Suun mikrobit ja muut pienet asukit kuvastelevat elintapojamme ja vointiamme. Kun syljen koostumus opitaan tuntemaan tarkasti, jopa tauteja päästään etsimään vaivattomilla sylkitesteillä.






TEKSTI:Tuula Kinnarinen

Suun mikrobit ja muut pienet asukit kuvastelevat elintapojamme ja vointiamme. Kun syljen koostumus opitaan tuntemaan tarkasti, jopa tauteja päästään etsimään vaivattomilla sylkitesteillä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2005

Sylki on siunaus suulle. Se hellii limakalvoja ja pitää- huolta bakteeritasapainosta. Se suojaa patogeenien hyökkäyksiltä ja häätää haitallisia sokereita ja happoja suolistoon. Se liukastaa ruoan syötäväksi ja huuhtoo tähteet alas.

Daniel Malamud. - Silmiä kutsutaan sielun peiliksi. Yhtä lailla suuta voidaan sanoa kehon peiliksi, tiivistää  perään Kalifornian Los Angelesin yliopiston suubiologian professori David Wong.

Seminaariyleisö taputtaa. Meille kirkastuu, että tulevaisuudessa vointimme selvittäminen käy yhtä helposti kuin kuumeen mittaus nykyisin. Testipuikko suuhun, muutama pyöräytys, ja valmista tuli. Ei neuloja. Ei pissan tiristelyä kippoihin. Ei tulosten odottelua.

Tavallisen väen tauti

Luovuus ei edellytä skitsofreenisyyttä, mutta jotakin etua


skitsofrenia-alttiudesta lienee, koska se on ihmiskunnassa  niin yleistä.

Oscarilla palkittu elokuva “Kaunis mieli“ kertoo hullun neron tarinan. Matemaatikko John Forbes Nash sairastuu skitsofreniaan, ja miehen tieteellinen ura ja elämä heittävät häränpyllyä. Lopulta vuosikymmenien laitoskierre katkeaa, kun Nashin sairaus talttuu, ja hänet palkitaan nobelilla vuonna 1994.

Elokuva ei ole ensimmäinen, joka naittaa hulluuden ja nerouden. Vanha uskomus ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Skitsofreenikot eivät ole yhtään sen luovempia tai matemaattisesti lahjakkaampia kuin muut. Eikä lahjakkuus altista taudille. Sairastuneet ovat aivan tavallisia kansalaisia. Skitsofrenia on jopa hieman yleisempi alemmissa sosiaaliryhmissä.

Tauti kulkee suvuittain, mutta erityistä skitsofreniageeniä ei ole löydetty eikä ehkä koskaan löydetäkään. Alttius peritään, mutta kaikki alttiuden kantajat eivät sairastu.

Taustalla sikiöajan ongelmat

Laukaiseviksi ympäristötekijöiksi on monta tarjokasta. Erityisesti epäillään infektioita. Äidin raskauden aikana sairastama influenssa lisää selvästi lapsen vaaraa sairastua. Riskiin voivat vaikuttaa muutkin raskauden toiseen kolmannekseen ajoittuvat haitalliset tapahtumat. Toinen kolmannes on hermoyhteyksien muodostumisen kannalta kriittistä aikaa.

Seuraava vaaran paikka on synnytys. Sikiön hapenpuute on yhdistetty aikuisiällä puhkeavaan skitsofreniaan. Myös suurkaupungissa syntyminen ja kasvaminen lisää tautiriskiä. Tämä voi selittyä äidin suuremmalla alttiudella sairastua infektioihin. Myös kannabiksen käyttö nuorena on kytketty skitsofreniaan.

Sikiökauden ja syntymähetken kehityshäiriöt voivat selittää sairastuneiden keskushermostossa havaitut anatomiset poikkeavuudet. Skitsofreenikoilla on keskimääräistä pienemmät aivot. Se näkyy erityisesti ohimolohkoissa. Myös aivopuoliskoille tyypillinen epäsymmetria puuttuu.

Sairastuneilla havaitaan myös toiminnallisia muutoksia. Monilla heistä dopamiini-välittäjäaineen säätely on poissa raiteiltaan. Useat psykoosilääkkeet kahlitsevat juuri dopamiinin toimintaa. Tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että aivomuutokset kuuluvat pikemminkin sairauden syihin kuin seurauksiin.

