Maamme kuuluisimmasta veriteosta, Köyliönjärven piispansurmasta, on 850 vuotta. Traagista tapahtumaa on selvitelty niin kauan kuin Suomessa on tehty kriittistä historiantutkimusta. Näyttää siltä, ettei Henrik-piispan kohtaloksi koitunutkaan kristinoppi vaan keskiaikainen pakkoruotsi.

Myyttien takanaArtikkelisarjassa kerrotaan historian henkilöistä, joista tiedetään enemmän värikkäitä tarinoita kuin tosiasioita.

Teksti:Simo Heininen

Maamme kuuluisimmasta veriteosta, Köyliönjärven piispansurmasta, on 850 vuotta.Traagista tapahtumaa on selvitelty niin kauan kuin Suomessa on tehty kriittistä historiantutkimusta. Näyttää siltä, ettei Henrik-piispan kohtaloksi koitunutkaan kristinoppi vaan keskiaikainen pakkoruotsi.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2005

Viimevuotisessa Suuret suomalaiset -äänestyksessä kansa nosti piispa Henrikin surmaajan 14. sijalle. Lallin taakse jäivät sellaiset menneisyyden kipsipäät kuin J. V. Snellman (24.) ja J. L. Runeberg (57.), joiden kunniaksi lippu vielä nostetaan salkoon, samoin Zacharias Topelius (72.). Henrik Gabriel Porthan, jolle ensimmäisenä Suomessa pystytettiin patsas, ei ollut tarjolle pantujen joukossa. Murhamiehenä kunnostautunut Eugen Schauman pääsi sijalle 34.

Suuret suomalaiset -kilpailun kunniaksi julkaistu teos kertoo Lallista seuraavaa: "Historia tuntee Köyliön Lallin murhamiehenä, joka surmasi pohjoista pakanakansaa kristinuskoon käännyttäneen piispa Henrikin. Kirkollisten legendojen ja kansanrunou-den kuvaama talonpoika Lalli on nähty sekä kiivasluontoisena tappajana että vaimonsa viekkauden uhrina, myöhemmin myös kirkon vastustajana, aikansa verokapinallisena ja sorretun kansan puolustajana."

Esittely tarjoaa varsin vakiintunutta, mutta osin vanhentunutta tietoa. Se perustuu keskiaikaiseen perinteeseen eikä ota huomioon- modernin historiantutkimuksen sadan viime vuoden aikana tuottamaa tietoa.

Legendat kuvaavat käännytysretkeä

Piispa Henrikistä ja Lallista kertoo kolme keskiaikaista lähdettä, kaksi kirkollista legendaa ja yksi kansanruno.

Pyhän Eerikin legenda, joka on laadittu runsaat sata vuotta tapahtumien jälkeen, kuvaa Ruotsin kuninkaan Eerikin ja Upsalan piispan Henrikin ristiretkeä. Sen mukaan "Suomen sokea ja julma pakanakansa" aiheutti Ruotsille niin raskaita vahinkoja, että pyhä Eerik-kuningas kokosi sotajoukon kansansa vihollisia vastaan. Kuninkaan mukana Suomeen purjehti Kristuksen nimen puolustaja, Upsalan tuomiokirkon "autuas Henrik". Suomalaiset pakotettiin voimallisesti Kristuksen uskoon ja kuninkaan vallan alaisuuteen. Kun suuri joukko suomalaisia oli kastettu ja seuduille perustettu kirkkoja, Eerik palasi kunniakkaana voittajana Ruotsiin, mutta Henrik jäi Suomeen "kasvattamaan ja varjelemaan kristinuskon uutta istutusta".

Henrikin vaiheista Suomessa kertoo Pyhän Henrikin legenda. Sen mukaan piispa "ahkeroitsi viisaudella ja uutteruudella" kirkon perustamista - kunnes hän kerran yritti kirkkokurilla ojentaa erästä murhamiestä, ettei "liian helppo anteeksisaanti yhä yllyttäisi rikoksiin". Tämä nimeltä mainitsematon murhamies ei kuitenkaan arvostanut piispan "terveellistä ojennusta" vaan karkasi hänen kimppuunsa ja julmasti tappoi hänet.

Kansanruno syyllistää vaimon

Kolmas piispa Henrikiin ja Lalliin liittyvä lähde on Piispa Henrikin surmavirsi, "jylhänkomea, vilkas, värikäs, kokonaissuunnittelultaan moitteeton, yksityiskohdiltaan rikas, hengeltään katolinen, sävyltään kansanomainen, tyyliltään hiottu ja runoasultaan ’kalevalainen’" - kuten kansanrunoutemme arvostettu tutkija Martti Haavio luonnehti runoa. Toinen kansanperinteemme suuri tuntija Matti Kuusi kutsui sitä Suomen kansallislegendaksi.

