Suun mikrobit ja muut pienet asukit kuvastelevat elintapojamme ja vointiamme. Kun syljen koostumus opitaan tuntemaan tarkasti, jopa tauteja päästään etsimään vaivattomilla sylkitesteillä.



Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen


Sisältö jatkuu mainoksen alla



TEKSTI:Tuula Kinnarinen

Suun mikrobit ja muut pienet asukit kuvastelevat elintapojamme ja vointiamme. Kun syljen koostumus opitaan tuntemaan tarkasti, jopa tauteja päästään etsimään vaivattomilla sylkitesteillä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2005

Sylki on siunaus suulle. Se hellii limakalvoja ja pitää- huolta bakteeritasapainosta. Se suojaa patogeenien hyökkäyksiltä ja häätää haitallisia sokereita ja happoja suolistoon. Se liukastaa ruoan syötäväksi ja huuhtoo tähteet alas.

Daniel Malamud. - Silmiä kutsutaan sielun peiliksi. Yhtä lailla suuta voidaan sanoa kehon peiliksi, tiivistää  perään Kalifornian Los Angelesin yliopiston suubiologian professori David Wong.

Seminaariyleisö taputtaa. Meille kirkastuu, että tulevaisuudessa vointimme selvittäminen käy yhtä helposti kuin kuumeen mittaus nykyisin. Testipuikko suuhun, muutama pyöräytys, ja valmista tuli. Ei neuloja. Ei pissan tiristelyä kippoihin. Ei tulosten odottelua.

Tavallisen väen tauti

Luovuus ei edellytä skitsofreenisyyttä, mutta jotakin etua


skitsofrenia-alttiudesta lienee, koska se on ihmiskunnassa  niin yleistä.

Oscarilla palkittu elokuva “Kaunis mieli“ kertoo hullun neron tarinan. Matemaatikko John Forbes Nash sairastuu skitsofreniaan, ja miehen tieteellinen ura ja elämä heittävät häränpyllyä. Lopulta vuosikymmenien laitoskierre katkeaa, kun Nashin sairaus talttuu, ja hänet palkitaan nobelilla vuonna 1994.

Elokuva ei ole ensimmäinen, joka naittaa hulluuden ja nerouden. Vanha uskomus ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Skitsofreenikot eivät ole yhtään sen luovempia tai matemaattisesti lahjakkaampia kuin muut. Eikä lahjakkuus altista taudille. Sairastuneet ovat aivan tavallisia kansalaisia. Skitsofrenia on jopa hieman yleisempi alemmissa sosiaaliryhmissä.

Tauti kulkee suvuittain, mutta erityistä skitsofreniageeniä ei ole löydetty eikä ehkä koskaan löydetäkään. Alttius peritään, mutta kaikki alttiuden kantajat eivät sairastu.

Taustalla sikiöajan ongelmat

Laukaiseviksi ympäristötekijöiksi on monta tarjokasta. Erityisesti epäillään infektioita. Äidin raskauden aikana sairastama influenssa lisää selvästi lapsen vaaraa sairastua. Riskiin voivat vaikuttaa muutkin raskauden toiseen kolmannekseen ajoittuvat haitalliset tapahtumat. Toinen kolmannes on hermoyhteyksien muodostumisen kannalta kriittistä aikaa.

Seuraava vaaran paikka on synnytys. Sikiön hapenpuute on yhdistetty aikuisiällä puhkeavaan skitsofreniaan. Myös suurkaupungissa syntyminen ja kasvaminen lisää tautiriskiä. Tämä voi selittyä äidin suuremmalla alttiudella sairastua infektioihin. Myös kannabiksen käyttö nuorena on kytketty skitsofreniaan.

Sikiökauden ja syntymähetken kehityshäiriöt voivat selittää sairastuneiden keskushermostossa havaitut anatomiset poikkeavuudet. Skitsofreenikoilla on keskimääräistä pienemmät aivot. Se näkyy erityisesti ohimolohkoissa. Myös aivopuoliskoille tyypillinen epäsymmetria puuttuu.

Sairastuneilla havaitaan myös toiminnallisia muutoksia. Monilla heistä dopamiini-välittäjäaineen säätely on poissa raiteiltaan. Useat psykoosilääkkeet kahlitsevat juuri dopamiinin toimintaa. Tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että aivomuutokset kuuluvat pikemminkin sairauden syihin kuin seurauksiin.