Miksi tauti on niin yleinen?

Suomessa skitsofreniaa sairastaa noin 50000 ihmistä. Sitä esiintyy ilmeisesti kaikkialla maailmassa noin prosentilla väestöstä. Taudin säilyminen ihmiskunnassa on ihmetyttänyt. Sairastuneet avioituvat harvoin, ja he saavat keskimäärin kolmanneksen vähemmän lapsia kuin terveet, minkä olisi pitänyt evoluution myötä johtaa tautigeenien vähittäiseen häviämiseen. Selitys taudin sitkeyteen saattaa piillä siinä, että altistavat geenit myös suojaavat joiltakin vakavilta infektioilta.

Psykoottisten potilaiden sukulaisilla on muita vähemmän tiettyjä virustauteja. Skitsofreenikoilla todetaan puolestaan harvoin tulehtunut umpilisäke tai nivelreuma. Molemmat voi laukaista jokin virus.

On mahdollista, että laajalti levinneet skitsofrenian alttiusgeenit hyödyttävät koko ihmiskuntaa, koska ne lisäävät väestön vastustuskykyä. Teoria tukee vanhaa käsitystä skitsofreenikoista ihmiskunnan yhteisen taakan kantajina.

Asiantuntijana dosentti, ylilääkäri Hannu Lauerma Vankimielisairaalasta.

Suun terveydenhoidossa sylkitestit ovat jo joitakin vuosia olleet erinomainen apu.


Streptococcus mutans -bakteeri. Jos kariesmikrobi on pesiytynyt suuhun, reikiintymisvaara on olemassa.

Sylki on osoittautunut myös hyväksi rasvaliukoisten hormonien- mittariksi. Tätä hyödynnetään muun muassa hedelmällisyyshäiriöiden tutkinnassa, jossa tarvitaan näytteitä päivittäin ja pitkältä ajalta.

Kariestesti tarkentuu

Paul Denny, lupaa oikean täsmäennusteen. - Testi kertoo, montako reikää on odotettavissa, ja jopa sen, mihin hampaisiin bakteeri iskee, Denny kehaisee.

Denny keksi täsmätestin tutkies-saan suun glykoproteiinien sokereita. Kävi ilmi, että hammaspeikon työmahdollisuuksia ratkotaan jo munasolun hedelmöityessä, ei vasta vauvaiässä, jolloin kariesbakteeri yleensä matkaa tutissa tai syöttölusikassa äidin suusta lapsen suuhun.

- Suun sokerivalikoimaan kuuluu yli 50 erilaista sokeria. Hampaiden terveyden kannalta tärkeimmät ovat perinnöllisesti määräytyvät oligosakkaridit. Jotkin oligosakkaridiketjut pystyvät torjumaan hammasbakteerit, jotkin taas päästävät ne kiinnittymään hampaisiin ja aloittamaan tihutyönsä, Denny selvittää.

Sokerihavainnon odotetaan tehostavan reikien ehkäisyä. - Jonakin päivänä oligosakkariditesti kuuluu neuvolapakkaukseen, Denny maalailee. - Myöhemmin riskilapsilta paikannetaan riskihampaat ja ne päällystetään kariesta vastaan.

Huumeseulontaa aloitellaan

Parhaillaan sylkitestit tekevät tu-loaan huumausaineiden väärinkäytön valvontaan. Kiinnostus on suuri, koska huumetesteistä on monilla työpaikoilla eri puolilla maailmaa tulossa talon tapa.

Huumesylkitestit kiinnostavat myös poliisia, joka toivoo niistä veren alkoholipitoisuuden paljastavan alkometrin kaltaista seulontavälinettä. Suomikin on mukana Euroopan unionin ja Yhdysvaltain yhteisprojektissa, jossa vuoden loppuun asti arvioidaan sylkitestien tarkkuutta ja käyttökelpoisuutta.

Tuloksia ei kuitenkaan tulkita lopullisesti tien päällä. Kaikki positiivisen näytteen antaneet passitetaan laboratorioon veri- tai virtsavarmennuksiin, sillä sylkitestejä ei vielä pidetä aukottomina.