Surmavirsi on merkitty muistiin vasta uudella ajalla 1600-lu-vulla, mutta sen alkumuoto lienee peräisin 1200-luvun lopulta. Se kertoo, kuinka piispa ajaa palvelijoineen reellä Lalli-nimisen talonpojan taloon ja vaatii emännältä kestitystä. Piispa käskee renkiään:

"Ota kyrsä uunin päältä / heitä penninki sijahan!Ota oltta kellarista / heitä penninki sijahan.Ota heiniä ladosta / heitä penninki sijahan."Kun Lalli palaa kotiin, "Kerttu kelvoton emäntä" valehtelee miehelleen:"Kävi tässä ruokaruotsi / ruokaruotsi, raanisaksa:otti kyrsän uunin päältä / kiven vyörytti sijahan.Otti oltta kellarista / heitti tuhkia sijahan,otti heiniä ladosta / heitti lastuja sijahan."Vihastunut Lalli hiihtää piispan perään ja surmaa hänet Köyliönjärven jäällä.

Lallinkin käy huonosti

Myös murhaa seuranneista tapahtumista tiedämme jotakin. Pyhän Henrikin legendan mukaan Jumalan palvelijan kuoleman jälkeen tapahtui useita ihmeitä. Niistä yksi liittyy piispan surmaajaan, jonka nimeä ei nytkään mainita.

"Rikollinen murhaaja" nosti pyhän piispan päästä lakin, asetti sen omaan päähänsä ja palasi kotiin. Siellä hän kerskaili rikoksellaan sanoen kaataneensa karhun, vaikka oli murhannut pyhän miehen. Kun Lalli sitten yritti ottaa lakin päästään, päänahka ja liha tarttuivat lakkiin ja hän veti nekin irti.

Legendaarinen ihme sai kansanomaisen jatkon, jonka Euran kirkkoherra kirjasi pitäjänkertomukseensa vuonna 1753. Tämä tarina kertoo Lallin paenneen murhasyytteen pelossa takamaille, joita sittemmin kutsuttiin Lallinmaaksi. Hän sai kuitenkin peräänsä lauman hiiriä tai rottia, ja lopulta hänen oli pakko kiivetä pakoon puuhun, joka seisoi pienen metsälammen partaalla. Jyrsijät kuitenkin kapusivat perässä ja pakottivat Lallin heittäytymään veteen. Lalli hukkui lampeen, joka sai tapahtumien mukaan nimekseen Hiirijärvi.

Seuraajat vaalivat perinnettä

Henrikistä tuli Turun tuomiokirkon ja Turun hiippakunnan eli koko keskiaikaisen Suomen suojeluspyhimys, joka kohotettiin piispojen sinetteihin. Samalla myös Lalli sai oman paikkansa kirkollisessa taiteessa.

Ensimmäisenä Henrikin otti sinettiinsä Olavi Maununpoika, joka oli piispana 1450-1460. Hänen sinetissään autuaan Henrikin jaloissa makaa murhamies Lalli.

Sama asetelma on Henrikiä esittävissä keskiaikaisissa puuveistoksissa, samoin hänen sarkofaginsa kannessa. Sarkofagiin on päässyt myös itse surmatyö: eräässä sivulevyn kuvassa heilahtaa Lallin kirves.

Suuri suomalainen esiintyy myös ensimmäisen Suomea varten painetun kirjan, 1488 ilmestyneen Turun hiippakunnan messukirjan Missale Aboensen alkulehden kuvassa: surkea, mustapukuinen ja pienikokoinen kaljupää makaa kirves kädessä ja piispanhattu toisessa majesteetillisen piispan jaloissa.

Uskonpuhdistuksen jälkeen piispa Henrik ja hänen surmaajansa jäivät kirkollisessa taiteessa syrjemmälle , mutta eivät kadonneet kokonaan. Luterilaisille piispoille Mikael Agricolalle ja hänen seuraajilleen oli selvää, että he kuuluivat siihen kunniakkaaseen sarjaan, jonka Henrik oli aloittanut.

Piispojen sineteistä Henrik hävisi, mutta hänen tarinansa jatkui 1500-luvun lopulla uusitussa Turun tuomiokapitulin sinetissä. Sekään ei tosin esitä piispaa ja Lallia vaan piispan peukaloa, jonka Lalli löi poikki saadakseen otetuksi sormuksen.