Miksi tauti on niin yleinen?

Suomessa skitsofreniaa sairastaa noin 50000 ihmistä. Sitä esiintyy ilmeisesti kaikkialla maailmassa noin prosentilla väestöstä. Taudin säilyminen ihmiskunnassa on ihmetyttänyt. Sairastuneet avioituvat harvoin, ja he saavat keskimäärin kolmanneksen vähemmän lapsia kuin terveet, minkä olisi pitänyt evoluution myötä johtaa tautigeenien vähittäiseen häviämiseen. Selitys taudin sitkeyteen saattaa piillä siinä, että altistavat geenit myös suojaavat joiltakin vakavilta infektioilta.

Psykoottisten potilaiden sukulaisilla on muita vähemmän tiettyjä virustauteja. Skitsofreenikoilla todetaan puolestaan harvoin tulehtunut umpilisäke tai nivelreuma. Molemmat voi laukaista jokin virus.

On mahdollista, että laajalti levinneet skitsofrenian alttiusgeenit hyödyttävät koko ihmiskuntaa, koska ne lisäävät väestön vastustuskykyä. Teoria tukee vanhaa käsitystä skitsofreenikoista ihmiskunnan yhteisen taakan kantajina.

Asiantuntijana dosentti, ylilääkäri Hannu Lauerma Vankimielisairaalasta.

Suun terveydenhoidossa sylkitestit ovat jo joitakin vuosia olleet erinomainen apu.


Streptococcus mutans -bakteeri. Jos kariesmikrobi on pesiytynyt suuhun, reikiintymisvaara on olemassa.

Sylki on osoittautunut myös hyväksi rasvaliukoisten hormonien- mittariksi. Tätä hyödynnetään muun muassa hedelmällisyyshäiriöiden tutkinnassa, jossa tarvitaan näytteitä päivittäin ja pitkältä ajalta.

Kariestesti tarkentuu

Paul Denny, lupaa oikean täsmäennusteen. - Testi kertoo, montako reikää on odotettavissa, ja jopa sen, mihin hampaisiin bakteeri iskee, Denny kehaisee.

Denny keksi täsmätestin tutkies-saan suun glykoproteiinien sokereita. Kävi ilmi, että hammaspeikon työmahdollisuuksia ratkotaan jo munasolun hedelmöityessä, ei vasta vauvaiässä, jolloin kariesbakteeri yleensä matkaa tutissa tai syöttölusikassa äidin suusta lapsen suuhun.

- Suun sokerivalikoimaan kuuluu yli 50 erilaista sokeria. Hampaiden terveyden kannalta tärkeimmät ovat perinnöllisesti määräytyvät oligosakkaridit. Jotkin oligosakkaridiketjut pystyvät torjumaan hammasbakteerit, jotkin taas päästävät ne kiinnittymään hampaisiin ja aloittamaan tihutyönsä, Denny selvittää.

Sokerihavainnon odotetaan tehostavan reikien ehkäisyä. - Jonakin päivänä oligosakkariditesti kuuluu neuvolapakkaukseen, Denny maalailee. - Myöhemmin riskilapsilta paikannetaan riskihampaat ja ne päällystetään kariesta vastaan.

Huumeseulontaa aloitellaan

Parhaillaan sylkitestit tekevät tu-loaan huumausaineiden väärinkäytön valvontaan. Kiinnostus on suuri, koska huumetesteistä on monilla työpaikoilla eri puolilla maailmaa tulossa talon tapa.

Huumesylkitestit kiinnostavat myös poliisia, joka toivoo niistä veren alkoholipitoisuuden paljastavan alkometrin kaltaista seulontavälinettä. Suomikin on mukana Euroopan unionin ja Yhdysvaltain yhteisprojektissa, jossa vuoden loppuun asti arvioidaan sylkitestien tarkkuutta ja käyttökelpoisuutta.

Tuloksia ei kuitenkaan tulkita lopullisesti tien päällä. Kaikki positiivisen näytteen antaneet passitetaan laboratorioon veri- tai virtsavarmennuksiin, sillä sylkitestejä ei vielä pidetä aukottomina.