Näitä suusta löytyy


antigeenit


bakteerit


dna


etanoli


ionit


hormonit


huumeet


kasvutekijät


kemikaalit


proteiinit


rna


vasta-aineet

Näistä näytteitä


kokosylki


sylkirauhaserite


limakalvotihku


ientaskuneste


plakki


hengitys

Näihin testejä


alkoholi


dna


hi-virus


hormonit


huumeet


karies


lääkeaineet


sienet


tupakka


Edward Cone, joka kehittää huumetestejä omassa ConeChem-yrityksessään Marylandissa.

- Virtsatestien tarkkuus on murentunut, sillä huumeiden käyttäjät ovat oppineet hämäyskonsteja. Myynnissä on paljon valmisteita, jotka laimentavat huumekemikaaleja niin tehokkaasti, etteivät ne löydy virtsasta, Cone perustelee näkemystään.

Syövän etsintää kokeillaan

Sylkitestit halutaan myös sairauksien diagnostiikkaan. Kehitystyön pohjaksi tarvittava terveen syljen koko koostumus on kuitenkin iso haaste, sillä ainekset vaihtelevat yksilöllisesti. Myös tautimarkkereiden havaitseminen on ongelma, sillä niitä esiintyy syljessä pienempinä pitoisuuksina kuin veressä. Tätä nykyä syljestä etsitäänkin lähinnä hiv-infektiota.

- Bio- ja nanotekniikan edistys-askeleet avaavat kuitenkin suuria mahdollisuuksia. Kun päästään käsiksi molekyyleihin ja atomeihin, taudinaiheuttajat saadaan esiin myös syljestä, sanoo David Wong, jota kiinnostaa syöpien sylkidiagnostiikka.

Ensi vaiheessa Wongin tutkimusryhmä jäljittää suusyöpiä syljen rna:sta. - Olemme löytäneet syljestä kolmetuhatta rna-tekijää, joista neljän yhdistelmä ennustaa suusyövän 91 prosentin varmuudella. Tulos on hyvä, mutta ei riittävän hyvä, koska yksi kymmenestä tapauksesta jää havaitsematta, Wong arvioi.

- Aloitamme kuitenkin pian uuden tutkimuksen, jossa tavoittelemme sadan prosentin osuvuutta. Jos onnistumme, ryhdymme seuraavaksi kehittämään sylkikoetta rintasyöpään.

Orastavaan tutkimusalueeseen kohdistuu suuria odotuksia - helpot testit olisivat enemmän kuin tervetulleita maailmassa, jossa useat- vakavat sairaudet jatkavat voittokulkuaan. Wong on luottavaisella mielellä.

- Uskon, että muutaman vuoden päästä olemme selvittäneet terveen syljen ratkaisevat osaset ja pääsemme määrittämään eroavuuksia, jotka kuvastavat yleisiä tauteja, kuten syöpiä, diabetesta, infektiotauteja, nivelreumaa ja parkinsonismia.

Koko kalusto taskuun

Eniten iloa sylkitesteistä tietysti on, jos niillä voidaan kerralla, nopeasti ja missä tahansa selvittää tutkittavan terveydentila. Tämä merkitsisi kipeästi kaivattuja säästöjä terveydenhuoltomenoihin.

Daniel Malamud johtaa ryhmää, joka kehittää tällaista joka paikan testeriä. Tavoitteena on kätevästi mukana kulkeva koje, joka analysoi monipuolisesti antigeenejä, dna:ta, rna:ta ja vasta-aineita.

Taskukokoisen sylkilaborato-rion prototyyppi on jo valmis. - Lopultakin, kun onnistuimme kutistamaan dna:n monistukseen käytettävän pcr-laitteen miniatyyriksi. Tavanomainen pcr-monistin on leivänpaahtimen kokoinen, mutta meidän analysaattorissamme näytteen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät on puristettu muutamiin sentteihin, Malamud vertaa.

Bacillus cereus- -bakteerin.

Vaikka työtä riittää, Malamudin visio on kirkas: - Tulevaisuudessa taskulaboratorioita käytetään terveysasemilla, ensiapuklinikoissa, työpaikoilla, jopa kotona, kaikkialla, missä halutaan nopeasti tietää ihmisten vointi.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.