Jos hengitys haisee, parasta on kaapia kieli. Se hoitaa hajun oikeaa syytä.



Julkaistu Tiede -lehdessä 12/2009

Tapaavatko keskustelukumppanisi vetäytyä kauemmas, kun avaat suusi? Ellei syynä ole valkosipuli tai kostea juhlinta, mikä sitten?

- Noin 80 prosentilla aikuisista jatkuvan pahanhajuisen hengityksen aiheuttaja löytyy suusta, kertoo Turun yliopiston hammaslääketieteen professori Jorma Tenovuo. - Lopuilla 20 prosentilla haju muodostuu hammaslääkärin reviirin ulkopuolella, esimerkiksi kita- ja nielurisoissa, nenä- ja poskionteloissa tai ruoansulatuskanavassa. Lapsilla haju tulee usein risoista ja diabeetikoilla aineenvaihdunnasta.

Suussa muodostuvan hajun aiheuttavat aina bakteerit, joita on terveelläkin aikuisella 700-800 miljoonaa kappaletta millilitrassa sylkeä. Bakteerilajeja suussa on lähes 300, ja osa niistä tuottaa aineenvaihdunnassaan pahanhajuisia yhdisteitä. Sellaisia ovat erityisesti rikkikaasut, joita hapetta kasvavat bakteerit vapauttavat.

- Päivällä sylki huuhtoo bakteereita pois: tavallisesti nielemme niitä 2-3 grammaa päivässä. Yön aikana, kun sylkeä ei erity, bakteerit saavat rauhassa muhia suussa ja niiden määrä moninkertaistuu, Tenovuo kertoo.
Siksi henki haisee aamuisin pahalle, vaikkei suussa olisi mitään vikaa. Monet lääkkeet ja jotkin sairaudet voivat kuivattaa suuta myös päivisin.


Hajubakteeri voi väistää harjan

Terveen suun ei pitäisi haista jatkuvasti. Kaikkein tavallisin syy pahanhajuiseen hengitykseen eli halitoosiin on kielen riittämätön puhdistus. Kieli täytyisi kaapia tai harjata, sillä sylki ei helposti irrota kielen uurteissa pesiviä bakteereita.

Huonosti puhdistetussa suussa käynnistyy kierre, joka vie bakteeritasapainoa haisevaan suuntaan. Kun hampaisiin kertyy riittävästi plakkia, syntyy ientulehdus, jolloin rikkikaasuja tuottavat bakteerit pääsevät kasvamaan ienreunan alle hammasharjan ja -langan ulottumattomiin. Myös hampaiden reikiintyminen tarjoaa elinpaikkoja hajubakteereille. Näistä kohdista bakteereita ei irrota mikään jynssäys, vaan apu on haettava hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolta.

Jonkinasteinen ientulehdus on Tenovuon mukaan yli puolella aikuisista. Sen tunnistaa hampaita harjatessa verta vuotavista ikenistä.


Suuvesistä jopa haittaa

- Ksylitolipastillit ja -purukumi raikastavat suuta lisäämällä syljeneritystä, ja hajua voi peittää myös esimerkiksi rikkikaasuja sitovilla oliiviöljykapseleilla, Tenovuo vinkkaa.

- Tärkeintä olisi kuitenkin hajun syyn poistaminen.

Antiseptisia suuvesiä Tenovuo ei suosittele. Ne vähentävät kyllä bakteerien kokonaismäärää mutta tehoavat vain helposti saavutettaviin mikrobeihin, jotka eivät yleensä ole pahimpia hajun tuottajia.

Pitkään käytettyinä bakteereja tappavista aineista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Kun suun normaali mikrobisto heikkenee, haitalliset bakteerit ja hiivasienet voivat päästä valloilleen.

- Voimakasta antiseptia, kuten klooriheksidiiniä, sisältäviä tuotteita saisi käyttää korkeintaan parin viikon ajan muutaman kerran vuodessa - emmehän me antibioottejakaan jatkuvasti syö! Tenovuo ohjeistaa. - Pohjoismaissa klooriheksidiini sallitaan käsikauppavalmisteissa, mutta muualla sitä saa vain reseptillä. Minusta myöskään runsaasti alkoholia sisältävät suuvedet eivät kuuluisi kaupan hyllylle, sillä ne kuivattavat suuta ja voivat vahingoittaa limakalvoja.

Mutta kuinka raikas hengityksen pitäisi olla? Onko hajun pelkomme mennyt jo liiallisuuksiin?

- Sata vuotta sitten käsitys siitä, mikä oli pahanhajuista hengitystä, oli varmasti erilainen, Tenovuo toteaa. - On paljon ihmisiä, joilla ei ole mitään merkkejä halitoosista mutta jotka itse kuvittelevat, että on. Tällöin kyse on halitoosifobiasta.


Tiina Huttu on neurobiologi ja tiedetoimittaja.