Myyntiin tulevat tuotteet, jotka esittelevät itsensä ja yty-yhdisteensä. Kaupan päälle pelastuu maailma.  

Teksti: Eeva Mäkelä

Hedelmä- ja vihannestiskit pursuilevat loppukesän runsautta. Noukin kärryyn nipun porkkanoita, joihin on geenitekniikan keinoin saatu kertymään runsaasti kalsiumia. Tyttäreni on ryhtynyt vegaaniksi, ja kalsiumporkkanoista hän saa sopivasti luuston rakennusaineita. Hän ei käytä mitään eläinperäisiä tuotteita eikä koske myöskään kalsiumilla terästettyyn soijamaitoon, koska se on ulkomaista. Harmi, sillä sen jälkeen, kun uusi muuntogeeninen omega-3-soija 2010-luvulla tuli pelloille, soijamaidosta on kalsiumin lisäksi saanut myös arvokkaita rasvahappoja.

Muuntogeenistä superruokaa

Kalsiumporkkanoiden viereen on ladottu houkuttelevan näköisiä tummia rypäleitä. Korjuun jälkeen ne on ultraviolettisäteilytetty, ja sen ansiosta niiden kuoreen on kehittynyt erityisen runsaasti resveratroli-nimistä yhdistettä, jonka on eläinkokeissa havaittu ehkäisevän syöpää, diabetesta, ylipainoa sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Niitä makealle perso mieheni popsii mielellään, ja samalla hän tietämättään huolehtii terveydestään. Ylipainonsa ja perimänsä vuoksi hän kuuluu riskiryhmään.Kasvisten joukossa on monenmoista superruokaa: esimerkiksi siitepölyallergiaa lievittävää riisiä ja syvän violetteja syöpää ehkäiseviä tomaatteja. Geenimuuntelun avulla kasvit saadaan tuottamaan haluttu määrä ja yhdistelmä mitä tahansa flavonoideja ja muita luonnon yty-yhdisteitä, sellaisiakin mitä ne eivät luonnostaan tuottaisi. Suomessa muuntogeenisiä terveyskasviksia ostavat minunlaiseni perusterveet ihmiset, jotka tahtovat tulla entistäkin terveemmiksi, mutta kehittyvissä maissa niiden vaikutus ihmisten terveyteen on ollut käänteentekevä. Ennen kuin beetakaroteenia sisältävä kauniinkeltainen kultainen riisi tuli Aasian viljelijöiden pelloille, vuosittain puoli miljoonaa lasta menetti näkönsä A-vitamiinin puutoksen vuoksi. Kehitysmaiden ihmisten ravitsemusta ovat kohentaneet myös uudet rauta- ja sinkkipitoiset viljalajikkeet sekä jo mainitusta omega-3-soijasta puristettu öljy. Tuota rasvahappoa saisi myös kalasta, mutta kalaa ei yksinkertaisesti riitä kaikille. Kuivuutta, hallaa ja maaperän suolaisuutta kestäviksi kehitetyt lajikkeet taas ovat parantaneet maapallon ruokaturvaa, sillä niitä voidaan kasvattaa myös alueilla, jotka eivät aikaisemmin kelvanneet viljelyyn.

Tietotekniikka auttaa valinnoissa

Mitähän muuta minun piti ostaa? Näppäilen kännykästä ostossovelluksen ja avaan tallentamani kauppalistan. Porkkanoita, tomaatteja, omenoita. Lähiseudun maanviljelijöiden osuuskunta toimittaa viikoittain kotiovellemme laatikollisen vihanneksia, hedelmiä, jauhoja, ryynejä ja leipää, mutta loppuviikosta kaivataan jo täydennystä, ja hyvä niin. Olen ylpeä siitä, että meillä syödään paljon aitoja, tuoreita vihanneksia.Osoitan kännykälläni kotimaisten tomaattien laatikkoa. Sen kylkeen on liimattu tarra, jonka mikrosiru sisältää tomaattien tunnisteen. Kännykkäni lukee sen langattomasti, ja ostossovellus löytää sen avulla tietokannasta kaiken mahdollisen tiedon kyseisistä tomaateista. Mistä ne tulevat? Ovatko ne kasvaneet avomaalla vai kasvihuoneessa? Onko viljelyssä käytetty tuholaismyrkkyjä? Milloin ne poimittiin? Missä niitä on varastoitu?Tietojen perusteella ohjelma laskee tomaattien ekologisen jalanjäljen. Vertaan sitä muiden tarjolla olevien tomaattien jalanjälkeen ja valitsen vähiten kuormittavan vaihtoehdon.Sitten omenat. Poimin viereisestä laarista ripeästi argentiinalaisia omenoita ja päivitän ne ostetuiksi. Kännykkäni piippaa. Mitä nyt? Ruutu vilkkuu punaisena, ja ohjelma herjaa, että tarjolla olisi myös kotimaisia luomuomenoita. Niiden ekologinen jalanjälki olisi pienempi, ja siten ne sopisivat paremmin profiiliini. Olen ostossovellusta käyttöön ottaessani tallentanut tietokantaan omat ruokamieltymykseni ja arvoni sekä terveystietoni ja -tavoitteeni, jotta ohjelma voisi paremmin opastaa minua. Olen ilmoittanut suosivani mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa ja luomua ja valitsevani mieluiten ekologisesti edullisimman vaihtoehdon. Eläintuotteiden kohdalla kelpuutan ainoastaan luomun. Lisäksi kartan tyydyttyneitä ja teollisia transrasvoja enkä tahdo ruokaani arominvahventeita, keinotekoisia makeutusaineita, aromeja tai värejä. Sellainen on minun valintani, mutta joku toinen saattaa metsästää esimerkiksi mahdollisimman halpaa ruokaa. Siinäkin ohjelma auttaa kuuliaisesti ja oppii käyttäjästään tämän todellisten valintojen perusteella koko ajan lisää.Nykyisessä tuoteviidakossa apu on usein tarpeen, varsinkin kun pakkausmerkinnät ovat usein hankalasti luettavia ja valmistusainelistat pitkiä. Noudatan useimmiten ohjelman suosituksia, vaikka välillä sen holhoavuus ja kaikkitietävyys sapettaa. Pyydän ohjelmaa osoittamaan suosittelemiensa omenien sijainnin ja lampsin kuuliaisesti hieman taempana sijaitsevalle maatilatorille.

Lihaa kasveista ja soluista

Lihaosastolla emmin hetken. Tarjolla olisi mehevän näköisiä luomunaudan pihvejä. Mieheni rakastaa aitoa lihaa ja nielee lihankorvikkeensa nuristen. Yllättäisin hänet mielelläni pihvillä, mutta aito liha on kovin kallista.Kysynnän kasvu Intiassa ja Kiinassa, eläintautien nostattamat lihaskandaalit, ympäristötietoisuus ja halu kunnioittaa eläinten oikeuksia ovat romahduttaneet teollisen halvan lihan tuotannon. Lisäksi eläinperäisten tuotteiden hintaan on lisätty haittavero, jolla pyritään hillitsemään niiden kulutusta. Karjahan on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde, ja ilmastonmuutos rasittaa kovasti valtioiden taloutta.Lihasta onkin tullut juhlahetkiin kuuluvaa ylellisyyttä. Samalla rehuntuotannolta on vapautunut runsaasti peltoalaa ruoan viljelyyn ja ilmastonmuutoksen torjuntakulut ovat laskelmien mukaan puolittuneet.Tartun pihvin sijaan makkaraan, jossa on kudosviljelmässä tuotettua keinolihaa. Makkara maistuu perheen miesväelle, vaikka vastaakin rasvakoostumukseltaan lähinnä avokadoa. Lihamassa kasvaa laboratoriossa eläinsolusta, ja siksi se voidaan räätälöidä ihan sellaiseksi kuin halutaan. Lisäksi sitä on opittu tuottamaan kohtalaisen edullisesti. Itselleni valitsen soijajauhosta valmistettua kanankorviketta, joka kasvikuitulisän ansiosta näyttää ja tuntuu suussa aivan samalta kuin aito kana. Tyttärelleni poimin lupiininsiemenistä tehtyjä nugetteja. Valkuaisainepitoisista siemenistä saadaan aikaan herkullista kasvislihaa.

Yksilöllistä valmisruokaa

Viikonloppuna tahdon tarjota perheelleni aitoa ruokaa, mutta arjen kiireissä tyydyn nopeisiin ja helppoihin valmisruokiin. Kaupan valikoimista löytyy jokaisen perheenjäsenen tarpeisiin sopiva täysipainoinen ateriakokonaisuus. Poikani, perheen urheilija, syö mielellään Atleetin aterioita, jotka on sopeutettu aktiiviliikkujan fysiologiaan. Tytär taas tarkkailee painoaan ja tahtoisi lähes rasvattomia Hoikan linjan tuotteita, jotka on kehitelty pitämään kylläisyyden tunnetta yllä mahdollisimman pitkään. Minusta hän kuitenkin tarvitsee vielä kasvuikäisten tarpeisiin räätälöityä Täysravintoa.Miehelleni ostan sydän- ja verisuoniterveyttä edistävän Sydämellinen-aterian. Itse tahdon kokeilla jotakin uutta. Nappaan hyllystä ateriakokonaisuuden tuoteperheestä, jolla on lupaava nimi: Elämäsi kunnossa. Pakkauksessa mainitaan sen soveltuvan erityisesti istumatyöläiselle.Tarkistan vielä uutuuden tuoteselosteen. Ainakaan natriumglutamaattia siinä ei ole, sillä siitä ostossovellus varoittaisi minua heti. Tiedän, että osa valmiseineksistä sisältää lähinnä täyteaineita, joihin on keinotekoisesti loihdittu väriä ja makua. Ne täyttävät vatsan, mutta en edes tahdo arvailla niiden raaka-aineita. Onneksi minulla on varaa välttää niitä. Satsaan mieluusti perheenjäsenteni ja ympäristön hyvinvointiin jättämällä halvimmat ruoat hyllyyn. Säilöntäaineita ei enää juuri tarvita, sillä säilyvyyden takaavat uudenlaiset älypakkaukset ja hyötymikrobit. Moniin ruokiin on lisätty viruksia ja bakteereja, joiden tiedetään tuhoavan taudinaiheuttajia ja ruokaa pilaavia mikrobeja. Ne selättävät esimerkiksi tuorejuustoissa lymyävän listerian. Lisäksi tuotteet on pakattu hapensiepparikelmuun. Kelmun väriläiskät kertovat yhdellä silmäyksellä, milloin sen hapensitomiskapasiteetti on lopussa.

