Jopa Suomessa talo voi saada kaiken käyttämänsä energian auringosta, mutta hinta on vielä kova. Kalliita kennoja tarvitaan vähemmän, kun auringonvalo keskitetään niihin. Kohta tätä sovelletaan pientaloissakin.




Vuonna 1993 Pietarsaaren asuntomessuille rakennettiin 166 neliön aurinkotalo IEA5.

Rakennusajan tekniikalla talo tuotti aurinkosähköä noin 11 kilowattituntia neliömetriä kohti. Valtion teknillinen tutkimuskeskus on laskenut, että uudella, vuoden 2008 tekniikalla talossa pystyttäisiin keräämään sähköä huomattavasti enemmän, 45 kilowattituntia neliötä kohti.

- Taloa rakennettaessa aurinkokennojen hyötysuhde oli neljä prosenttia, nyt se 16-17 prosenttia, asiakaspäällikkö Jyri Nieminen VTT:stä kuvailee kehitystä.

Koska sähkön kulutus pystytään nykytekniikalla puristamaan 25 kilowattituntiin neliöltä, kennojen tuottamasta 45:stä jäisi vielä 20 kilowattituntia muuhun käyttöön.

Lämmitykseen menee nykytekniikalla 55 kilowattituntia per neliö. Auringosta on saatavissa lämpönä 12 kilowattituntia, ja lämpöpumpusta tulee loput 43 kilowattituntia.

Lämpöpumpun pyörittämiseen menee sähköä 15 kilowattituntia. Kun kennot siis tuottavat 20 kilowattituntia ylijäämää, viimeiselle riville jää jopa voittoa viisi kilowattituntia. Vaikuttaa hyvältä.


Kennot yhä kalliita

Suomessakin on teknisesti mahdollista rakentaa talo, joka saa auringosta jopa hiukan enemmän energiaa kuin kuluttaa. Edessä on vain yksi mutta sitäkin kovempi este. Puolijohdekennot ovat yhä niin kalliita, että aurinkosähkö maksaa kymmenen kertaa enemmän kuin verkosta ostettu.

Tutkijat lupailevat kilpailukykyisiä kennoja joskus viiden, kymmenen tai pahimmillaan kolmenkymmenen vuoden kuluttua (ks. Uudet kennot kirivät, Tiede 2/2007, s. 16-20). On tylsää odottaa niin kauan. Siksi on etsitty kiertoteitä. Yksi ratkaisu on keskittävä aurinkokennovoima, jota on jo kokeiltu suurissa voimaloissa (ks. Sähköä autiomaasta, Tiede 2/2009, s. 22-23).

Jos varsinkin tehokkaat kennot ovat kalliita, niin olkoot sitten. Keskitetään valo peileillä ja linsseillä, jolloin kennon pinta-alaa voidaan pienentää.


Pyramideja pintaan

Arkkitehti Anna Dysonin tutkimusryhmä Rensselaerin teknisestä yliopistosta New Yorkista ehdottaa keskittävää tekniikkaa asuntoihin ja muihin rakennuksiin.

Pyramidimäisen linssin sivun pituus on 25 senttiä. Jokaisen pyramidin kärjessä on postimerkin kokoinen, monikerroksinen galliumarsenidikenno, jonka hyötysuhde on 30 prosenttia. Auringonvalo tulee kennoon viisisataakertaisesti vahvistettuna.

Pyramidilinssit on sijoitettu kahden lasilevyn väliin. Näistä elementeistä voidaan koostaa ikkunamaisia pintoja, joista myös lämpö kerätään talteen.

Tietokoneohjauksiset sähkömoottorit suuntaavat linsseja päivän mittaan niin, että auringonvalo hyödynnetään maksimaalisesti. Hienostunut ohjauslaitteisto on samalla ongelma, sillä suuren linssijoukon kääntelemiseksi tarvitaan paljon mekaniikkaa ja elektroniikkaa.


Eroon liikkuvista osista

Onneksi jo 1970-luvulla ideoitiin luminesenssipaneeli, joka keskittää säteilyn kennoihin ilman yhtään liikkuvaa osaa.

Luminesenssipaneelin pinta imee auringonsäteet ja säteilee ne taas eteenpäin mutta eri aallonpituudella. Säteet ohjataan pinnan suuntaisesti paneelin reunoihin, joihin aurinkokennot sijoitetaan.


 
Luminesenssitekniikkaa tutkittiin Suomessakin noin 25 vuotta sitten. Ongelmana oli, että paneeli kuljetti energiaa kennoihin tehottomasti. Osa valosta uuvahti matkalla. "Eri puolilla maailmaa tullaan lähiaikoina tekemään vilkasta tutkimustyötä, jotta luminesenssikeräinten valonkokoamiskyky saataisiin paremmaksi", ennakoi Turun yliopiston tutkija Jukka Kohtala tässä lehdessä vuonna 1983 (Uuden keräimen valonkääntötemppu, Tiede 2000 3/1983, s. 16-17).


Kestoa puuttuu vielä

Tutkimusta on todella tehty. Orgaanisen elektroniikan tutkija, professori Marc E. Baldo ja hänen työtoverinsa Massachusettsin teknisestä yliopistosta MIT:stä kertoivat viime kesänä tiedelehti Sciencessä kehittäneensä luminesenssikeräimen, jossa noin 80 prosenttia valosta etenee kennoihin asti.

Baldon tiimi hyödynsi lasertekniikassa kehitettyjä ratkaisuja. Nyt on vielä saatava paneeli kestämään tarpeeksi pitkään. Tämänkin ongelman tutkijat aikovat ratkaista lainaamalla ideoita toiselta alalta, tällä kertaa orgaanisten ledien tekniikasta.

Tutkijoiden perustama yritys lupaa kaupallisen tuotteen markkinoille kolmen vuoden päästä. Osittain valoa läpäisevä keräin voi toimia samalla ikkunana.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Aurinkotalojen kymmenottelu


Yhdysvaltojen energiaministeriö järjestää korkeakoulujen opiskelijajoukkueille joka toinen vuosi kansainvälisen Solar Decathlon -kilpailun. Joukkueen on kahdessa vuodessa suunniteltava ja rakennettava 800 neliöjalan eli noin 75 neliömetrin aurinkotalo ja sitten asuttava siinä noin viikon verran.

Eurooppalaiset korkeakoulut ovat äskettäin aloittaneet oman vastaavan kilpailunsa. Suomesta siihen osallistuu Aalto-yliopiston joukkue.

Edellisen kansainvälisen kilpailun voitti 2007 Darmstadtin tekninen korkeakoulu Saksasta. Nyt käynnissä olevan kilpailun voittaja ratkeaa syksyllä 2009. Mukana on 20 joukkuetta Yhdysvalloista, Puerto Ricosta, Kanadasta, Saksasta ja Espanjasta.

Pisteitä jaetaan kymmenessä lajissa:

- arkkitehtuuri
- tekniikka
- kilpailukyky markkinoilla
- talon esittely eli markkinointiviestintä
- asumismukavuus
- kodintekniikan toimivuus
- lämminvesiratkaisut
- valaistus
- energiatase
- liikkuminen: käyttämällä talon tuottamaa aurinkosähköä on ajettava mahdollisimman pitkä matka liikenteeseen hyväksytyllä sähkökulkuneuvolla.
Lisätietoja kilpailusta: www.solardecathlon.org


Keräin katolla auttaa lämmittäjää


Aurinkosähkötekniikan syvää läpimurtoa saamme vielä vähän aikaa odottaa, mutta lämmityksessä aurinkoenergia kannattaa jo.

Aurinko päästää pälkähästä etenkin niitä öljylämmittäjiä, joilla on hyväkuntoinen kattila mutta joita polttoaineen hinta rasittaa.

Vuonna 2004 Heinolan asuntomessuille rakennettiin 250-neliöinen "aurinkoöljytalo", jonka katolla on kahdentoista neliömetrin aurinkokeräin. Jo ensimmäisenä vuonna keräin säästi öljyä 20 prosenttia tilojen ja 30 prosenttia käyttöveden lämmityksessä.

Öljykattiloiden määrä vähenee pikku hiljaa ja tilalle tulee muita lämmitysratkaisuja, joita niin ikään täydennetään aurinkolämmöllä. Porin loma-asuntomessujen alueelle asennettiin 2008 aurinkokeräin sähkölämmitteiseen Villa Luvataan.

Laitteen kehittivät kuparivalmisteiden tuottaja Luvata ja aurinkokeräintekniikan valmistaja Aurinkotori Oy. Keräin toimii samalla kattoelementtinä. Materiaalina käytetty kupari siirtää lämpöä hyvin.

Valmistajat lupaavat, että kymmenen neliön keräin tuottaa vuodessa noin 4 000 kilo-wattituntia aurinkoenergiaa lämmitystä varten; tyypillisen pientalon lämmönkulutus on noin 20 000 kilowattituntia vuodessa. Siirryttäessä matalaenergia- ja passiivitaloihin kulutus pienenee ja aurinkolämmön prosenttiosuus kasvaa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018