Tämä kuva, joka yhä on maamme vanhimman viraston, Turun tuomiokapitulin, sinetissä, perustuu samaan kirkolliseen legendaan kuin Lallin kurjan kohtalon kuvaus. Legendan mukaan kunnianarvoisan marttyyrin sormussormi löydettiin keväällä järven jään jo lähes sulettua eräältä jäänkappaleelta, jonka päällä raakkui korppi.

Kansa nostaa sankariksi

Kirkollinen perinne antaa arvoa sille, että keskiajan suomalaiset ottivat vastaan Henrikin edustaman kristinuskon ja länsimaisen kulttuurin, mutta piispan tappajallakin on kannattajansa.

Lallin nimeä kantaa sanomalehti, joka 1917 perustettiin Maalaisliiton satakuntalaiseksi äänenkannattajaksi, ja hänen nimensä on myös paikallisella urheiluseuralla Köyliön Lalleilla. Vuonna 1952 julkaistu laaja suomalaisten talonpoikien elämäkerrasto esittelee Lallin maamme ensimmäisenä talonpoikana. Vuonna 1989 Köyliön suurelle pojalle pystytettiin Aimo Tukiaisen veistämä patsas. Sponsori, paikallinen pankki, lienee vaikuttanut siihen, ettei sankarin kädessä ole kirvestä vaan aitan lukko.

Lallista on siis tehty myös muutosvastarinnan sankari. Eikö suuriin suomalaisiin kuulukin talonpoika, joka vastusti lännen imperialismia - aivan samoin kuin Eugen Schauman vastusti idän isäntävaltaa? Eikö suuriin suomalaisiin kuulukin mies, joka puolusti vanhoja perinnäistapoja ja torjui Ruotsista tulleet uutuudet? Eikö kansallissankareihin tulekin laskea mies, joka puolusti perinteistä uskontoa ja sen jumalia Ahtia, Tapiota ja Ukkoa sekä maahisia ja menninkäisiä ulkomailta tuotua Kristusta vastaan?

Usko saapui aikaisemmin

Kertomukset piispa Henrikistä ja hänen surmaajastaan ovat tuottaneet paljon vaivaa modernille historiantutkimukselle. Aikaisemmat sukupolvet eivät kyseenalaistaneet keskiaikaista perinnettä, jonka mukaan Eerik ja Henrik toivat väkivalloin Suomeen sekä kristinuskon että Ruotsin ylivallan.

Vielä 1850-luvulla Robert Wilhelm Ekman maalasi Turun tuomiokirkon kuoriin freskon, jossa Henrik täydessä piispallisessa loistossaan kastaa suomalaisia Kupittaan lähteellä. Kruunupäinen Eerik rukoilee haarniskoitujen ritariensa edessä, ja hänen yläpuolellaan liehuu lippu, johon on kuvattu Ruotsin kolme kruunua.

Nykyaikainen, kriittinen arkeologinen ja historiallinen tutkimus on kumonnut tämän valloitusteorian. Tutkimus osoittaa, että kristillisiä vaikutteita tuli Suomeen jo viikinkiajalla ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella.

Tuon ajan haudoista on löydetty ristejä, krusifikseja ja Neitsyt Marian kuvia. Ne eivät välttämättä kerro vainajien vakaumuksesta, mutta osoittavat, että suomalaiset olivat kauppamatkoillaan olleet tekemisissä uuden uskonnon kannattajien kanssa ja tunsivat Ristin Kiesuksen. Ensimmäiset kristityt saarnamiehet olivat pystyttäneet puuristinsä ja kivisen alttarin Suomenlahden luoteisrannikon kauppapaikoille paljon ennen Henrikin aikaa.

Ensin idästä, sitten lännestä

Kristinusko tuli Suomeen sekä idästä että lännestä. Kielitieteilijät ovat osoittaneet, että itäinen vaikutus on varhaisempi. Eräät keskeiset käsitteet, kuten pappi, risti ja raamattu, ovat itäistä perua, mutta itäinen vaikutus peittyi pian läntisen alle. Suurin osa keskiaikaista kirkollista sanastoa onkin tullut suomen kieleen ruotsin välityksellä.

Läntisen kristinuskon tulo näkyy hautaustavan muutoksessa. Vanha polttohautaus teki tilaa kristilliselle ruumishautaukselle. Köyliön alueelta ruumishautoja tunnetaan jo niinkin varhaiselta ajalta kuin 600-luvulta, mutta niitä ei lasketa varsinaisiin kristillisiin hautauksiin, sillä vainajien mukaan on vielä pantu aseita, työkaluja ja koruja.

