Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Vieraat kielet paljastavat, että enkelit olivat alun perin miehiä.

Jo ensimmäisestä kristillisestä joulusta lähtien enkeleillä on ollut sen tapahtumissa tärkeä rooli. Enkeli edustaa taivaallista mediaa ja tuo paimenille tiedon Jeesuksen syntymästä. Nimitys enkeli juontuu kreikan sanasta ángelos, joka merkitsee lähettiä tai sanansaattajaa. Äänneasusta päätellen sana on tullut suomeen jonkin germaanisen kielen kautta, koska se on e-alkuinen kuten saksan Engel ja ruotsin ängel.

Suomen kirjakielessä enkeli on esiintynyt Agricolasta alkaen. Tavallisten rivienkelien lisäksi Raamatussa mainitaan samantapaisia mutta korkea-arvoisempia henkiolentoja. Johtavista enkelihahmoista, joita myöhemmin on nimitetty arkkienkeleiksi tai ylienkeleiksi, Agricola käyttää nimitystä ylimäinen enkeli. Alkuosa arkki- perustuu kreikan ylintä merkitsevään sanaan. 

Agricola mainitsee myös kerubit ja serafit. Molempien nimitykset juontuvat hepreasta. Kerubi on ehkä tarkoittanut alkuaan lähellä olevaa, serafi puolestaan tulista olentoa. Kerubit ja serafit esiintyvät juhlamessuun kuuluvassa ylistyshymnissä Te Deum, joka on tullut suomalaisille tutuksi jo reformaation alkuvaiheessa. Serafien toimenkuvaan kuuluu Jumalan ylistäminen, kerubien tehtävänä on olla lähellä pyhiä paikkoja ja vartioida niitä.  

Serafeja Agricola kuvaa Jesajan kirjan mukaan: ”Kullaki oli kuusi siipiä. Kahdella he peitit heidän kasvons ja kahdella he peitit heidän jalkans ja kahdella he lensit.” Kerubien ulkonäköä olisi kuvattu Hesekielin kirjassa, mutta siitä ei Agricola suomentanut juuri kyseistä kohtaa.

Raamatun enkelit eivät ole mitään lempeyden perikuvia. Saksan, ranskan ja latinan tapaisissa kielissä, joissa sanoilla on kieliopillinen suku, enkeliä tarkoittava sana on maskuliini. Ilmestyskirjassa kuvataan, kuinka taivaassa syntyi suuri sota ja ylienkeli Mikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmeen kanssa. Joulun sanomaa ilmoittavan enkelin seurassa on edelleen taivaallinen sotajoukko, vaikka joissakin suomennosehdotuksissa se on haluttu korvata merkitykseltään yleisemmällä taivaan väellä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2013