Ihmisalkioista saadut kantasolu-linjat kukoistavat Helsingin Biomedicumissa. Niistä toivotaan tulevaisuudessa ihmiselimistön varaosia. Sitä ennen on kuitenkin opittava säätelemään kantasolujen toimintaa. Vielä nykyisin ne tuppaavat erilaistumaan omia aikojaan ja miksi soluiksi sattuu.



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niistä toivotaan tulevaisuudessa ihmiselimistön varaosia. Sitä ennen on
kuitenkin opittava säätelemään kantasolujen toimintaa. Vielä nykyisin ne
tuppaavat erilaistumaan omia aikojaan ja miksi soluiksi sattuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Timo Tuuri ja viittaa lasiseen oveen Helsingin Biomedicumin neljännessä kerroksessa. - Tässä huoneessa ovat kaikki ihmisalkiosta Suomessa perustetut kantasolulinjat.


Sanna Vuoristo, Tiina Palomäki ja Cia Olsson. Vuoristo tutkii keinoja, joilla ihmisen kantasolut saataisiin kasvamaan ilman eläinperäistä tukisolukkoa ja kasvatuksista saataisiin mahdollisimman puhtaita. Palomäki kuuluu kokeellisen endokrinologian dosentin Timo Otonkosken ryhmään, joka tutkii haiman insuliinia tuottavien beetasolujen kehitystä. Olsson huolehtii laboratorion käytännön järjestelyistä ja pitää viljelmät käynnissä ja terveinä. - Taitaa tulla ruuhkaa, hän sanoo ja viittaa toimittajan ja valokuvaajan sisään.









Kantasolut ovat varmuusvarasto, joka korvaa elimistön kuolevat solut. Ne pystyvät jakautumisen kautta tuottamaan erilaistuneita soluja ja kudoksia sekä uusia kantasoluja.



Totipotentit eli kaikkikykyiset kantasolut ovat 2-3 vuorokauden ikäisen alkion soluja. Ne pystyvät muuntumaan miksi tahansa elimistön soluksi, jopa uudeksi yksilöksi.


Pluripotentit eli lähes kaikkikykyiset kantasolut ovat alkion sisäsolumassan 4-7 vuorokauden ikäisiä soluja. Ne eivät kykene enää kohdussa kasvamaan uudeksi yksilöksi mutta voivat viljeltyinä muodostaa kaikkia kudostyyppejä.


Multipotentit eli monikykyiset kantasolut ovat aikuisen kantasoluja. Ne muodostavat normaalioloissa vain oman elimensä soluja, mutta koeoloissa ne on saatu tuottamaan myös muita soluja.


Prekursori- eli esisolut ovat monikykyisten kantasolujen jälkeläisiä. Ne tuottavat jakautuessaan lopullisesti erilaistuneita soluja.






Leroy Stevensin 1950-luvulla tekemiin havaintoihin Roscoe B. Jackson Memorial Laboratoryssa Mainen osavaltiossa Yhdysvalloissa. Stevens tutki hiirilinja 129:ää, jossa tavattiin epätavallisen paljon teratoomaksi kutsuttuja syöpäkasvaimia.




Beatrice Mintz osoitti, että jos hiiren kiveksistä eristettyjä agg-ressiivisia teratoomasoluja siirretään hiiren alkioon, ne tasaantuvat ja asettuvat osaksi normaalia yksilönkehitystä. Tuloksena on terveitä, normaaleja hiiriä.










JR



James Thomson, ihmisalkion kantasolulinjojen pioneeri, on muistellut erästä myttyyn mennyttä koetta näin: "Katselimme petrimaljalle kasvaneita sydänlihaksen soluja, jotka sykkivät samaan tahtiin. Se oli suorastaan pelottavaa."




Martin Evans ja Gail Martin London University Collegesta keksivät, miten soluja saattoi harventaa. Viljelmien saaminen ihmisalkioista osoittautui kuitenkin astetta monimutkaisemmaksi.






JR


























hyljintää. Koska ihmisen oma kantasoluvarasto on niukka, saatetaan tarvita räätälöityjä kantasoluja. Niitä saadaan tumansiirtotekniikalla. Siinä vieraan kantasolun tuma korvataan sen yksilön tumalla, johon kantasoluja siirretään. Immuunireaktiota ei synny, koska siirretyllä solukolla on käytännössä potilaan perimä. Menetelmää ei kuitenkaan vielä hallita.



kantasolujen erilaistumista ei vielä hallita. Esimerkiksi hermokantasoluja siirrettäessä muodostuu aina myös tukisoluja, jotka ovat haitallisia, koska ne eivät edistä hermovaurion korjaantumista. Siirre voi jopa pahentaa tautia tai aiheuttaa potilaan kuoleman.


Jukka Ruukki

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla