Olympialaisten tunnuslause ”Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin” kertoo ihmisen ikuisesta tarpeesta vertailla, kilpailla ja voittaa.

Sama näkyy myös kielen rakenteessa. Adjektiiveilla on vertailumuodot, joiden avulla voidaan kertoa, kuka on suuri, suurempi, suurin.

Substantiiveilla ei ole vertailumuotoja, joten aste-erot on ilmaistava muilla keinoin. Leikillinen esimerkki on valhe, emävalhe, tilasto. Siinä on hyödynnetty ikivanhaa omaperäistä äidin nimitystä emä, joka muissakin yhteyksissä ilmaisee jotakin suurempaa, tärkeämpää tai alkuperäisempää: emäjoki, emäpuu, emämaa.

Sanojen ja niiden takana olevien käsitteiden välillä vallitsee hierarkioita, joita voidaan käyttää vertailun välineinä. Leijona on eläinten kuningas, isää on vanhastaan sanottu perheenpääksi, joukon johtaja on päämies tai päällikkö, johtajan päällikkö on ylijohtaja, ylipäällikkö tai pääjohtaja.

Indoeurooppalaisissa kielissä sanojen muodostamiseen käytetään etuliitteitä, prefiksejä. Suomessa ne eivät kuulu alkuperäisiin sananmuodostuskeinoihin, mutta naapurien mallin mukaan niitä on ollut melkeinpä pakko muodostaa. Mitä olisi virkakoneisto ilman alivaltiosihteereitä ja yli-intendenttejä? Kalevalaisessa hengessä prefiksejä on aiemmin vältetty lainaamasta, joten niille on sorvattu suomalaiset vastineet. Vasta 1900-luvun puolella on alettu suosia vertailusanoja, joiden alkuosana on latinan super- tai kreikan hyper-. Kumpikin merkitsee ’ylä-, yli-’.

Kun maalliset vertauskuvat menettävät tehonsa, turvaudutaan korkeampiin voimiin. Raamatun kuvakielessä tähti on hallitsijan vertauskuva ja sellaiseksi hyvin sopiva: tähtiä katsotaan alhaalta ylöspäin, eikä niitä voi tavallinen ihminen tavoittaa. Maallisessa nykykulttuurissa tähti voi olla myös rocklaulaja, näyttelijä tai televisio-ohjelman juontaja. Tähden päihittää supertähti ja supertähden megatähti.

Vertailulle ja sen ilmaisukeinoille asettaa rajat vain mielikuvitus, ja sekin on näköjään joskus pakko virittää äärimmilleen. Muistakaamme Isä Aurinkoista ja Ajatusten Tonavaa!

Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2008

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.