Liiketaloustieteen professori Alf Rehn aloitti akateemisen uransa "luentokoneena". Tehtävä osui selvästi oikealle miehelle. Nyt Rehn on tunnustettu talousajattelija, joka kovistelee tutkimuksen ja bisneksen tekijöitä iloon ja innovatiivisuuteen niin kotimaassa kuin maailmalla.

Kokoussalin etuosan korokkeella istuu farkkuihin, t-paitaan ja tummaan pikkutakkiin pukeutunut mies. Helsingin Wanhan Sataman sali täyttyy markkinointiviestinnän ammattilaisista, jotka odottavat pian kuulevansa akateemisen liiketaloustieteen luennon.

Kun mies nousee ylös ja aloittaa show’sa, yleisö silmin nähden yllättyy: tämäkö on Alf Rehn, Åbo Akademin professori? Mieshän on hauska, vauhdikas ja täynnä rocktähden karismaa!

- Olen hallinnon ja johtamisen professori, mutta uskon, että johtaminen ja hallinto eivät enää ole tärkeä osa yritysten toiminnassa. Olen siis puhumassa oman alani kuolemasta, Rehn tunnustaa ja kiihdyttää täyteen vauhtiin.

- Yritysten täytyy löytää uusia tapoja ajatella; emme voi hallita kuluttajia tai yhteistyökumppaneitamme. Kontrollin aikakausi on ohi.

37-vuotias professori puhuu ilman papereita ja heittää powerpointilla seinälle iskulauseita ja kuvia. Toisinaan hän innostuu julistamaan kovaan ääneen ja väliin hän hiljentää puheensa lähes kuiskaukseksi kuin maallikkosaarnaaja. Sitten mies pyörähtää kannoillaan 360 astetta ja piiskaa kuulijoitaan uskosta yhteen totuuteen - tällä kertaa sosiaaliseen mediaan.

- Te sanotte, että yrityksellänne on Facebook-profiili ja Twitter-feedi. Entä sitten? Minun pojallani on kolme profiilia ja neljä feediä! Kehtaatteko te tunnustaa, että olette vain kolmanneksen verran yhtä ajan tasalla kuin 13-vuotias poika, joka on juuri ja juuri oppinut laittamaan oven kiinni?

Yleisö nauraa.

Kritisoi omiaan lukoista

Alf Rehnin työhuone Turun Henrikinkadulla on kuin muuton jäljiltä, vaikka Rehn sai professorin nimityksensä jo kuusi vuotta sitten. Nurkissa on tyhjiä pahvilaatikoita, ja seinälle viritettyyn naruun on kiinnitetty pyykkipojilla tieteellisiä artikkeleita, lehtiä ja vanhoja tietokonelerppuja.

Huoneensa sekaisuutta Rehn selittää sillä, ettei tee siellä juuri muuta kuin ohjaa opinnäytetöitä. Sata päivää vuodesta hän matkustaa luennoimassa ja opettamassa ympäri maailmaa. Kirjat ja artikkelit hän kirjoittaa läppärillään useimmiten kotona.

Mutta nyt tarvitaan selityksiä! Mitä liiketaloustieteen professori oikein ajattelee, kun hän väittää, että suurin osa liiketaloustieteen tutkimuksesta on vastenmielistä?

- Rakastan liiketaloustiedettä, mutta en jaksa juuri lukea oman alani tutkimuksia. Se on aika synkkää.

- Liiketaloustieteen tutkijoita kiehtoo menestys, ja he kirjoittavat aina samoista suuryrityksistä ja toimialoista. Suomessa on vaikka kuinka monta tutkijaa, jotka tutkivat fuusioita, Nokiaa tai metsäteollisuutta. Miksi emme tutki lelu-, viihde- ja kosmetiikkateollisuutta - tai vaikka huume- tai asebisnestä? Ne vasta ovatkin isoja toimialoja!

Rehnin mukaan tutkijat valitsevat aiheita, jotka saavat heidät itsensä näyttämään hyviltä rahoittajien, kollegoiden ja viroista päättävien silmissä.

- Se luo pakkopaidan tieteen kehittymiselle. Tutkija ei saisi antaa minkään lukita ajatteluaan, vaan hänen pitäisi katsoa asioita vapaasti, avoimin silmin.