Näitä suusta löytyy


antigeenit


bakteerit


dna


etanoli


ionit


hormonit


huumeet


kasvutekijät


kemikaalit


proteiinit


rna


vasta-aineet

Näistä näytteitä


kokosylki


sylkirauhaserite


limakalvotihku


ientaskuneste


plakki


hengitys

Näihin testejä


alkoholi


dna


hi-virus


hormonit


huumeet


karies


lääkeaineet


sienet


tupakka


Edward Cone, joka kehittää huumetestejä omassa ConeChem-yrityksessään Marylandissa.

- Virtsatestien tarkkuus on murentunut, sillä huumeiden käyttäjät ovat oppineet hämäyskonsteja. Myynnissä on paljon valmisteita, jotka laimentavat huumekemikaaleja niin tehokkaasti, etteivät ne löydy virtsasta, Cone perustelee näkemystään.

Syövän etsintää kokeillaan

Sylkitestit halutaan myös sairauksien diagnostiikkaan. Kehitystyön pohjaksi tarvittava terveen syljen koko koostumus on kuitenkin iso haaste, sillä ainekset vaihtelevat yksilöllisesti. Myös tautimarkkereiden havaitseminen on ongelma, sillä niitä esiintyy syljessä pienempinä pitoisuuksina kuin veressä. Tätä nykyä syljestä etsitäänkin lähinnä hiv-infektiota.

- Bio- ja nanotekniikan edistys-askeleet avaavat kuitenkin suuria mahdollisuuksia. Kun päästään käsiksi molekyyleihin ja atomeihin, taudinaiheuttajat saadaan esiin myös syljestä, sanoo David Wong, jota kiinnostaa syöpien sylkidiagnostiikka.

Ensi vaiheessa Wongin tutkimusryhmä jäljittää suusyöpiä syljen rna:sta. - Olemme löytäneet syljestä kolmetuhatta rna-tekijää, joista neljän yhdistelmä ennustaa suusyövän 91 prosentin varmuudella. Tulos on hyvä, mutta ei riittävän hyvä, koska yksi kymmenestä tapauksesta jää havaitsematta, Wong arvioi.

- Aloitamme kuitenkin pian uuden tutkimuksen, jossa tavoittelemme sadan prosentin osuvuutta. Jos onnistumme, ryhdymme seuraavaksi kehittämään sylkikoetta rintasyöpään.

Orastavaan tutkimusalueeseen kohdistuu suuria odotuksia - helpot testit olisivat enemmän kuin tervetulleita maailmassa, jossa useat- vakavat sairaudet jatkavat voittokulkuaan. Wong on luottavaisella mielellä.

- Uskon, että muutaman vuoden päästä olemme selvittäneet terveen syljen ratkaisevat osaset ja pääsemme määrittämään eroavuuksia, jotka kuvastavat yleisiä tauteja, kuten syöpiä, diabetesta, infektiotauteja, nivelreumaa ja parkinsonismia.

Koko kalusto taskuun

Eniten iloa sylkitesteistä tietysti on, jos niillä voidaan kerralla, nopeasti ja missä tahansa selvittää tutkittavan terveydentila. Tämä merkitsisi kipeästi kaivattuja säästöjä terveydenhuoltomenoihin.

Daniel Malamud johtaa ryhmää, joka kehittää tällaista joka paikan testeriä. Tavoitteena on kätevästi mukana kulkeva koje, joka analysoi monipuolisesti antigeenejä, dna:ta, rna:ta ja vasta-aineita.

Taskukokoisen sylkilaborato-rion prototyyppi on jo valmis. - Lopultakin, kun onnistuimme kutistamaan dna:n monistukseen käytettävän pcr-laitteen miniatyyriksi. Tavanomainen pcr-monistin on leivänpaahtimen kokoinen, mutta meidän analysaattorissamme näytteen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät on puristettu muutamiin sentteihin, Malamud vertaa.

Bacillus cereus- -bakteerin.

Vaikka työtä riittää, Malamudin visio on kirkas: - Tulevaisuudessa taskulaboratorioita käytetään terveysasemilla, ensiapuklinikoissa, työpaikoilla, jopa kotona, kaikkialla, missä halutaan nopeasti tietää ihmisten vointi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla