Jos hengitys haisee, parasta on kaapia kieli. Se hoitaa hajun oikeaa syytä.



Julkaistu Tiede -lehdessä 12/2009

Tapaavatko keskustelukumppanisi vetäytyä kauemmas, kun avaat suusi? Ellei syynä ole valkosipuli tai kostea juhlinta, mikä sitten?

- Noin 80 prosentilla aikuisista jatkuvan pahanhajuisen hengityksen aiheuttaja löytyy suusta, kertoo Turun yliopiston hammaslääketieteen professori Jorma Tenovuo. - Lopuilla 20 prosentilla haju muodostuu hammaslääkärin reviirin ulkopuolella, esimerkiksi kita- ja nielurisoissa, nenä- ja poskionteloissa tai ruoansulatuskanavassa. Lapsilla haju tulee usein risoista ja diabeetikoilla aineenvaihdunnasta.

Suussa muodostuvan hajun aiheuttavat aina bakteerit, joita on terveelläkin aikuisella 700-800 miljoonaa kappaletta millilitrassa sylkeä. Bakteerilajeja suussa on lähes 300, ja osa niistä tuottaa aineenvaihdunnassaan pahanhajuisia yhdisteitä. Sellaisia ovat erityisesti rikkikaasut, joita hapetta kasvavat bakteerit vapauttavat.

- Päivällä sylki huuhtoo bakteereita pois: tavallisesti nielemme niitä 2-3 grammaa päivässä. Yön aikana, kun sylkeä ei erity, bakteerit saavat rauhassa muhia suussa ja niiden määrä moninkertaistuu, Tenovuo kertoo.
Siksi henki haisee aamuisin pahalle, vaikkei suussa olisi mitään vikaa. Monet lääkkeet ja jotkin sairaudet voivat kuivattaa suuta myös päivisin.


Hajubakteeri voi väistää harjan

Terveen suun ei pitäisi haista jatkuvasti. Kaikkein tavallisin syy pahanhajuiseen hengitykseen eli halitoosiin on kielen riittämätön puhdistus. Kieli täytyisi kaapia tai harjata, sillä sylki ei helposti irrota kielen uurteissa pesiviä bakteereita.

Huonosti puhdistetussa suussa käynnistyy kierre, joka vie bakteeritasapainoa haisevaan suuntaan. Kun hampaisiin kertyy riittävästi plakkia, syntyy ientulehdus, jolloin rikkikaasuja tuottavat bakteerit pääsevät kasvamaan ienreunan alle hammasharjan ja -langan ulottumattomiin. Myös hampaiden reikiintyminen tarjoaa elinpaikkoja hajubakteereille. Näistä kohdista bakteereita ei irrota mikään jynssäys, vaan apu on haettava hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolta.

Jonkinasteinen ientulehdus on Tenovuon mukaan yli puolella aikuisista. Sen tunnistaa hampaita harjatessa verta vuotavista ikenistä.


Suuvesistä jopa haittaa

- Ksylitolipastillit ja -purukumi raikastavat suuta lisäämällä syljeneritystä, ja hajua voi peittää myös esimerkiksi rikkikaasuja sitovilla oliiviöljykapseleilla, Tenovuo vinkkaa.

- Tärkeintä olisi kuitenkin hajun syyn poistaminen.

Antiseptisia suuvesiä Tenovuo ei suosittele. Ne vähentävät kyllä bakteerien kokonaismäärää mutta tehoavat vain helposti saavutettaviin mikrobeihin, jotka eivät yleensä ole pahimpia hajun tuottajia.

Pitkään käytettyinä bakteereja tappavista aineista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Kun suun normaali mikrobisto heikkenee, haitalliset bakteerit ja hiivasienet voivat päästä valloilleen.

- Voimakasta antiseptia, kuten klooriheksidiiniä, sisältäviä tuotteita saisi käyttää korkeintaan parin viikon ajan muutaman kerran vuodessa - emmehän me antibioottejakaan jatkuvasti syö! Tenovuo ohjeistaa. - Pohjoismaissa klooriheksidiini sallitaan käsikauppavalmisteissa, mutta muualla sitä saa vain reseptillä. Minusta myöskään runsaasti alkoholia sisältävät suuvedet eivät kuuluisi kaupan hyllylle, sillä ne kuivattavat suuta ja voivat vahingoittaa limakalvoja.

Mutta kuinka raikas hengityksen pitäisi olla? Onko hajun pelkomme mennyt jo liiallisuuksiin?

- Sata vuotta sitten käsitys siitä, mikä oli pahanhajuista hengitystä, oli varmasti erilainen, Tenovuo toteaa. - On paljon ihmisiä, joilla ei ole mitään merkkejä halitoosista mutta jotka itse kuvittelevat, että on. Tällöin kyse on halitoosifobiasta.


Tiina Huttu on neurobiologi ja tiedetoimittaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.