- mutta niin on pienikin, myös tuulivoimassa. Tuulisähkön skaala ulottuu nyt joka torpan turbiineista lähes gigawattien voimaloihin.


ulottuu nyt joka torpan turbiineista lähes gigawattien voimaloihin.





Tuulivoimassa on tyyliä. Ei tarvitse kuskata voimalaan polttoainetta eikä murehtia jätteistä. Voimaloista tulee myös yhä luotettavampia ja helppokäyttöisempiä. Kohta tuulivoimalan voi tilata kotiin kuin jääkaapin: myyjä tulee ja asentaa kaiken paikoilleen. Sitten vain töpseli seinään ja nauttimaan halvasta sähköstä.

Pem-Energy Oy tuo tänä vuonna markkinoille tuulivoimalan, jonka voi asentaa vaikka omakotitalon katolle. Turbiini, jonka teho on kaksi kilowattia, tuottaa vuodessa sähköä 6 000-12 000 kilowattituntia paikkakunnan tuulisuuden mukaan.

- Korkeudeltaan tuuliturbiinia voi verrata lipputankoon, kuvailee Pem-Energyn toimitusjohtaja Mikael Seppälä laitetta.


Hiljainen ja edullinen

Yhtiö on kehittänyt tuuliturbiinia Tekesin Hajautetut energiajärjestelmät -ohjelmassa. Katolla seisovia turbiineja on rakennettu aikaisemminkin, muun muassa Englannissa, mutta tunnetut ratkaisut piti sovittaa suomalaisiin, 2-8 metriä sekunnissa puhaltaviin tuuliin. Kustannuksiakin piti alentaa ja löytää laitteelle hyvä muoto. Esimerkiksi roottori käännettiin pystyyn, millä saatiin kokoa pienemmäksi.

Seppälä vakuuttaa, että tuulivoimala on myös hiljainen. - Turbiinin ääni ei kuulu. Täysin äänetön se ei ole, mutta laitteen ääni hukkuu tavalliseen äänimaisemaan, kuten tuulen suhinaan puissa.

Turbiini maksaa noin 5 000 euroa. Takaisinmaksuaikaan vaikuttavat sijoituspaikan tuulisuus ja sähkön hinta, mutta se mahtuu haarukkaan 2-7 vuotta.

Tuulivoimalat saattavat 2010-luvulla olla melkein yhtä yleisiä omakotitalojen katoilla kuin tv-antennit.

Maanomistajat, joilla on sopivia mäkiä, peltoaukeita ja järvenrantoja, rakentavat korkeampia voimaloita ja myyvät tuulisähköä kuin puuta konsanaan.  Pienten voimaloiden kytkemisestä verkkoon, mikä nyt vaatii erityisjärjestelyjä, tulee arkirutiinia.


Gigatuulet suureen verkkoon

Kun suurimmat tuuliturbiinit 1980-luvulla tuottivat sähköä muutaman kymmenen ja 1990-luvulla muutaman sadan kilowatin teholla, nyt kootaan tuulipuistoja kolmen megawatin turbiineista.

Puistojen kokonaisteho on kasvanut kymmeniin ja satoihin megawatteihin. Vielä suurempia suunnitellaan. Irlantilainen tuulivoimayritys Airtricity suunnittelee Pohjanmerelle 2 000 turbiinin tuulipuistoa, jonka teho on 10 000 megawattia eli 10 gigawattia.

Gigawattien arvoa kasvattaa sähköverkon paraneminen. Uusilla sähkönsiirtoratkaisuilla, kuten kehittyneillä tasavirtakaapeleilla, energiaa pystytään siirtämään pitkiä matkoja häviöiden jäädessä pieniksi. Silloin tuulivoimalat pystyvät kantamaan myös sähköverkon peruskuormaa. Aina tuulee jossakin.

Saksalainen aurinkoenergiatutkija, tohtori Jürgen Schmid Kasselin yliopistosta on innostunut myös tuulivoimasta. Hän arvioi viime kesänä talouslehti Economistissa, että jos rakennetaan tehokas tasavirtaverkko, tuulella pystytään tuottamaan 30 prosenttia Euroopan sähköstä.

Kalifornialainen tutkimuslaitos Global Energy Network Institute kaavailee vielä pitempiä, yli mantereiden kulkevia korkeajännitelinjoja. Joskus ehkä hankitaan tuulisähköä Siperiasta ja kulutusta tasataan Euroopan ja Kiinan välillä.


Joskus menee överiksi

Jos tuulivoima on tyylikästä, niin joskus se on jopa vaarallisen charmikasta.  Tutkimusyritys Building Research Establishment Trust selvitti Manchesterissa, Lerwickissa ja Portsmouthissa pienten tuuligeneraattorien ekologisuutta.

Tulos yllätti: kaksi kolmasosaa tutkituista 96 mikrotuulivoimalasta todellisuudessa lisäsi hiilidioksidipäästöjä, koska laitteen valmistukseen ja kuljetukseen kului enemmän energiaa kuin vähätehoinen voimala huonossa paikassa pystyy koko käyttöaikanaan tuottamaan.




Jos haluat tuulivoimalan katollesi


Tuulivoimalat on tähän asti mielletty kesämökkien ja syrjäisten asuntojen sähkönlähteiksi, mutta niistä tulee pian käyttökelpoisia monin paikoin muuallakin kuin rannikoilla ja tuntureilla.

Jos harkitset kotituulivoimalan hankkimista, varmista, että tuulta on saatavissa vähintään kohtuullisesti.

Ilmatieteen laitoksen mukaan sisämaassa tuulee avoimilla pelloilla 3,5-4,5 metriä sekunnissa ja mäkien päällä noin 5,5 metriä sekunnissa. Keskiarvoista on kuitenkin vähän iloa. Tuuli kannattaa  mitata paikan päällä. Asiantuntijoiden mukaan kymmenen metrin korkeudella  tulisi puhaltaa vähintään 4 metrin, mielellään 5-6 metrin keskinopeudella sekunnissa, jotta voimala tuottaisi merkittävän osan kodin sähköstä.



Meillä paljon kasvunvaraa

Puhuttaessa koko energiataloudesta on hyvä muistaa, että optimistisimmat arviot tuulivoiman osuudesta sähköntuotannossa ovat suunnilleen tohtori Schmidin mainitsemat 30 prosenttia. Loput 70 prosenttia on tuotettava muulla tavalla.

Aurinkoenergia on vielä kallista, ja bioenergiaa on saatavilla rajallisesti. Siksi, jos fossiilista polttoaineista halutaan päästä eroon, tarvitaan tuulen tueksi esimerkiksi ydinvoimaa, kuten Saksan ja Tanskan kokemus osoittaa.

Molemmat ovat tukeneet tuulivoimaa, mutta kieltäytyneet ydinvoimasta ja siksi joutuneet tuottamaan valtaosan sähköstä hiilellä.

Suomessa tilanne on erilainen kuin Keski-Euroopassa. Monet suomalaiset yritykset valmistavat tuulivoimatekniikkaa maailmanmarkkinoille, mutta kotona ei liika tuulivoimainnostus uhkaa vielä vähään aikaan.

Viime vuonna tuulivoimalat tuottivat ainoastaan 0,2 prosenttia Suomen sähköstä. VTT:n raportin mukaan vuonna 2020 sähköstä voidaan tuottaa tuulivoimalla kymmenen prosenttia, jos halutaan. Verkko pystyy vastaanottamaan lisäyksen hyvin.

Toinen tutkimus, johon VTT:n lisäksi osallistui tutkimuslaitoksia kymmenestä muusta maasta, osoitti, että varavoimaa tarvitaan enintään 20 prosenttia tuulivoimatehosta.


Kalevi Rantanen on tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018