiseksi pitää tutkia suprajohtavuutta, ja kolmanneksi on sinniteltävä yli 90-vuotiaaksi, nauraa Petriina Paturi.

Oksidit nostattivat buumin

Tunnetut suprajohteet olivat pitkään metalleja tai niiden seoksia, joiden kriittinen lämpötila oli matalampi kuin -250 astetta. IBM:n tutkijat Alex Müller ja Georg Bednorz huomasivat 1986, että keraamiset metallioksidit tulevat suprajohtaviksi metalleja lämpimämmässä, jo -238 asteessa. Näitä aineita nimitetään korkean lämpötilan suprajohteiksi. 

Todellinen suprakuume puhkesi seuraavana vuonna, kun kaksikko palkittiin löydöstään nobelilla – aivan poikkeuksellisen pian (ja Bednorz aivan poikkeuksellisen nuorena, vain 37-vuotiaana). 

Pian löytyi korkean lämpötilan suprajohteita, joiden kriittinen lämpötila oli alle -196 astetta.

Näiden ja matalan lämpötilan suprajohteiden välinen ero on insinöörin näkökulmasta merkittävä, sillä 196 asteen pakkaseen päästään käyttämällä jäähdytykseen nestemäistä typpeä. Sen valmistaminen maksaa vain kymmenesosan siitä kuin nestemäisen heliumin. 

Soveltajien into yltyi, kun seuraavina vuosina löydettiin yhä korkeamman lämpötilan suprajohteita. 1993 tunnettiin jo elohopeayhdisteitä (HgBa2Ca2Cu3O8-x), joiden kriittinen lämpötila on vain -109 astetta. 

Sitten lämpötila jämähti 

Utelen Paturilta jännittyneenä nykyistä lämpötilaennätystä.  – Se on aina vain sama. 

– Jos tietäisimme, mihin korkean lämpötilan suprajohtavuus perustuu, pystyisimme ehkä ennustamaan, millaiset yhdisteet voisivat rikkoa lämpöennätyksiä, Paturi jossittelee.

Fyysikot ovat työskennelleet tuloksetta jo 20 vuotta löytääkseen korkean lämpötilan suprajohtavuuden syyn. Ongelmana on se, että BCS-teorian mukaan elektroniparit hajoavat, kun lämpötila nousee tarpeeksi.

– Toki on teorioita siitä, miten parit kuumemmassa syntyvät ja pysyvät koossa, mutta yhtäkään niistä ei ole todennettu kokein.

– 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla tosiaan ajateltiin, että korkean lämpötilan suprajohteet tulisivat käyttöön pian. Toisaalta on hyvä muistaa, että 1940-luvulla keksitty transistorikin tuli toden teolla arkeemme vasta kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin. Korkean lämpötilan suprajohteilla on vielä aikaa kiriä.

Nauhaksi on taivuttava

Paikalleen jämähtänyt kriittinen lämpötila ei kuitenkaan estänyt suprajohdesovellusten esiinmarssia.

Lähes kaikkien sovellusten perustana on nimittäin nauha, joka on litteää tai lankamaista. Hopeakuorinen korkean lämpötilan nauha on paksuudeltaan noin 3 ja leveydeltään 0,2 millimetirä. Matalan lämpötilan nauha taas näyttää ihan tavalliselta kuparilangalta. Näistä sitten valmistetaan kaapelia tai kieputetaan magneetteja.

– Nauhaa on paljon helpompi valmistaa perinnäisistä metallisista suprajohteista kuin korkean lämpötilan keraamisista oksideista, sillä jälkimmäistä tehdessä yksittäiset kideakselit on sovitettava yhteen just eikä melkein. Siksi matalan lämpötilan aineista saa tuotteita paljon helpommin kuin korkean, Paturi selittää.

Mikä siis jäähdytyksessä hävitään, se työstössä voitetaan. Tai päinvastoin. Keraamiset korkean lämpötilan suprajohteet ovat myös hauraita ja murtuvat helposti. Ennätystä hallussaan pitävä elohopeayhdiste – siis se, jonka kriittinen lämpötila on -109  on jopa myrkyllinen.

– Siitä on vaarallista valmistaa mitään, eikä sitä kukaan käytäkään, Paturi toteaa.

Löytyi, mitä kaivattiin

Vuonna 2001 fyysikot iskivät kultasuoneen. Silloin japanilainen tutkija Jun Akimitsu huomasi, että magnesiumin ja boorin yhdiste, magnesiumdiboridi, on suprajohtava jo -233 asteessa.

– Magnesiumdiboridista saa nauhaa ilman kiteiden suuntaamista, Paturi kertoo. – Se ei ole metalli mutta käyttäytyy tässä suhteessa kuin metalliset matalien lämpötilojen suprajohteet.