Rehn on itse pyrkinyt tekemään asiat toisin. Hän on kirjoittanut popkulttuurista, epäonnistuneista yrityshankkeista, rapmusiikista, kannibalismista, lasten liiketaloudesta, lahjoista, sarjakuvista ja supersankareista. Tieteellisten artikkelien lisäksi hän on kirjoittanut kymmenkunta kirjaa ruotsiksi ja englanniksi.

Pänttäämättä läpi lukion

Alf Rehnin puheesta kuulee, että suomi ei ole hänen ensimmäinen kielensä. Välillä hän hakee oikeaa sanaa tai korvaa sen ruotsilla tai englannilla. Rehn syntyi kuitenkin kaksikieliseen perheeseen, jossa isä puhui ruotsia, äiti suomea. Kemisti-isän työn vuoksi perhe muutti usein ja asui eri puolilla Suomea ja Ruotsia.

- Emme asuneet missään niin kauan, että olisin kunnolla kotiutunut. En ole oikein mistään kotoisin, Rehn sanoo. Hymystä ymmärtää, että tämän sanaleikin hän hallitsee.

Alf oli "akateeminen lapsi", joka oli hyvä koulussa mutta ei urheilussa. Hän luki paljon kaikenlaista sisar-hento-valkoinen-romaaneista Nietzscheen. Ensimmäisen kosketuksen tietokoneisiin Alf sai seitsenvuotiaana isänsä työpaikalla eikä enää irti päässyt: hänestä tuli totaalinen tietokonenörtti.

Lukioon Alf meni lohjalaiseen Virkby Gymnasiumiin. Hän päätti "hakkeroida" suomalaisen koulujärjestelmän eli etsiä koodin, jolla koulussa voi menestyä läksyjä pänttäämättä.  Hän tutki, miten saada hyviä pisteitä kuullun ja luetun ymmärtämisen kokeissa ymmärtämättä mitään, tai miten vieraan kielen essee pitää rakentaa, jotta muodolliset vaatimukset täyttyvät mahdollisimman vähällä vaivalla.

- Ylioppilaskirjoitusten jälkeen saksanopettajani tulikin liikuttuneena toteamaan, ettei ollut koskaan nähnyt kieltä täysin ymmärtämättömän henkilön saavan niin hyvää arvosanaa.

Ylioppilaspapereillaan Alf pääsi suoraan opiskelemaan Åbo Akademin kemiallis-teknilliseen tiedekuntaan.

- Olin siellä vuoden ja vihasin sitä. Seuraavana vuonna hain kauppakorkeaan, jossa jatkoin ensimmäisenä vuotena alkanutta ryyppäämistä ja rälläämistä.

Tähtäsi hyvälle palkalle

Niin "ura" olisi voinut jatkuakin, ellei Rehn olisi löytänyt Hankenissa luonteelleen sopivaa opettajaa, professori Claes Gustafssonia. Rehn kuvaa mentoriaan toisinajattelijaksi, joka ei ollut kiinnostunut siitä, pystyikö opiskelija oppimaan asioita ulkoa, vaan siitä, pystyikö hän ajattelemaan jotakin omaa ja yllättävää.

Toinen opiskeluajan merkittävä - ja ehkä rauhoittava - tapahtuma oli, että Alfista tuli isä 23-vuotiaana.

- Silloin tuntui, että moni hauska ilta jäi väliin, kun piti olla kotona vaihtamassa vaippoja. Mutta jälkeenpäin ajateltuna se oli uskomattoman hyvä asia.

Rehnillä ei opiskelujensa alussa ollut muita suunnitelmia kuin saada hyväpalkkainen työ bisnesalalta. Ennen valmistumista hänelle kuitenkin tarjottiin tutkimusassistentin työtä, jonka ohessa saattoi tehdä väitöskirjaa.

- Kukaan ei ollut tarjonnut minulle muutakaan, joten otin tarjouksen vastaan. Totta helkkarissa - rock on!
Tuore assistentti pääsi - tai joutui - tutkimuksen lisäksi myös opettamaan.

- Jos nykyään osaan puhua suurillekin yleisöille, se johtuu siitä, että jouduin silloin luennoimaan niin paljon niin vähällä tietämyksellä. Siinä joko kehittyi hyväksi luennoijaksi tai kuoli.

Kun Rehnin väitöskirjan ohjaaja Claes Gustafsson siirtyi Tukholmaan Kunglika tekniska högskolaniin, oppilas seurasi parin vuoden päästä perässä. Tohtoriksi Rehn väitteli vuonna 2001 talousantropologiaan kuuluvalla tutkimuksella.

- Olen - omituista kyllä - tekniikan tohtori, vaikka en osaa edes vaihtaa sytytystulppaa, professori nauraa.

Sai sävärit yrityksissä

Vauhdin ja kollegoista poikkeavan ansioluettelon hakeminen länsinaapurista kannatti. Vuonna 2004 Alf Rehn palasi kotiyliopistoonsa professoriksi.

- Moni tosin ihmetteli, miten helvetissä tuo pääsi proffaksi noin nuorena, Rehn muistelee.

Professorin asema häkellytti 31-vuotiasta tutkijaa itseäänkin. Rehnistä tuntui, että hän oli saavuttanut uransa päätepisteen - eikä hänellä ollut harmainta käsitystä siitä, mitä professorina pitäisi tehdä.

- Päätin keskittyä kommunikoimaan ulkomaailman kanssa. Aloin kirjoittaa kirjoja ja kolumneja, luennoida ja konsultoida yrityksiä. Se oli hirveän hauskaa ja antoi mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä ja kohdata uudenlaisia ongelmia. Niin saatoin myös testata teoreettisia kysymyksiä käytännössä.

Rehn huomasi, että asiat, joista oli puhunut tieteellisissä konferensseissa kuuroille korville, otettiin yrityksissä myönteisesti vastaan. Yritysjohtajat toivottivat tervetulleeksi professorin, joka kritisoi, kyseenalaisti ja käänsi asiat päälaelleen. Kun Rehn puhui yritysten johtoryhmille Jacques Derridan korkealentoisista teorioista, viesti meni perille saman tien.

- Se antoi minulle uskomattomat sävärit. Ihmiset kuvittelevat usein, että liiketaloustieteilijä käy yrityksissä vain rahanhimosta. Totta puhuen minulla on yritysmaailmassa usein älyllisesti paljon hauskempaa kuin akatemian sisällä.

Nousi lupausten maailmanlistalle

Rehn sanoo olevansa "välitilassa". Termin hän on lainannut antropologiasta, jossa liminal space tarkoittaa nuoren miehen tilaa lapsuuden ja soturiksi tulon välissä.

- Minua kiehtoo teoria, mutta ei yliopistomaailmaan kuuluva formalismi. Konsultoin yrityksiä, mutta olen liiaksi tutkija ollakseni konsultti.

Rehnin kahden maailman välinen sukkulointi on herättänyt positiivista huomiota. 2000-luvulla hän on Åbo Akademin professuurin lisäksi hoitanut innovaatiojohtamisen professuuria ja dosentuuria väitöskorkeakoulussaan ja toiminut vierailevana professorina Englannissa ja Kiinassa.

Viime syksynä hän nousi ainoana suomalaisena arvostetulle Thinkers 50 -listalle, jolla maailman johtavat talousmediat rankkaavat taloustieteen vaikuttajia. Varsinaisen listan ykköseksi arvioitiin intialaissyntyinen professori C.K. Prahalad. Rehn esiteltiin nousussa olevien ajattelijoiden Guru Radar -listalla parinkymmenen muun lupauksen kanssa.

- Ensimmäinen reaktioni oli "Häh?" ja toinen "Kivaa!". Kolmanneksi ajattelin "Hitto, mitä mun tästä pitäisi ajatella?", Rehn muistelee.

- Eurooppalaisessa yliopistomaailmassa business thinkereitä pidetään helppoheikkeinä. Minulle tulikin valinnan jälkeen identiteettikriisi: olenko mennyt rajan yli, olenko siirtynyt tyhjänpuhujaksi?

Elää oikeasti verkossa

Tietokoneet ja -verkot ovat lapsesta pitäen kuuluneet Alf Rehnin maailmaan. Hän oli tuttavapiirinsä ensimmäinen, jolla oli tietokone, sähköpostiosoite ja kotisivu. Professori esittelee ylpeänä hyllystään löytyvää, vuonna 1996 julkaistua NetGuide-lehden artikkelia ja sen piirroskuvitusta. Siinä Salaisten kansioiden agentti Fox Mulder on juuri sulkemassa kotisivua, jonka osoite on www.abo.fi/arehn.

- Ajatus, että on erikseen "oikea elämä" ja "verkkoelämä", on minusta omituinen. Minulle ne ovat sama asia. Kirjoitan kirjaa yhdessä henkilön kanssa, jota en ole koskaan tavannut fyysisesti. Olisi perverssiä ajatella, että hän olisi sen vuoksi vähemmän oikea.

Rehnin mukaan akateemisen tutkijan tulee kertoa työstään verkossa. Tutkijan on välitettävä omasta työstään niin paljon, että hän pitää sen tulokset kaikkien saatavilla.

Oman "nettipresenssinsä" Rehn on hoitanut  mielestään kohtuullisesti. Esimerkiksi siitä ei ole, mutta hävetäkään ei tarvitse. Vaatimattomasti sanottu. Hänellä on pari kotisivua, joilta voi ladata ilmaiseksi artikkeleita ja kirjoja. Rehn myös päivittää ahkerasti Twitteriään, Facebookiaan ja blogiaan.

- Elän läppärini kautta. Se on kasvanut osaksi minua. Jos asiat eivät ole verkossa, niitä ei ole minulle olemassakaan.

Kehuu työtään maailman parhaaksi

Alf Rehn on välitilassa myös fyysisesti. Turussa ovat virkatyö ja kaksi lasta, jotka asuvat vuoroin Alfin, vuoroin hänen entisen vaimonsa luona. Tukholmassa ovat dosentuuri, oma Alfrigg-yritys ja kustantaja. Kööpenhaminassa asuu naisystävä. Luennointi- ja opetuskeikkoja on ympäri maailmaa.

- En pidä matkustamisesta, sillä sitä on elämässäni liian paljon. Voin herätä yöllä hotellihuoneessa, eikä minulla ole mitään käsitystä siitä, missä olen.

Reissaamisesta huolimatta Rehn sanoo rakastavansa työtään ja kehuu sitä maailman parhaaksi.
- Minulle maksetaan palkkaa siitä, että olen kiinnostunut kiehtovista asioista. Voin työni vuoksi keskustella yhdeksänvuotiaan tyttäreni kanssa Twilight-kirjoista ja -elokuvista ja niihin liittyvästä fanikulttuurista, ja oppia siitä!
Enää Rehn ei ajattele olevansa uransa päätepisteessä professorina. Vaikka hän ei taloustieteen Nobelia voittaisikaan, hän voi toivoa muuttavansa liiketaloustiedettä hauskemmaksi ja luovemmaksi.

- Minun tehtäväni ei ole kertoa suuria totuuksia. Haluan saada aikaan nopeampaa ja jäntevämpää keskustelua, vähän kitkaa ja särmää.

 

Alf Rehn

Ikä: 37
Arvo: liiketaloustieteen professori, tekniikan tohtori
Yliopisto: Åbo Akademi
Laitos: Handelshögskolan
Tutkimusala: johtamisen ja organisoinnin kriittinen tutkimus, erikoisaloina innovaatiot, luovuus ja kulttuuri
Harrastukset: tyhjänpäiväinen populaarikulttuuri ja tietokonepelit

Etappeja

1972 syntyy Turussa.
1983 saa ensimmäisen oman tietokoneensa.
1991 kirjoittaa ylioppilaaksi ja aloittaa tekniikan opinnot Åbo Akademissa.
1992 vaihtaa opiskelualan liiketaloustieteeksi.
1995 valitaan tutkimusassistentiksi.
1996 syntyy ensimmäinen lapsi.
1997 valmistuu ekonomiksi.
1999 siirtyy Tukholmaan Kunglika tekniska högskolaniin jatkamaan väitöskirjan tekoa.
2000 syntyy toinen lapsi.
2001 väittelee tekniikan tohtoriksi KTH:ssa.
2002 saa tohtorinpaperinsa 30-vuotissyntymäpäivänään.
2004 valitaan Åbo Akademin liiketaloustieteen professoriksi.
2005 aloittaa KTH:n innovaatiojohtamisen professorina.
2007 toimii vierailevana professorina Shandongin taloustieteellisessä yliopistossa Kiinassa.
2008 toimii vierailevana professorina Manchesterin yliopistossa Englannissa.
2009 valitaan maailman johtavien bisnesajattelijoiden listalle.

Julkaistu Tiede -lehdessä 2/2010 

Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018