Liukkauden torjunnassa tiedustelu on ainakin yhtä tärkeää kuin sodassa.



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede -lehdessä 13/2009

Ennen talvi yllätti joka vuosi. Yllättää monet nytkin, mutta ei niitä lahtelaisia, oululaisia, helsinkiläisiä, sipoolaisia, salolaisia ja jyväskyläläisiä jalankulkijoita, jotka käyttävät liukkausvaroituspalvelua. Liukkausvaroituksen voi saada tekstiviestinä jo kuudessa kaupungissa.

Lahti käynnisti varoituspalvelun toissatalvena. Aluksi neljäsataa jalankulkijaa sai tarvittaessa varoitusviestin varhain aamulla. Näin he osasivat valita sopivat jalkineet ja kävellä varovasti. Kun käyttäjät lähettivät varoituksia tuttavilleen, tieto tavoitti lähes tuplamäärän ihmisiä.

Varoituspalvelu on vähentänyt kipua ja kärsimystä. Rahaakin on säästynyt hurjasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaatuminen on kallista

Liukastumiset aiheuttavat inhimillisten kärsimysten lisäksi valtavia rahallisia menetyksiä. Liikenneturvan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n tekemien selvitysten mukaan kaduilla ja teillä tapahtuu joka vuosi yli 200 000 kaatumisonnettomuutta, usein liukkauden takia. Kustannuksia tulee satoja miljoonia euroja.

Lahden kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelainen arvioi, että viime talvena viestit säästivät terveydenhoitokuluja ja muita menoja vähintään puoli miljoonaa euroa. Palvelu maksoi noin 20 000 euroa.

Liukkausvaroituspalvelun kehittäjä, diplomi-insinööri Jaakko Kivimäki, esittää kauniita lukuja pienistä kustannuksista ja suurista hyödyistä. Kymmenen tuhannen ihmisen varoittaminen maksaa 50 000 euroa, mutta terveydenhuollon kuluja säästyy yli neljä miljoonaa euroa. Harva sijoitus tuottaa yhtä hyvin.

- Kulut hukkuvat hyötyyn, johtaja Vaskelainen vahvistaa.


Tiesääasema auttaa autoilijaa

Autoilijat ja tienpitäjät tarvitsevat kelitietoja aivan yhtä paljon kuin jalankulkijat. Kehittyneiden tiesääasemien ansiosta tiedot ovat yhä tarkempia.

Suomalaisen huipputekniikkapioneerin Vaisalan moni tuntee yläilmoja tarkkailevista sondeista, mutta tiesään mittaaminen sujuu yhtä hyvin. Tiesääasemat seuraavat lämpötilaa, tuulta, näkyvyyttä ja muita sääilmiöitä - sekä tietenkin myös liukkautta.

- Käytännössä lähes kaikissa maissa, joissa tienpinnat voivat jäätyä, toimii Vaisalan tiesääasemia, kertoo Mikko Siitonen, joka vastaa yhtiössä tiesääasemien tekniikan tarjonnasta. Siitosen mukaan uusi anturitekniikka perustuu kolmenkymmenen vuoden kokemukseen tiesään mittaamisesta sekä optiikan ja lasertekniikan osaamiseen.


Jää näkyy jo syntyessään

Uusin kehitysvaihe on etämittaava tiesääasema, joka voidaan kiinnittää esimerkiksi valaisintolppaan. Asema lähettää tienpintaan lasersäteitä infrapuna-alueella, ja aseman ilmaisin havaitsee pinnasta takaisin heijastuneet säteet. Mittaustiedoista lasketaan tienpinnan kitka sekä veden, lumen ja jään paksuus.

- Laite mittaa äärimmäisen tarkasti, Siitonen kertoo. Laserilla pystytään havaitsemaan jo 0,01 millimetrin jääkerros. Kova jää muuttuu liukkaaksi noin 0,03 millin paksuudessa.

Tarkkuus on tärkeää tiehallinnolle, joka peräkkäisistä mittaustiedoista ennakoi, milloin liukas keli on tulossa. Ennakkotieto taas mahdollistaa ennakkosuolauksen. Suolaa kuluu vain kymmenesosa siitä, mikä menisi sulatettaessa jo muodostunutta jäätä. Autoilijalle taas on tärkeintä, että pystytään ehkäisemään liukkaan jääpinnan syntyminen.

