Susien paluu käynnisti pirullisen konfliktin, josta ei ole kuin yksi ulospääsy: opettelemme elämään kantojemme kanssa.

Teksti: Mika Remes

Susien paluu käynnisti pirullisen konfliktin, josta ei ole kuin yksi ulospääsy: opettelemme elämään kantojemme kanssa.

Julkaistu Tiede -lehdessä 4/2010338 000 neliökilometriä, 5,3 miljoonaa ihmistä, 160 sutta. Luulisi löytyvän kaikille tilaa elää ja menestyä. Katin kontit, susikannan vahvistuminen on saanut suomalaisen yhteiskunnan vallan sekaisin. Missä liikkuukin, susi synnyttää vahvaa vastakkainasettelua. Skaala ulottuu sokeasta vihasta ja salakaadoista kiihkeään puolustamiseen. Väliin mahtuu suurin ryhmittymä, nimbyt, joille susi on okei muttei aivan nenän alla, not in my backyard.Metsähallituksen eräasioiden ylitarkastaja Jukka Bisi on setvinyt suomalaista susikärhämää. Liki vuosikymmenen kestänyt urakka on tuottanut väitöskirjan Suomalaisen susikonfliktin anatomia, joka tarkastetaan tässä kuussa Oulun yliopistossa.– Halusin ymmärtää suteen liittyviä ristiriitoja ja saada selville, miten konfliktia voisi hallita, hoitaa ja peräti ratkoa, Bisi kiteyttää.

Taposta tuli velvollisuusSuomessa ihmisen ja suden yhteiselon voi määritellä susivainon historiaksi. Tämä suunta valittiin jo 1300-luvulla, kun maalakiin kirjattiin lupa tappaa susi, karhu tai kettu missä tahansa tavattaessa.Suden vainoamisesta tuli kansalaisvelvollisuus. Sakon uhalla jokaisen miehen piti omistaa neljä sylttä pitkä susiverkko ja lähteä jahtiin aina kun kutsu kävi.1600-luvulla susien metsästys muuttui suunnitelmalliseksi, ja käyttöön otettiin tapporahat. Säädökset pysyivät voimassa myös siinä vaiheessa, kun Ruotsin valtakunnan lakia uudistettiin 1730-luvulla.Venäjän alaisuudessa susipolitiikka ei juuri muuttunut. Vuoden 1868 metsästysasetuksessa sudentappovelvollisuus sentään siirtyi kansalaisilta kunnille.Susiviha leimahti entisestäänSudet saivat tuta ihmisen vihan oikein kunnolla 1800-luvun loppupuolella. Vuosina 1866–1898 tilastoihin kirjattiin 5 598 sudenkaatoa.Pääsyy vihan ryöpsähtämiseen oli väestön ja karjatalouden kasvu. Karja laidunsi yleensä metsässä, missä se oli helppoa riistaa susille. Suurpetovahingot lisääntyivät merkittävästi. Vuosina 1877–1888 suurpedot – lähinnä sudet – tappoivat 40 198 lammasta, 6 972 nautaa, 14 189 poroa ja 4 436 muuta kotieläintä.Ratkaisevasti vihaa ruokki suden käyminen ihmisten kimppuun. Turun seudulla suden kerrottiin surmanneen ainakin 22 lasta. Myytti lapsia syövistä susista piirtyi traumaattisena kansakunnan muistiin. Susista oli syytä päästä eroon. Siksi tapporaha korotettiin sataan markkaan. Se ylitti työmiehen kuukausiansiot ja oli neljä kertaa suurempi kuin karhusta maksettava korvaus.Sudet metsästettiin tehokkaasti Etelä-Suomesta, ja kanta pieneni lopullisesti. Vuosisaalis vaihteli enää 4:n ja 26:n välillä. Kanta pysyi niukkana myös itsenäisyyden aikana. Jos jonnekin syntyi susilauma, se metsästettiin nopeasti pois.

Poroalueille pääsy kiellettyPaluun parrasvaloihin susi teki 1990-luvulla. Kanta vahvistui suojelutoimien ja Venäjältä vaeltaneiden susien ansiosta nopeasti. Kun Suomessa oli vuonna 1990 vain viisi lisääntyvää susiparia, oli niitä 2004 jo kuusitoista. Susi levittäytyi Itä-Suomesta länteen, ja maahan kehittyi 200–250 suden kanta.Susi ei kyennyt elämään ihmisiltä piilossa metsien uumenissa. Kotieläimiä, etenkin poroja, alkoi jäädä susien saaliiksi.Porojen ja susien yhteiselon mahdottomuudesta vallitseekin nykyään viranomaistahoja myöten konsensus. Susia ei voi päästää lisääntymään poroalueilla. Vahingot kasvavat liian suuriksi. Muualla maassa susi on ollut täysin rauhoitettu riistaeläin vuodesta 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan unioniin. EU-direktiivien mukaan sutta saa metsästää vain hyvin tarkkaan määritellyin ehdoin. Kannan vahvistuessa susivahingot alkoivat lisääntyä myös Itä-Suomessa. Turvallisuuteen ja vahinkoihin vedoten siellä vaadittiin kaatolupia, ja niitä myös myönnettiin. Sitten suomalaiset luonnonsuojelijat valittivat Euroopan unionin komissioon sudenmetsästyksestä. Vastavetona metsästäjät keräsivät yli 20 000 nimen adressin, jossa perättiin paikalliselle väestölle lisää vaikutusmahdollisuuksia susikannan hoidossa. Konfliktin ainekset olivat koossa.

Jutussa myös koira haudattunaJukka Bisi lähetti väitöstyötään varten susikantaa koskevan kyselyn 235 alueelliselle luonnonkäytön ja luonnonsuojelun instituutiolle ja intressiryhmälle. Lisäksi hän kävi läpi 30 riistanhoitopiirissä järjestettyjen yleisötilaisuuksien keskustelut.Mitä vastaukset ja puheet kertovat konfliktin osapuolista?– Tiukimmin susikantaa halutaan rajoittaa porotalousalueiden lisäksi metsästyspiireissä, Bisi tietää. Metsästäjien on ollut vaikea sopeutua uuteen tilanteeseen.Suomalainen metsästyskulttuuri kehittyi vuosisadan ajan ilman suden tuntuvaa läsnäoloa. Tänä aikana metsästykseen tulivat vahvasti mukaan koirat, jotka ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti tärkeitä omistajilleen. Kun sudet uhkaavat koiria, susikanta halutaan saada kuriin. Myös hirvet kaipaavat metsästäjien mielestä suojaa susilta.Muita suden vastustajia Bisin aineistossa ovat karja- ja lammastalouden harjoittajat, kunnat ja maakuntaliitot. Kiivaimmat puolustajat taas löytyvät luonnonsuojelupiireistä, tutkijoista ja ympäristöhallinnosta.– Susikonflikti näkyy myös maantieteellisenä kysymyksenä. Pelkokeskustelu nousee enemmän esiin Länsi-Suomen vähäsusisilla seuduilla kuin Itä-Suomen vakiintuneen kannan alueella. Kaupungeissa suhde susiin on toissijainen ja sutta puolustetaan tavallista intohimoisemmin, Bisi sanoo.

Ristiriita pitää sietääBisi ei tarjoa selvää käännettä susikonfliktiin. – 1800-luvulla asia ratkaistiin hävittämällä sudet. Nyt se ei enää onnistu. Susi on suojeltu eläin, Bisi toteaa.– Meillä on vahvoja intressiryhmiä sekä suden puolesta että sitä vastaan. Viranomaiset joutuvat tasapainoilemaan paikallisten, kansallisten ja ylikansallisten vaatimusten välillä. Ympäristökonflikteja voidaan luonnehtia helpoiksi tai pirullisiksi ratkaista. Susikonflikti on pirullinen, Bisi luonnehtii.– Sitä on mahdoton ratkaista kenenkään hyväksi, vastakkainasettelu on liian jyrkkä. Sen sijaan sitä on opittava sietämään. Sudet kuuluvat Suomen luontoon. Bisin mukaan hallinnossa on kehitetty yhdessä tekemistä, ja se on hänestä hyvä keino rakentaa luottamusta tai edes keskustelua osapuolten välille.Susipelko on kuitenkin iskostunut ihmisiin niin syvälle, ettei siitä helposti päästä. Jotkut tutkijat arvelevat sen jopa olevan jotenkin geneettistä. – Sutta pelätään, vaikka riski joutua sen hampaisiin on vähäinen. Susi ei tiettävästi ole tappanut Suomessa yhtään ihmistä 1880-luvun jälkeen. Epäonnekseen susi kuitenkin merkitsee ihmiselle vain riesaa. Kenties opimme pikkuhiljaa elämään suden kanssa, Bisi pohtii.

Mika Remes on vapaa toimittaja.

250 sutta sopivasti

Suomen nykyinen susikanta käsittää 150–160 yksilöä. Vielä 2007 susia arveltiin olevan noin 250. Sen määrän kansan niukka enemmistö olisi valmis myös hyväksymään, kertoo gallup, jonka Suurpedot.fi-sivusto viime vuoden lopulla teetti Taloustutkimuksella. Kyselyyn vastasi 1 004 suomalaista.Suopeimmin susiin suhtaudutaan pääkaupunkiseudulla, kielteisimmin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ikäryhmistä nuorten asenteet ovat myönteisimmät.

Onko susia sopivasti, liikaa vai liian vähän, jos niitä on 250?Sopivasti 54 %Liian paljon 25 %Liian vähän 15 % Ei kantaa 6 %

Joka kolmas pelkää

Susipelko näyttää olevan hyvin pysyvä ilmiö. Sutta pelkää suomalaisista nykyään yhtä moni kuin 15 vuotta sitten. Kun Riku Lumiaro kartoitti asiaa 1995, pelkääjiä löytyi 32 prosenttia. Täsmälleen sama lukema saatiin viime syksynä, kun Suurpedot.fi kysyi tuntemuksia 1 007 suomalaiselta. Suttakin enemmän suomalaiset kammoavat karhua. Sitä ilmoitti pelkäävänsä 34 prosenttia vastaajista.

Pelkäätkö sutta?En 66 %Kyllä 32 %En osaa sanoa 2 %

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018