Suurella kaukoputkella työskentelevät eivät näe Kanariasta kuin kaukoputken ohjaushuoneen. Muutamien öiden havaintoaika pitää vierailijat kiireisinä.


TEKSTI:Leena Tähtinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

  Muutamien öiden  havaintoaika
pitää vierailijat kiireisinä.

Julkaistu Tiede-lehdessä

4/2000

- Havainnointi väsyttää tavattomasti, mutta valvomaan tänne on tultu. Sää, joka estää havaintojen tekemisen, saa epätoivoiseksi, vakuuttaa Gavin Ramsay. Hän on Englannissa Mullard Space Science -laboratoriossa työskentelevä tutkija, joka käyttää nyt yhteispohjoismaista kaukoputkea yhdessä Tuorlan observatoriosta tulleen Pasi Hakalan kanssa. Heillä on neljän yön keikka.

Olemme univelkaisten vuorella. - Pahinta on viiden maissa, toteavat Gavin ja Pasi. - Silloin ei enää riitä, että kasvatamme taustalla soivan klassisen musiikin volyymia. Vaihdamme heavy metaliin.

Miehet istuvat kaukoputken ohjaushuoneessa. Tämän kokoluokan putkilla tähtitieteilijä pysyykin siellä - hän ei näe kaukoputkea koko yönä. Ei edes session alkaessa, sillä tietokoneeseen näpytelty käsky poistaa kaukoputken suojan ja avaa tornin luukut. Jos jokin menee vikaan, paikalle hälytetään yöassistentti tai insinööri.

Ohjaushuoneeseen välittyy elektroninen kuva tähdestä tai pelkkä numerosarja, kuten tänä yönä. Siinä on tähtitieteilijän tähtitaivas!

  vain erikoistilanteissa: kun havaintokohde käyttäytyi odottamattomasti tai kun sään tai laitteiden oikutellessa tarvittiin vaihtoehtoista ohjelmaa.

Pasi ja Gavin tekevät havainnointikeikan eri puolilla maailmaa sijaitseviin observatorioihin pari- kolme kertaa vuodessa. Loppuaika kuluu mittaustulosten tulkintaan.

Turvallisuus vaatii kaksi

Miesten tutkimuskohde on eräs tähtipari, jonka toinen osapuoli ahmii toisesta kaasua. Kaksikko haluaa nyt kartoittaa kohdan, jossa kaasu iskeytyy ahmivaan tähteen. Tätä varten kaukoputkeen on kiinnitetty Vilppu Piirolan suunnittelema fotopolarimetri, joka suoltaa ulos numeroita.

Kun samaa tähtiparia seurataan koko yö, kaukoputki on suunnattava vain kerran. Lisäksi silloin tällöin on mitattava taustaa tai vertailutähtiä. Miksi ihmeessä paikalle lentää kaksi tähtitieteilijää?

Vastaus tulee heti. - Kahdestaan viihtyy paremmin.

Muitakin selityksiä satelee: on kätevää, että toinen hoitaa kaukoputken ja toinen mittauslaitteen, ei tarvitse lopettaa mittausta vessassa käynnin ajaksi, ja jos alkaa oikein nukuttaa, voidaan vuoroin käydä nokosilla 50 metrin päässä sijaitsevan huoltorakennuksen sohvalla.

Todellinen syy on kuitenkin turvallisuus. Kun tehdään 13-tuntisia havaintorupeamia, tapaturmavaaran takia paikalla on oltava kaksi henkeä.

Rantapäivistä ei haaveilla

Suurilla putkilla vierailevat eivät juuri jouda kävelyille. - Kesällä, kun yö alkaa vasta 22:00 ja loppuu jo viiden paikkeilla aamulla, ehtii enemmän. Silloin ajamme usein alas Santa Cruziin, joka on La Palman saaren 18 000 hengen pääkaupunki, Pasi kertoo.

Talvipäivärutiiniin kuuluu herääminen kello neljäntoista tienoilla. Aamutoimien jälkeen ajetaan autolla ylös kaukoputkelle tarkastelemaan edellisen yön mittaustuloksia, takaisin Residenciaan illalliselle, hetimiten taas tornille ja sitten yöksi töihin. Aamulla tullaan nukkumaan täysihoitolan pimennettyyn huoneeseen.

- Ruokailu on päivän sosiaalinen hetki. Residencian pöydässä tapaa mukavia ihmisiä muilta kaukoputkilta. Usein luodaan myös uusia työsuhteita, Pasi sanoo.

Tämä on miesten viimeinen yö. Seuraavana päivänä Gavin lähtee Lontooseen ja on perillä jo samana iltana. Pasin paluumatka sen sijaan kestää kaksi vuorokautta. Hän lentää La Palmalta Teneriffaan, viettää siellä yön ja matkustaa seuramatkalaisten mukana takaisin Suomeen.

- Tähtitieteilijä on aina porukan valkoisin, sillä rannalla lojumiseen ei jää päivääkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla