Talvella tuskailemme lunta ja pakkasta, kesähelteillä kuumuutta. Eikö talveakin voisi säilöä?

Tekniikka-palsta

Talvella tuskailemme lunta ja pakkasta, kesähelteillä kuumuutta. Eikö talveakin voisi säilöä?

Teksti: Kalevi Rantanen

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2012

Jään säilömisen tekniikan tunsivat jo antiikin kreikkalaiset, ja se oli yleinen tapa vielä viime vuosisadalla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Jääkellareissa ruoka säilyi vaikka läpi kesän. Sitten jäähdytyskoneet korvasivat jääkasat.

Energian kallistuessa ja ympäristövaatimusten kiristyessä moni vanhakin konsti on tarpeen. Kesällä kuumottavia toimistotaloja viilennetään isoissa kaupungeissa jo meriveden viileydestä saadulla kaukokylmällä, mutta myös lumen ja jään hyötykäyttö on tulossa takaisin.

Lumi viilentää sairaalan

Monet kylmyydenvarastointihankkeet ovat vasta ideoiden ja teoreettisen laskelmien asteella, mutta hyviä esimerkkejä toimivista ratkaisuista on olemassa.

Esimerkiksi Ruotsissa Sundsvallin aluesairaala on jäähdytetty lumen avulla vuodesta 1999 lähtien. Talvella talteen otettua lunta hyödyntävä laitos tuottaa 80–90 prosenttia sairaalan tarvitsemasta jäähdytysenergiasta.

Lumivarastoon kerätään sekä tykkilunta että katulunta. Lumi varastoidaan matalaan altaaseen suureksi kummuksi, joka peitetään puuhakkeella.

Sairaalarakennuksen jäähdytykseen tarvittava vesi otetaan sulavasta lumesta kasan alta, ja jäähdytysputkistoissa noin kahdeksanasteiseksi lämminnyt paluuvesi johdetaan kummun alle. Lumikasa jäähdyttää veden uudelleen noin kaksiasteiseksi. Potilaat ja ilmasto kiittävät.

Jääkylmä hellii hotellivierasta

Saksalaiset puolestaan ovat panneet toimeksi jäällä kylmentämisen saralla. Friedrichshafenissa toimiva yritys Isocal on kehittänyt jäähdytysratkaisun jäävarastosta ja lämpöpumpusta.

Talvella lämpöpumpulla tehdään lämmön ohella jäätä, jota kesällä käytetään jäähdytykseen. Energiaa säästyy, kun pumppua ei tarvitse käyttää kylmän tuottamiseen.

Jäävarastoja on rakennettu jo hotelleihin ja muihin liikerakennuksiin. Wilstorfin kaupunginosaan Hampuriin rakennetaan jäävarastoa peräti 483 huoneiston asuntoalueelle.

Keinojäätikkö avuksi

Samankaltainen idea otetaan käyttöön hieman eksoottisemmassa paikassa, Mongolian pääkaupungissa Ulan Batorissa. Siellä jäähankkeen isänä toimii brittiläinen geologi Robin Grayson, joka kiinnostui jäästä kestettyään Mongo­lian talven 1990-luvulla.

Paikka on hyvä, sillä Ulan Batoria sanotaan maailman kylmimmäksi pääkaupungiksi. Talvella lämpötila laskee 20 ja 30 pakkasasteen välille, mutta kesällä on yhtä lämmintä kuin Helsingissä, noin 20 astetta. Joskus mittari voi ampaista 40 asteeseenkin.

Graysonin idea on ruiskuttaa vettä pakkasella ilmaan. Kerros kerrokselta alas satava sade synnyttää keinojäätikköä. Ensi talvena englantilais-mongo­lial­ainen yritys Ecos & Emi aikoo säilöä talvea kesäksi pumppaamalla Tool-joesta jään läpi vettä, jota ruiskutetaan sopivaan paikkaan.

Laskelmien mukaan talven aikana saadaan kerättyä 7–8 metrin paksuinen jääkerros. Graysonin mukaan jäätikön rakentaminen on järkevää, jos lämpötila on miinus viisi astetta tai vähemmän ainakin parin kuukauden ajan.

Latua lumivarastosta

Jos lumen ja jään hyötykäyttö keskellä kesää on liian monimutkaista, voi lumen myös säilöä odottamaan seuraavaa syksyä. Alkutalvesta lunta on harvemmin liikaa – ja ladulle pitäisi jo päästä.

Taivalkoskella Pohjois-Pohjanmaalla lunta on varastoitu jo kahtena talvena hiihtolatuja ja hyppyrien alamäkiä varten.

– Varastoitava lumi tuotetaan lumitykillä, sillä tavallinen lumi on liian kevyttä, kertoo kunnan maanrakennusmestari Kari Siikaluoma. – Koska tykkilumi on painavaa ja tiivistä, se säilyy hyvin. Tykitetty lumi peitetään 30–40 sentin kerroksella sahanpurua.

Purueriste toimii niin hyvin, että suurin osa lumesta säilyy syksyyn. Esimerkiksi viime vuoden tammi–maaliskuussa Taivalkoskella tykitettiin hiihtokeskuksen alueelle varastoon 10 000 kuutiometriä lunta, josta saatiin lokakuussa lunta hyppyrimäkeen ja ensilumen laduille yhteensä noin 7 000 kuutiota. Kesän aikana lumesta oli huvennut siis noin 3 000 kuutiota.

Varastolumen avulla hyppyrimäki ja ensilumenlatu saatiin avatuksi lokakuun puolivälissä. Latuvarasto on osa alueellista kehityshanketta, jonka tavoitteena on tehdä Taivalkosken Taivalvaarasta "maailman lumivarmin mäkikeskus".

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. 

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.