Esineettömään kristilliseen hautaukseen siirryttiin ensin Ahvenanmaalla vuosituhannen vaihteen tienoilla, sitten Ala-Satakunnassa noin 1050 ja koko Lounais-Suomessa ja Hämeessäkin sata vuotta myöhemmin. Karjalaan tapa juurtui vuoden 1300 tienoilla.

Piispa saapui organisoimaan

Mitä sitten tapahtui vuonna 1155, tasan 850 vuotta sitten? Koska tiedot Eerikin ja Henrikin retkestä perustuvat myöhempiin hurskaisiin kertomuksiin, muutamat historiankirjoittajat ovat katsoneet voivansa siirtää ensimmäisen ristiretken - jotkut myös Henrikin ja Lallin - tarujen joukkoon. Näin jyrkkään tuomioon ei kuitenkaan ole aihetta.

Retkeä ei ole syytä epäillä. Se tehtiin luultavimmin 1155 - tai mahdollisesti pari vuotta myöhemmin - jonnekin päin Lounais-Suomea; myöskään tarkkaa paikkaa ei tiedetä. Se kuitenkin tiedetään, ettei retki ollut legendan kuvaama sotilaallinen valloitus.

Eerikillä oli mukanaan vain pieni aseellinen joukko, joka ei mitenkään riittänyt alistamaan Suomea Ruotsin valtaan, enintään tavoittelemaan höllää liittosuhdetta. Legendan paisuteltu ku-vaus uskaliaasta retkestä selittyykin Eerikin pojan, kuningas Knuut Eerikinpojan 1100-luvun loppupuolen poliittisella propagandalla, jolla hän kohotutti isänsä pyhimyksen asemaan ja näin turvasi sukunsa oikeuksia Ruotsin valtaistuimeen. Sitä paitsi asiakirjoista tiedetään, että Ruotsin vallan Suomessa vakiinnutti vasta Birger Maununpoika 1240-1250-luvulla.

Yhtä lailla kokoon kutistuu piispa Henrikin käännytystyö. Hän ei tullut saarnaamaan uutta uskoa eikä kastamaan pakanoita vaan järjestämään kirkollista elämää, perustamaan seurakuntia ja rakennuttamaan kirkkoja. Piispa liikkui kristillisessä miljöössä.

Ruokaruotsi pisti vihaksi

Entä Lallin todenperäisyys? Piispa Henrikin marttyyrikuolemaa ei ole syytä epäillä, joten myös hänen surmaajansa on ollut olemassa. Miehen nimi on tietysti eri kysymys - mutta ei Lalli ole mahdoton vaihtoehto. Vanhimman suomalaisen henkilönnimistön tutkimus osoittaa, että Lalli - ja yhtä lailla Kerttu - saatettiin tuntea paljon ennen surmarunon syntyaikaa (ks. Tiede 8/2004, s. 28-31).

Mikä sitten sai Lallin tekemään rikoksen? Pyhän Henrikin legenda kertoo piispan yrittäneen ojentaa murhamiestä kirkkokurilla, mutta kansanrunon mukaan surman syynä on piispan vaatima kestitys. Kansanrunon elävä kuvaus vaikuttaa alkuperäisemmältä ja aidommalta. Sen tapahtumia tukee myös legendan kertomus siitä, kuinka piispan sormi löytyi keväällä jäiden lähtiessä Köyliönjärvestä.

Sekä Pyhän Henrikin legenda että surmavirsi kuvaavat reaktiota, joka oli talonpoikien keskuudessa yleinen keskiajan lähetysalueilla. Uusi usko oli otettu vastaan, mutta sen sisältöä ei ollut täysin omaksuttu. Se toi mukanaan outoja oikeuskäsityksiä ja vaati luopumaan vanhoista kalevalaisista tavoista, kuten verikostosta, orjuudesta ja pikkulasten heitteille jätöstä.

Pappiloiden ja kirkkojen rakentaminen sekä piispan ja pappien palkkaaminen toi kansalle uusia rasitteita, joihin ei tahdottu nöyrtyä. Surmavirsi kertookin, että juuri vihattu kestitysvero, ruokaruotsi, oli Lallin protestin syy.

Simo Heininen on Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian professori.

Retki tehtiin Suomen sydänmaille

Kuningas Eerikin ja piispa Henrikin ns. ristiretkellä on tärkeä asema maamme varhaishistoriassa. Vaikka Suomen nimeä ei 1155 liitettykään Ruotsiin sen enempää valtiollisesti kuin kirkollisesti, retkeä pidetään esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteena.

