T-paita kipusi hikipaidasta pintamuodin ikihitiksi muutamassa kymmenessä vuodessa. Menestyksestään se saa kiittää maailmansotia - ja Marlon Brandoa.



Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2009



Mikä nerokas vaatekappale! T-paita käy yöpaidaksi, työpaidaksi, urheilupaidaksi ja bilepaidaksi - ja nuhjuisenakin vielä pesurätiksi. Näin hehkuttaa kirjassaan T-Shirt Book t-paitapainamisen pioneeri Scott Fresener, joka johtaa alan koulutusfirmaa Arizonassa.

T-paita paitsi pukee sinut myös puhuu puolestasi, lisää kirjailija Troth Wells omassa T-Shirt-kirjasessaan. T-paita kertoo, mitä ajattelet tai mihin joukkoon kuulut: tykkäät tästä bändistä tai tapahtumasta, vihaat x:ää, et hyväksy y:tä, rakastat eläimiä tai vastustat sotaa, kannatat tätä joukkuetta tai olet cool, koska osaat pukeutua tähän nimenomaiseen merkkiin tai käyttää juuri tätä väriä, Wells listaa.

Kuka tämän monitoimipukineen oikein keksi?


Synnystä monta tarinaa

Kukaan ei tiedä varmasti, Fresener väittää. Yhden näkemyksen mukaan t-paidan kehitti - tosin tietämättään - brittimonarkki Viktoria 1800-luvun lopulla, kun hän oli menossa tarkastamaan laivastoaan. Merimiehillä oli tuolloin tapana työskennellä hihattomissa paidoissa, joten heidät komennettiin ompelemaan niihin hihat, etteivät kainalokarvat häiritsisi Hänen Majesteettinsa säädyllisiä silmiä.

Moni taas katsoo t-paidan syntyneen vuonna 1913, jolloin Yhdysvaltain laivaston miehistö pantiin piilottamaan rintakarvansa lyhythihaisen, valkoisen puuvilla-aluspaidan alle, Fresener toteaa.

Useimmin esitetyn version mukaan t-paita sai kuitenkin alkunsa vasta ensimmäisessä maailmansodassa, kun villaisissa virkavaatteissaan hikoilevat yhdysvaltalaissotilaat panivat merkille eurooppalaiskollegojensa keveät puuvilla-aluspaidat ja omivat muodin itselleen.

Oli miten oli, t-paidasta tuli virallinen termi, kun se pääsi Merriam-Webster-sanakirjaan 1920-luvulla. Tosin siitäkään ei ole yksimielisyyttä, juontuuko t-kirjain paidan muodosta vai onko se perua paidan varhaisesta käyttötarkoituksesta treenaamisesta, training.


Sotilaat ottivat käyttöön

Useimmissa lähteissä todetaan, että toisessa maailmansodassa t-paita oli jo joka sotilaan pukine, mutta Fresenerin mukaan siihen pukeutui ensin vain merijalkaväki. Hekin huomasivat pian, että valkoinen paita oli helppo maalitaulu, ja värjäsivät paitansa kahvipavuilla. Sittemmin merijalkaväki sai käyttöönsä ympäristöön paremmin maastoutuvat salvianvihreät t-paidat.

Sen sijaan maavoimat t-paita valloitti vasta sodan loppuvaiheissa. Quartermaster of Clothing and Equipment for the Tropics -selvitys paljastaa, että maavoimat vertaili vielä 1944 t-paidan ja hihattoman aluspaidan etuja. Ilmeni, että sotilaat suosivat t-paitaa, koska se oli mukavampi, imi paremmin hikeä ja suojasi enemmän auringolta sekä vähensi selkäreppujen hihnojen aiheuttamia hiertymiä.

Vaikka t-paita olikin edelleen aluspaita, sitä käytettiin toisinaan myös ilman päällyspaitaa. Life-lehti painoi pelkkään t-paitaan pukeutuneen sotilaan kanteensa heinäkuussa 1942.


Marlon sytytti muodin

1940-luvulla nähtiin myös ensimmäiset painetut t-paidat. Poliitikot olivat ensimmäisiä, jotka keksivät rintamuksen mainosarvon: 1948 newyorkilaispoliitikko Thomas Dewey teetti presidentinvaalikampanjaansa varten t-paitoja, joissa luki Dew-it with Dewey, "tee se Deweyn kanssa".

T-paita pysyi kuitenkin sitkeästi aluspaidan maineessa, kunnes John Wayne, Marlon Brando ja James Dean esiintyivät sellaisessa televisiossa 1950-luvulla. Varsinaisen läpimurtonsa t teki Marlonin yllä 1951 elokuvassa Viettelysten vaunu. Nuorten kapinallisten merkiksi sen nosti James Dean 1955, ja Elvis vahvisti trendin käyttämällä t-paitaa omissa leffoissaan ja konserteissaan.

1950-luvulla tajuttiin t-paidan arvo myös matkamuistona. Ensimmäisinä markkinoille ryntäsivät floridalaiset, jotka ryhtyivät myymään t-paitoja suosituimpien turistikohteidensa nimillä kirjailtuna. Walt Disney puolestaan keksi painattaa matkamuistopaitoihin Mikki Hiiren kuvia.


Hippikansa omi itselleen

1960-luvulla t-paita menetti miehisen leimansa. Silkkipainanta ja solmuvärjäys tekivät t-paidan koristelusta helppoa ja halpaa, ja kukat ja rauhanmerkit alkoivat rehottaa niin miesten kuin naistenkin rintapielissä.

Woodstock-sukupolvi suorastaan rakasti t-paitoja: olihan kätevämpää kirjoittaa mielipide rintaan kuin kanniskella jotakin julistetta ympäriinsä, Scott Fresener muistelee.

Suomeen t-paita-trendi vakiintui lopullisesti Marimekon Tasaraita-trikoiden myötä, käy ilmi pukeutumistutkija Arja Turusen Jyväskylän yliopistoon tekemästä gradusta. Tasaraidan suunnitteli Annika Rimala 1968.


Huumorista tuli hitti

1970-luvulla rock-yhtyeet - tai niiden managerit - keksivät, että bändin nimellä tai kuvalla varustetusta t-paidasta voisi tulla oiva rahasampo. He olivat oikeassa: valtaosa faneista käveli konserteista kotiin uusi, musta bändipaita päällään.

Myöhään 1970-luvulla tekniikka edistyi niin, että jopa valokuvia kyettiin jäljentämään kankaalle. Ensimmäiseksi siirtokuvastaraksi kohosi Charlien enkeli Farrah Fawcett.

1980- ja 1990-luvulla suosittiin merkkilogo-t-paitoja, ja myös humoristisista tai ironisista aiheista tuli muotia.


Digi räjäytti potin

2000-luvun taitteessa t-paita siirtyi digiaikaan, ja nyt t-paitoja myydään vuosittain noin kaksi miljardia. Internet tursuaa t-paitavalmistajien sivuja, joilta kuka tahansa voi tilata itselleen minkälaisen paidan tahansa, vaikkapa oman potretin koristaman.

Tätä nykyä t-paidasta puhutaankin "persoonallisuuden brändääjänä", jolla voi helposti viestiä asioita omasta itsestään. T-paita kertoo yhdellä silmäyksellä, kuka olet ja mitä haluat, Fresener kiteyttää.

T-paitaa myös kuunnellaan. Irakin sotaa vastustava Cindy Sheehan jopa pidätettiin kolme vuotta sitten, kun hän piti Yhdysvaltain kongressin tiloissa yllään t-paitaa, jossa luki: "2 245 kuollutta. Kuinka monta vielä?"


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


3 faktaa, joita et tiennyt t-paidasta


- Eniten t-paitoja on pukenut kerralla ylleen brittiläinen Charlie Williams. Vuoden 2009 Guinnessin ennätystenkirjan mukaan hän onnistui kiskomaan niitä päälleen peräti 224.

- Yli 60 prosenttia yhdysvaltalaisista omistaa yli kymmenen t-paitaa.

- Kun 250 grammaa painava puuvillainen t-paita on valmis ostettavaksi, se on aiheuttanut neljän kilogramman hiilidioksidipäästöt.


 

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.