Jogurtti paljastaa sairaudetMaitotiskillä mainostetaan näyttävästi Rusoposki-juomaa. Hyvinvoivan ja energisen näköinen konsulentti kertoo, että se suorastaan pursuaa erilaisia kasviuutteita. Mainoslause vakuuttaa sen auttavan taistelussa ikääntymisen merkkejä vastaan. Siemaisen näytekulauksen. Juoma maistuu hyvältä, ja sorrun ostamaan viikon annoksen. Järkeilen, ettei se ainakaan pahaa voi tehdä, vaikka lupaukset nuorekkaammasta ulkonäöstä eivät toteutuisikaan. Poimin erilaisten elimistöä karaisevien ja kolesterolia alentavien maitotuotteiden joukosta jogurttijuoman, jonka avulla voin seurata terveydentilaani. Nimittäkää vain minua luulosairaaksi, mutta mielestäni on parempi katsoa kuin katua.Juoma sisältää bakteereja, jotka on varta vasten kehitetty erilaisten sairauksien ilmaisemiseen. Suolistossa ne tarkkailevat sairauksista kieliviä kemiallisia signaaleja. Kun esimerkiksi salmonellan ilmaisemiseen erikoistuneet bakteerit havaitsevat sille ominaisen yhdisteen, ne alkavat tuottaa kirkuvan vihreää väriä. Paksusuolen syövän tunnusväri taas on punainen, mahahaavan keltainen ja rotaviruksen sininen. Ulosteen värjäytyminen paljastaa mahdolliset sairaudet jo varhaisessa vaiheessa.

Villejä väitteitä karkkihyllyllä

Karkkihylly on nautinnonhaluisten mutta terveydestään huolta kantavien ihmisten taivas. Tuotteet pyrkivät vakuuttamaan minut siitä, ettei pikkunautinnoista kannata kantaa huonoa omaatuntoa, vaan ne voivat jopa lääkitä. Vaikka Euroopan elintarvikevirasto pyrkiikin karsimaan villeimmät terveysväitteet, tuotteita tulee markkinoille siihen tahtiin, ettei valvonta pysy perässä. Huomiostani kilpailevat erilaiset vitaaliainein rikastetut makeiset: esimerkiksi vaahtokarkit, joiden kollageeni pakkaustekstin mukaan silottaa ryppyjä, ja bikinisuklaa, jonka mainoksessa komeilevat naiselliset kurvit. Poimin hyllystä aknesuklaalevyn. Tyttäreni on saatava sitä siitäkin huolimatta, ettei se ole saanut reilun kaupan sertifikaattia. Sallin hänelle hänen vaatimattoman paheensa. Suklaan kehutaan puhdistavan ihoa sisältäpäin, mutta tuskin siihen lisätyt vitamiinit ja hivenaineet hillitsevät näppylöitä sen paremmin kuin muutkaan ravintolisät. Pojalla on edessä kisaviikonloppu toisella paikkakunnalla. Hän tarvitsee evääkseen muutaman palauttavan juoman ja aterian, jonka saa popsittua matkallaan koulusta treenihallille. Olen juuri lastaamassa niitä kärryyn, kun kännykkä soi. Tytär ilmoittaa menevänsä yökylään ja pyytää minua tuomaan jotakin naposteltavaa. Luvassa on siis harvinainen rauhallinen koti-ilta kahden kesken miehen kanssa! Palaan lihatiskille ja valitsen mehevimmältä vaikuttavan luomupihvin. Kotimatkalla poikkean vielä hakemaan pullon punaviiniä, joka erikoisrypäleiden ansiosta sisältää aimo annoksen resveratrolia.

Artikkeli perustuu elintarvikkeiden tutkimus- ja kehitystyöhön ja asiantuntijoiden näkemyksiin tulevaisuuden ruoasta nykytrendien valossa. Tekstissä mainittuja tai paljolti niiden kaltaisia elintarvikkeita on jo olemassa tai ainakin kehitteillä. Asiantuntijana artikkelin teossa oli MTT:n biotekniikka ja elintarviketutkimusyksikön professori Sirpa Kurppa.

Lähteitä ja lisätietoa:Mitä ruoaksi huomenna -tutkimushankkeen loppuraportti (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, MTT, Kuluttajatutkimuskeskus ja Finpro)EU-hanke SmartAgriFood, jossa Suomesta ovat mukana MTT ja VTT.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2011

Eeva Mäkelä on filosofian tohtori, geologi, vapaa tiedetoimittaja ja kääntäjä sekä Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25784
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.