Opinnoista kannattaa iloita,vaikkei skholé enää lepoa olekaan.

Terminen kesä jatkuu Etelä-Suomessa syyskuun puolimaille saakka, mutta opettajien ja koululaisten kesäloma loppuu jo reilua kuukautta aikaisemmin. Loma-sana, jota on arveltu sekä ikivanhaksi perintösanaksi että balttilaiseksi lainaksi, tarkoittaa alun perin konkreettista rakoa tai väliä, ja tästä se on kehittynyt myös väliajan tai työstä annettavan vapaa-ajan nimitykseksi.

Siihen aikaan kun ensimmäiset koulut syntyivät antiikin Kreikassa, työn ja vapaa-ajan suhde ymmärrettiin toisella tavalla kuin ny­kyään. Sana koulu on monen mutkan kautta peräisin kreikan sanasta skholé, joka on tarkoittanut lepohetkeä tai vapaa-aikana harrastettua henkistä puuhailua. Koulussa opiskelu oli ylellisyyttä, josta saivat nauttia vain harvat ja valitut.

Läksyt ovat peräisin ruotsin kautta latinasta. Sana on alkuaan tarkoittanut lukukappaletta, latinaksi lectio, jollaisia on luettu ääneen esimerkiksi rukoushetkissä tai opetustilaisuuksissa. Agricolan kielessä läksy esiintyy vain lukukappaletta tarkoittamassa. Kotitehtävien merkityksen sana on saanut vasta 1800-luvulla.

Opettaminen, oppiminen ja kokeet on muodosteltu ikivanhaan perintösanastoon kuuluvista aineksista, mutta niissäkin on tapahtunut merkityksenmuutoksia. Opettaa ja oppia ovat johdoksia verbistä oppea, jonka alkuperäinen merkitys on ’käydä katsomassa’, esimerkiksi ansoja ja pyydyksiä. Kokeminen voi vieläkin tarkoittaa pyydysten tarkistamista ja saaliin ottamista talteen.

Ihmiset ovat ikimuistoisista ajoista lähtien osanneet laskea pieniä lukumääriä. Sormet ovat maailman vanhin laskukone. Laskea-verbi on vanhaa perua merkityksessä ’päästää irti’. Ilmeisesti lukumäärän selvittämiseen on liittynyt laskettavien esineiden käsistä päästäminen. 

Myös lukea-verbillä on ikivanhat juuret, mutta se on alun perin tarkoittanut laskemista, ei kirjoitusmerkkien­ tulkitsemista. Verbin alkuperäinenkään merkitys ei ole kadonnut kokonaan. Se näkyy esimerkiksi sanontatavassa joutua tiilenpäitä lukemaan, samoin uhkaavassa totea­muksessa Päiväsi ovat luetut!

Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2013