Liukkauden torjunnassa tiedustelu on ainakin yhtä tärkeää kuin sodassa.



Julkaistu Tiede -lehdessä 13/2009

Ennen talvi yllätti joka vuosi. Yllättää monet nytkin, mutta ei niitä lahtelaisia, oululaisia, helsinkiläisiä, sipoolaisia, salolaisia ja jyväskyläläisiä jalankulkijoita, jotka käyttävät liukkausvaroituspalvelua. Liukkausvaroituksen voi saada tekstiviestinä jo kuudessa kaupungissa.

Lahti käynnisti varoituspalvelun toissatalvena. Aluksi neljäsataa jalankulkijaa sai tarvittaessa varoitusviestin varhain aamulla. Näin he osasivat valita sopivat jalkineet ja kävellä varovasti. Kun käyttäjät lähettivät varoituksia tuttavilleen, tieto tavoitti lähes tuplamäärän ihmisiä.

Varoituspalvelu on vähentänyt kipua ja kärsimystä. Rahaakin on säästynyt hurjasti.


Kaatuminen on kallista

Liukastumiset aiheuttavat inhimillisten kärsimysten lisäksi valtavia rahallisia menetyksiä. Liikenneturvan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n tekemien selvitysten mukaan kaduilla ja teillä tapahtuu joka vuosi yli 200 000 kaatumisonnettomuutta, usein liukkauden takia. Kustannuksia tulee satoja miljoonia euroja.

Lahden kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelainen arvioi, että viime talvena viestit säästivät terveydenhoitokuluja ja muita menoja vähintään puoli miljoonaa euroa. Palvelu maksoi noin 20 000 euroa.

Liukkausvaroituspalvelun kehittäjä, diplomi-insinööri Jaakko Kivimäki, esittää kauniita lukuja pienistä kustannuksista ja suurista hyödyistä. Kymmenen tuhannen ihmisen varoittaminen maksaa 50 000 euroa, mutta terveydenhuollon kuluja säästyy yli neljä miljoonaa euroa. Harva sijoitus tuottaa yhtä hyvin.

- Kulut hukkuvat hyötyyn, johtaja Vaskelainen vahvistaa.


Tiesääasema auttaa autoilijaa

Autoilijat ja tienpitäjät tarvitsevat kelitietoja aivan yhtä paljon kuin jalankulkijat. Kehittyneiden tiesääasemien ansiosta tiedot ovat yhä tarkempia.

Suomalaisen huipputekniikkapioneerin Vaisalan moni tuntee yläilmoja tarkkailevista sondeista, mutta tiesään mittaaminen sujuu yhtä hyvin. Tiesääasemat seuraavat lämpötilaa, tuulta, näkyvyyttä ja muita sääilmiöitä - sekä tietenkin myös liukkautta.

- Käytännössä lähes kaikissa maissa, joissa tienpinnat voivat jäätyä, toimii Vaisalan tiesääasemia, kertoo Mikko Siitonen, joka vastaa yhtiössä tiesääasemien tekniikan tarjonnasta. Siitosen mukaan uusi anturitekniikka perustuu kolmenkymmenen vuoden kokemukseen tiesään mittaamisesta sekä optiikan ja lasertekniikan osaamiseen.


Jää näkyy jo syntyessään

Uusin kehitysvaihe on etämittaava tiesääasema, joka voidaan kiinnittää esimerkiksi valaisintolppaan. Asema lähettää tienpintaan lasersäteitä infrapuna-alueella, ja aseman ilmaisin havaitsee pinnasta takaisin heijastuneet säteet. Mittaustiedoista lasketaan tienpinnan kitka sekä veden, lumen ja jään paksuus.

- Laite mittaa äärimmäisen tarkasti, Siitonen kertoo. Laserilla pystytään havaitsemaan jo 0,01 millimetrin jääkerros. Kova jää muuttuu liukkaaksi noin 0,03 millin paksuudessa.

Tarkkuus on tärkeää tiehallinnolle, joka peräkkäisistä mittaustiedoista ennakoi, milloin liukas keli on tulossa. Ennakkotieto taas mahdollistaa ennakkosuolauksen. Suolaa kuluu vain kymmenesosa siitä, mikä menisi sulatettaessa jo muodostunutta jäätä. Autoilijalle taas on tärkeintä, että pystytään ehkäisemään liukkaan jääpinnan syntyminen.

Autoilija saa matkan suunnittelua varten nykyään kelitietoja esimerkiksi tiehallinnon verkkosivuilta. - Tulevaisuudessa tietoja mahdollisesti toimitetaan myös suoraan autoon, Siitonen visioi.


Auto katselee eteenpäin

Kiinteät sääasemat keräävät mittaustietoja tietyistä pisteitä, joita on rajallinen määrä. Kattavan jäätiedon saamiseksi kehitetään autoon asennettavaa jäämonitoria.

VTT on kehittänyt autoon monitorointijärjestelmää, joka monen muun seikan ohella tarkkailee tienpinnan jäätymistä. Koeautona on käytetty vuoden 2008 BMW 52dA -mallia, joka on pakattu täyteen mittauslaitteita ja tietokoneita.

- Monitorointijärjestelmän jännittävin piirre on ennakoivuus, kertoo erikoistutkija Matti Kutila, jonka erityisalaa on konenäkö.

Koeauton kamera näkee tienpinnan noin viisikymmentä metriä eteenpäin. Jos tiellä on jäätä tai lunta, pinnasta heijastuvan valon pystypolarisaatio vaimenee. Samalla digitaalisen kuvan rakeisuus muuttuu. Tietokone päättelee, että edessä on liukas kohta, ja varoittaa kuljettajaa.


Vastuu on kuljettajan

Kiinnostava kehityssuunta autoissa on yhteistoiminnallisuus. Se tarkoittaa, että autot viestivät yhä enemmän liikenneympäristön eli niin sanotun tieinfran sekä toistensa kanssa.

Paljon on tutkittu ja suljetuilla alueilla kokeiltukin autoa, joka ei vain varoita kuljettajaa vaan tarvittaessa esimerkiksi alentaa nopeutta ja jopa ohjaa automaattisesti. Kutila huomauttaa, että toistaiseksi päätäntävalta ja vastuu auton ohjaamisesta on kuljettajalla: laki kieltää automaattisen ohjauksen.

- Jos autonominen auto ajaa kolarin, kuka vastaa? Kutila pohtii. Luotettavuuden täytyy parantua dramaattisesti, ennen kuin lakia voidaan muuttaa. - Kuljettajaa auttavat järjestelmät yleistyvät liikenteessä 2015-2030, mutta auton automaattista ohjausta saadaan odottaa 15-20 vuotta.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Jääpinta voi nelinkertaistaa jarrutusmatkan


Auton nopeus 80 km/t

Tien pinnan laatu               Jarrutusmatka metreinä
Kuiva tie                                 30
Kovaa jäätä 0,03 mm             45
Jäätä 0,06 mm                        60
Jäätä 0,15 mm                        120

Lähde: Vaisala Oyj

Autoilijan avuksi


- Tiesään automaattinen seuraaminen

- Tien suolaaminen, hankalien paikkojen automaattinen suolaaminen

- Lumi- ja jääpinnan karhentaminen

- Auton jäämonitori

- Nasta- ja kitkarenkaat autoissa paranevat koko ajan

- Lukkiutumattomat jarrut ja ajovakausjärjestelmät, jotka ovat yleisiä uusissa autoissa, estävät pahimmat luistot

Kenkiin nastat, jalkakäytävät kuntoon


- Kun tiedetään, että ulkona on liukasta, valitaan kengät, joissa on leveä korko, pitävä pohjakuviointi ja pehmeä, kylmässä kovettumaton materiaali. Kiinnitetään kenkiin liukuesteet tai käytetään nastoitettuja kenkiä. Kiinteän nastoituksen ohella on saatavissa kengän uurteisiin taitettavia nastoja. Huomaa, että nastajalkine voi liukua metallialustalla.

Lisätietoja Invalidiliiton sivulta: www.liukastumis.info/ennaltaehkaisy_tuotteet.html

- Teiden talvikunnossapitoa on mahdollista parantaa. Invalidiliiton mukaan tämä maksaa vähemmän kuin loukkaantumisten hoito. Tätä myös tarvitaan, sillä mahdottoman liukkaalla kadulla on vaikea liikkua hyvilläkään kengillä.

- Eräitä katuja, lähinnä kävelykatuja, on pidetty sulana Helsingissä ja muutamissa muissa kaupungeissa. Katuja on lämmitetty kaukolämmön paluuvedellä.

- Talvijuomia kannattaa nauttia viisaasti. Liikenneturvan kyselyssä alle 30-vuotiaista vastaajista kahdeksan prosenttia kertoi olleensa liukastuessaan enemmän tai vähemmän juovuksissa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018