Autoilija saa matkan suunnittelua varten nykyään kelitietoja esimerkiksi tiehallinnon verkkosivuilta. - Tulevaisuudessa tietoja mahdollisesti toimitetaan myös suoraan autoon, Siitonen visioi.


Auto katselee eteenpäin

Kiinteät sääasemat keräävät mittaustietoja tietyistä pisteitä, joita on rajallinen määrä. Kattavan jäätiedon saamiseksi kehitetään autoon asennettavaa jäämonitoria.

VTT on kehittänyt autoon monitorointijärjestelmää, joka monen muun seikan ohella tarkkailee tienpinnan jäätymistä. Koeautona on käytetty vuoden 2008 BMW 52dA -mallia, joka on pakattu täyteen mittauslaitteita ja tietokoneita.

- Monitorointijärjestelmän jännittävin piirre on ennakoivuus, kertoo erikoistutkija Matti Kutila, jonka erityisalaa on konenäkö.

Koeauton kamera näkee tienpinnan noin viisikymmentä metriä eteenpäin. Jos tiellä on jäätä tai lunta, pinnasta heijastuvan valon pystypolarisaatio vaimenee. Samalla digitaalisen kuvan rakeisuus muuttuu. Tietokone päättelee, että edessä on liukas kohta, ja varoittaa kuljettajaa.


Vastuu on kuljettajan

Kiinnostava kehityssuunta autoissa on yhteistoiminnallisuus. Se tarkoittaa, että autot viestivät yhä enemmän liikenneympäristön eli niin sanotun tieinfran sekä toistensa kanssa.

Paljon on tutkittu ja suljetuilla alueilla kokeiltukin autoa, joka ei vain varoita kuljettajaa vaan tarvittaessa esimerkiksi alentaa nopeutta ja jopa ohjaa automaattisesti. Kutila huomauttaa, että toistaiseksi päätäntävalta ja vastuu auton ohjaamisesta on kuljettajalla: laki kieltää automaattisen ohjauksen.

- Jos autonominen auto ajaa kolarin, kuka vastaa? Kutila pohtii. Luotettavuuden täytyy parantua dramaattisesti, ennen kuin lakia voidaan muuttaa. - Kuljettajaa auttavat järjestelmät yleistyvät liikenteessä 2015-2030, mutta auton automaattista ohjausta saadaan odottaa 15-20 vuotta.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Jääpinta voi nelinkertaistaa jarrutusmatkan


Auton nopeus 80 km/t

Tien pinnan laatu               Jarrutusmatka metreinä
Kuiva tie                                 30
Kovaa jäätä 0,03 mm             45
Jäätä 0,06 mm                        60
Jäätä 0,15 mm                        120

Lähde: Vaisala Oyj

Autoilijan avuksi


- Tiesään automaattinen seuraaminen

- Tien suolaaminen, hankalien paikkojen automaattinen suolaaminen

- Lumi- ja jääpinnan karhentaminen

- Auton jäämonitori

- Nasta- ja kitkarenkaat autoissa paranevat koko ajan

- Lukkiutumattomat jarrut ja ajovakausjärjestelmät, jotka ovat yleisiä uusissa autoissa, estävät pahimmat luistot

Kenkiin nastat, jalkakäytävät kuntoon


- Kun tiedetään, että ulkona on liukasta, valitaan kengät, joissa on leveä korko, pitävä pohjakuviointi ja pehmeä, kylmässä kovettumaton materiaali. Kiinnitetään kenkiin liukuesteet tai käytetään nastoitettuja kenkiä. Kiinteän nastoituksen ohella on saatavissa kengän uurteisiin taitettavia nastoja. Huomaa, että nastajalkine voi liukua metallialustalla.

Lisätietoja Invalidiliiton sivulta: www.liukastumis.info/ennaltaehkaisy_tuotteet.html

- Teiden talvikunnossapitoa on mahdollista parantaa. Invalidiliiton mukaan tämä maksaa vähemmän kuin loukkaantumisten hoito. Tätä myös tarvitaan, sillä mahdottoman liukkaalla kadulla on vaikea liikkua hyvilläkään kengillä.

- Eräitä katuja, lähinnä kävelykatuja, on pidetty sulana Helsingissä ja muutamissa muissa kaupungeissa. Katuja on lämmitetty kaukolämmön paluuvedellä.

- Talvijuomia kannattaa nauttia viisaasti. Liikenneturvan kyselyssä alle 30-vuotiaista vastaajista kahdeksan prosenttia kertoi olleensa liukastuessaan enemmän tai vähemmän juovuksissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla