Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2006

Marraskuun kuudentena päivänä vuonna 1632 kaatui Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf Lützenin taistelukentällä. Osa nykysuomalaisista vetää lipun salkoon ruotsalaisuuden päivän kunniaksi, paljon suurempi osa vain ihmettelee, minkä takia nyt taas liputetaan.

Suomi on ollut osa Ruotsin valtakuntaa melkein puoli vuosituhatta, ja Ruotsin laki jäi voimaan, kun Suomesta tuli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Muistona on leegio oikeudenkäyntiin liittyviä ruotsalaisia lainasanoja.

Vanhimmasta päästä ovat laamanni, laki, mestata, puumerkki, raastupa, teilata, tuomari ja vanki. Kaikki ovat olleet käytössä viimeistään 1500-luvulla.

Ruotsin vallan aikana yhteiskunta jakautui säätyihin. Tästä kertoo yhteiskunnan yläkerroksiin viittaava lainasanasto: aateli, herra, herttua, hovi, jaarli, kreivi, kruunu, marsalkka, marski, pormestari, prinsessa, prinssi.

Myös ruohonjuuritason ihmissuhteita on määritelty lainojen avulla: muori, faari, piika, renki.

Kustaa II Aadolfin aikana Ruotsi kohosi suurvallaksi. Kuvaan kuuluu, että nimenomaan 1600-luvulla lainattujen sanojen joukossa on runsaasti sotilasarvojen nimityksiä. Nämä eivät ole alkuperäisiä ruotsalaisia sanoja, vaan ne on saatu ruotsiinkin jostakin kauempaa.

Ranskalaisperäisiä ovat esimerkiksi kapteeni, kersantti, kornetti, korpraali ja luutnantti, saksalaisperäisiä taas eversti, vänrikki ja vääpeli.

Myös Ruotsin hallintokoneistoa kehitettiin 1600-luvulla ulkomaisten esikuvien mukaan. Asiasta todistaa joukko kansainvälisiä lainasanoja: artikla, dokumentti, kamreeri, kansleri, kanslia, komissaari, komissio, komitea, konttori, kriminaali, presidentti, prokuraattori, prosessi, protokolla, provinssi, titteli.

Luettelo todistaa, että nuorilta näyttävät lainasanat eivät aina olekaan niin nuoria kuin ensi näkemältä kuvittelisi.

Huomionarvoista on sekin, että sanat on todella lainattu ja niitä on käytetty suomenkielisissä teksteissä. Monet 1600-luvun virkamiehet ja papit opiskelivat suomea ja käänsivät tai käännättivät kirjoituksensa suomeksi. Pakkoruotsi tuli vasta myöhemmin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen professori Turun yliopistossa