Suomi, johon Eerik ja Henrik saapuivat, oli enimmäkseen erämaata. Vähäinen, muutamia tuhansia ihmisiä käsittänyt väestö eleli pääosin lounaisrannikon kolmessa maakunnassa, Suomessa, Kalannissa ja Satakunnassa. Näillä kiinteän asutuksen sydänmailla harjoitettiin jo maanviljelyä, kun ihmiset muualla saivat edelleen toimeentulonsa eränkäynnistä.

1 Kalannin ja Satakunnan raja Eerikin ja Henrikin mahdollinen maihinnousupaikka. Niin sanotun ensimmäisen ristiretken tekijät lienevät rantautuneet sydänkesällä jonnekin Kokemäen ja Nousiaisten väliin. Näillä seuduin sijaitsi ruotsalaismallisia kaupungeiksi nimitettyjä kauppapaikkoja, kuten Kurkela Nousiaisissa, Kalanti Kalannissa ja Teljä Kokemäellä. Myös ensimmäiset läntisen kristinuskon merkit ovat peräisin samoilta seuduilta.

2 Kokemäki Henrikin viimeinen saarna- ja yöpymispaikka. Kansantarinan mukaan piispa oli palaamassa saarnamatkalta Kokemäen Teljästä, kun Lalli tavoitti hänet.

3 Köyliönjärvi Surmatyön näyttämö. Perimätiedon mukaan Lalli kävi Henrikin kimppuun Köyliönjärvellä Kirkkokarin tienoilla. Vielä 1700-luvulla tämä pieni saari oli nimeltään Piispa Henrikin saari ja siellä sijaitsi uhrikirkko. Murhapäivänä pidetään tammikuun 20. päivää, joka nimettiin Henrikin ja Heikin päiväksi; nimipäivän nykyinen aika (19.1.) on myöhempää perua.

4 Köyliönsaari Lallin kotipaikka. Saaressa sijainneen Köyliönkartanon rälssitilan sanotaan kuuluneen Lallille, joten Lalli lienee ollut varakas suurtalonpoika. Henrikin surman jälkeen tilan kerrotaan siirtyneen rikoksen sovituksena kirkolle, ja myöhemmin keskiajalla kartano toimi piispankartanona.

5 Hiirijärvi Lallin kuolinpaikka. Kansantarinan mukaan Lalli hukkui Harjavallan Hiirijärveen lähdettyään murhatyön tehtyään pakomatkalle. Nykyään järveä ei ole olemassa, sillä se on kuivattu pelloiksi.

6 Nousiainen Henrikin lähetystyön keskus. Piispan toimialueen arvellaan käsittäneen Satakunnan eteläosat, Kalannin ja Suomen pohjoisosat. 1100-luvun lopussa Nousiaisiin sijoitettiin myös maahamme juuri perustetun hiippakunnan keskus. 1200-luvulla sinne valmistui Pyhän Henrikin kirkko, josta tuli Henrikin hauta- ja kulttikirkko. Henrikin sarkofagi on yhä Nousiaisissa, mutta hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin Turkuun jo seuraavan vuosisadan vaihteessa.

7 Pyhän Henrikin tie Suomen tunnetuin pyhiinvaellustie. Nousiaisista Köyliöön johtanut tie oli keskiajalla ahkerassa käytössä. Nykyään Pyhän Henrikin muistoksi kuljetaan Turusta Kokemäelle asti. Reittiä pidennettiin 1955, kun Suomessa vietettiin kristinuskon saapumisen 800-vuotisjuhlaa.

8 Turku Koko keskiaikaisen Suomen valtiollinen ja kirkollinen keskus. Vuonna 1229 piispanistuin siirrettiin Nousiaisista kirkon kannalta "soveliaampaan paikkaan" Koroistenniemeen eli Vanhaan Turkuun. Uuteen Turkuun piispa muutti Tuomiokirkon valmistuttua 1300. Samana vuonna 18. kesäkuuta ensimmäinen suomalaissyntyinen piispa, Maunu, siirrätti sinne myös Tuomiokirkon suojeluspyhimykseksi kohotetun Pyhän Henrikin jäännökset. Nykyään reliikit kuuluvat Museovirastolle, mutta niiden omistusoikeudesta keskustellaan. Sekä Pyhän Henrikin seurakunta että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä haluaisi pyhäinjäännöksiä itselleen.

9 Häme Ensimmäisen todellisen ristiretken kohde. Ruotsalaiset kävivät Hämeessä noin 1238-1239, sen jälkeen kun paavi oli antanut ristiretkibullan, joka valtuutti Ruotsin kirkon käymään "luopioita ja barbaareja vastaan".

Teksti:Tuula Kinnarinen

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018