Siis juuri sitä, mitä insinöörit tilasivat. Metallimaisena magnesiumdiboridi on helposti työstettävissä, ja vaikka eroa sen ja 250 pakkasasteessa suprautuvan niobium-germaniumin välillä on vain 17 astetta, se on käytännössä paljon, sillä magnesiumdiboridin jäähdyttämiseen riittää kalliin heliumin sijaan nestemäinen vety.

Itse asiassa magnesiumdiboridi oli maannut joidenkin laboratorioiden varastoissa jo pitkään, sillä sitä oli tutkittu 1950-luvulla. Silloin sen erikoinen luonne ei paljastunut.

Magnesiumdiboridi sopii erityisen hyvin pitkiin kaapeleihin, sillä siitä saa johtoa halvemmalla kuin muista korkean lämpötilan suprajohteista. Sen kuoreksi riittää näet hopean sijaan rauta. Kuorta tarvitaan virhetilanteissa, esimerkiksi silloin, kun johde äkkiä siirtyy supratilasta normaalitilaan. Se pysyy ehjänä, kun kuori ohjaa virran ja lämmön toisaalle.

Visiona vety + sähkö

– Yhdysvaltalaistutkija Paul Grant selittää kaikissa mahdollisissa kokouksissa, kuinka hyvä idea olisi kaapeli, jonka sisässä kulkisi magnesiumdiboridijohto. Sitä ympäröisi jäähdyttävä vety, Paturi selittää.

Kaapelissa olisi itse asiassa kaksi suprajohtoa. Toisen jännite olisi +50 000 volttia ja toisen -50 000. Molemmissa kulkisi 50 000 ampeerin tasavirta. Mikään perinnäinen johto ei kestäisi mokomaa virtaa. Kaapeli kuljettaisi viisi gigawattia energiaa.

Kaapelista rakennettaisiin jättimäinen energianjakeluverkosto, joka siirtäisi seuraavan sukupolven voimaloissa tuotettua sähköä lähes hävikittä pitkätkin matkat. Tätä nykyä noin kymmenen prosenttia energiasta katoaa siirrossa.

Mutta ei siinä kaikki. Jäähdytysvety voitaisiin tuottaa samassa voimalassa kuin sähkö ja ottaa käyttöön kaapelin kuluttajapäässä eli tuotantolaitoksissa ja huoltoasemilla, tulevaisuudessa ehkä kodeissakin. Vetytalouden pyörittäminen tekee tästä visiosta hyvin vihreän, mutta jo suprajohdekaapelin häviöttömyys mahdollistaa uusia energiaratkaisuja.

– Periaatteessa täältä voitaisiin vetää kaapeli Saharaan. Näin Suomikin voisi saada aurinkoenergiaa ympäri vuoden, Paturi innostuu.

Grant ja hänen tutkijatoverinsa Chauncey Starr ja Thomas Overbye, jotka kirjoittavat ideasta Scientific Americanissa, vakuuttavat, että uudenlainen kaapeliverkosto ei edellytä yhtään uutta teknistä läpimurtoa.

Suprakaapelit halpenevat 

– Ensimmäinen suprajohdekaapelin pätkä kytkettiin sähköverkkoon 2001 Tanskassa, Petriina Paturi muistelee.

– Nykyään niitä on useita, ja 2001-versio on jo museossa. Se oli kaksi vuotta käytössä ilman ongelmia, ja sitten se purettiin, koska tutkijat halusivat nähdä, oliko johdoissa kulumia. Ei ollut.

Mikseivät sähköjohdot sitten jo ole suprajohtavia?

– Suurin syy on kalleus, Paturi vastaa empimättä. Se jäähdytys, se jäähdytys.

Mutta hinta laskee.

– Tuossa koekaapelissa oli kolmivaihevirtaa varten kolme erillistä johtoa, joista jokaiselle oli oma jäähdytys. Nyt tehdään kaapeleita, joissa kaikki kolme vaihetta ovat samassa jäähdytyksessä. Ne ovat satoja metrejä pitkiä ja taipuisia.

Paturi muistuttaa, että suprajohtojen suurin etu ei välttämättä ole hävikin pieneneminen vaan se, että samaan tilaan saadaan enemmän tehoa. 

– Esimerkiksi Yhdysvaltain sähkökaapelit ovat jatkuvasti yli 90 prosentin kuormituksella. Siksi verkosto on erittäin altis sähkökatkoksille. Suprajohteilla saataisiin samaan tilaan enemmän tehoa. New Yorkiakaan ei tarvitsisi kaivaa auki, sillä tehokkaat suprajohteet jäähdytysnesteineen mahtuisivat samoihin maanalaisiin putkiin kuin nykyiset johdot.

Johteet käämitään laitteiksi

– Sähköjohto on siinä mielessä näppärä sovellus, että siitä voi tehdä ihan mitä vain. Kaapeleiden lisäksi myös moottoreita, generaattoreita ja magneetteja, Paturi luettelee.

Suprajohdegeneraattori on kooltaan vain kolmannes samantehoisesta generaattorista, joka on käämitty tavallisesta sähköjohdosta. Pieni ja kevyt sopii esimerkiksi tuulivoimalaan. Perinnäisissä voimaloissa supralaitteet lisäisivät energiatehokkuutta ja pienentäisivät näin kasvihuonekaasujen päästöjä. 

– Suprajohteilla voi todella olla suuri merkitys ympäristölle. Pidän niiden tutkimusta jopa ekotekona. Minua motivoi se, että työn hyöty on niin helposti nähtävissä. Ja planeetan pelastamisen kirjaamme luonnollisesti myös rahahakemuksiin, Paturi nauraa. 

Generaattorit perustuvat itse asiassa magneetteihin. Suprajohtavia magneetteja, jotka pitävät virtansa, on valmistettu jo 1960-luvulta asti. Niitä on sairaaloiden magneettikuvauslaitteissa sekä hiukkaskiihdyttimissä ja muissa tutkimuslaitosten kojeissa. Tulevaisuuden fuusiovoimaloissa suprajohtavilla magneeteilla pidetään kurissa ultrakuumaa kaasua.

– Meidän laboratoriossa supramagneetteja on ainakin viisi jatkuvassa käytössä, Paturi sanoo. – Laite sinänsä on halpa, mutta heliumjäähdytys tekee ylläpidosta kalliin.

Junaan pitää päästä

Näyttävimpiä suprajohdesovelluksia ovat levitoivat junat, jollaisia on maailmassa kaksi. 

– Levitoiva juna voidaan kuitenkin toteuttaa millä tahansa magneeteilla. Esimerkiksi Saksan leijujuna käyttää jostain syystä tavallisia sähkömagneetteja, mutta suprajohtava magneetti on siitä hyvä, että siihen ei tarvitse lisätä virtaa, Paturi muistuttaa.

Yllätyn. Olen aina kuvitellut levitoinnissa hyödynnettävän suprajohtavuuteen kuuluvaa Meissnerin ilmiötä: koska magneettikenttä ei työnny suprajohteen sisään, suprajohde voi leijua magneettikentän päällä.

– Junanrata on johtava. Kun juna kulkee tarpeeksi lujaa, rataan indusoituu sähkövirta, joka synnyttää poistovoiman, Paturi valaisee sähköopin perusilmiötä. Japanilainen koejuna liikkuu 100 kilometrin tuntivauhtia, ennen kuin se nousee ilmaan. Lopulta se kiitää 550 kilometriä tunnissa, lähes yhtä lujaa kuin lentokone, eikä tuota kasvihuonekaasuja.

Shanghain leijujuna liikennöi säännöllisesti lentokentältä kaupunkiin.

– Vuonna 2009 Shanghaissa näkyy auringonpimennys, jonka mieheni ja poikani haluaisivat nähdä. Minä en niin siitä pimennyksestä välitä, mutta levitoivaan junaan pitäisi päästä, Paturi toteaa.

Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2007

Supernopeaa elektroniikkaa

Makrosovellusten lisäksi suprajohtavuutta hyödynnetään elektroniikassa.

Esimerkiksi matkapuhelimien tukiasemissa on jo suprajohde-elektroniikalla toimiva suodatin. Se on tavallista suodatinta herkempi ja kasvattaa tukiaseman peittoa, jolloin samalla määrällä mastoja voidaan kattaa suurempi ala. Suodattimen herkkyys myös säästää kännykän akkua, sillä puhelin tarvitsee vähemmän virtaa kommunikoidessaan tukiaseman kanssa.

Herkillä suprajohtavilla antureilla eli squideillä (superconducting quantum interference device) pystytään puolestaan mittaamaan hyvin heikkoja magneettikenttiä. Ne soveltuvat niin mineraalien etsintään kuin aivotutkimukseen. Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratoriossa tutkittiin 1980-luvulla squidejä, ja tästä juonnuttiin kehittämään uudenlainen aivokuvausmenetelmä, magnetoenkefalografia.

Suprajohteista saa myös hillittömän nopeaa elektroniikkaa (rapid single flux quantum logic), joka ei tuota lämpöä. Nykyinen puolijohteisiin perustuva elektroniikkahan kärsii jatkuvasta lämpöhalvauksesta. Suprajohdesilmukoista on kaavailtu tehtävän paitsi supertietokoneita myös tulevaisuuden kvanttitietokoneita.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018