Hubble-avaruuskaukoputken miljardin pikselin kuva Orionin tähdistöstä on sekä kauneuselämys että tietolähde.


tähdistöstä on sekä kauneuselämys että tietolähde.




"Orionin tähdistössä tapahtuu. Hubble-avaruuskaukoputken ottama uusi, suuren mittakaavan kuva paljastaa kauneutta uhkuvan aarteen ja hämmästyttäviä yksityiskohtia tieteellistä työtä varten", hehkuttaa Nasan tutkija Jennifer Wiseman.

Kauneutta uhkuva aarre on Orionin suuri kaasusumu. Sen kätköistä erottuu villejä, syntymässä olevia tähtiä, jotka suihkuttelevat kaasua avaruuteen, ja hieman vanhempia tähtiä, joiden ympärillä näkyy pölykiekkoja, tulevien planeettojen raaka-ainetta. Ehkä Aurinko muodostui viitisen miljardia vuotta sitten samankaltaisessa kaasupilvessä.

Vastasyntyneiden ja nuorten tähtien joukossa erottuu ensimmäistä kertaa myös niin sanottuja ruskeita kääpiöitä, jotka ovat epäonnistuneita tähtiä.

Kaiken kaikkiaan kuvassa on tukuttain tähtiä, joita ei ole ennen napattu näkyvän valon kuvaan. Mikä tilaisuus tutkia niiden kehitystä!


Helppo löytää taivaalta

Orion oli ensimmäinen tähdistö, jonka opin tuntemaan. Muistan, miten varpaita paleli ja hengitys höyrysi viimeistä bussia odotellessa. Orionin tähtien muodostama tiimalasi ei tahtonut löytyä, sillä etsin aivan liian pientä kuviota.

Oikean mittakaavan oivaltamisen jälkeen talvisen taivaan hallitsijaa ei voi olla huomaamatta. Niinpä Orion on mukana monessa tarinassa. Kreikkalaisten mukaan se on suuri metsästäjä. Siellä se taistelee, puolustautuu kahden koiransa (Ison koiran ja Pienen koiran tähdistöt) kanssa raivoisan Härän hyökkäystä vastaan tai metsästää tähtitaivaan muita eläimiä kuten Jänistä (Lepus).

Ehkä olisin löytänyt Orionin tähdistön nopeammin etsimällä taivaalta tiimalasin kapeinta kohtaa, Orionin vyötä, joka muodostuu kolmesta ritirinnan loistavasta kirkkaasta tähdestä. Esi-isämme kun¬nioittivat sitä nimellä Kalevan miekka tai Väinämöisen viikate.


Tähdet sytyttävät sumun

Vyön alapuolella on taivaan komein kaasusumu, Orionin suuri sumu (M42). Sitä en edes yrittänyt Turun valoissa löytää. Sysipimeässä paikassa se kuitenkin näkyy paljain silminkin punertavana läiskänä. Kiikarilla tai pienellä kaukoputkella näkymä komistuu, vaikka silmämme eivät erota sumussa yhtä komeata värien kirjoa kuin kamera.




Tarkin kuva Orionin sumusta


Hubble-avaruuskaukoputki ikuisti sumun piirteitä ja siihen kätkeytyviä tähtivauvoja ACS-kameralla (Advanced Camera for Surveys). Samaan aikaan Orionia rekisteröitiin muillakin Hubblen kameroilla.
Suunnilleen täysikuun kokoisen alan taivaalla kattava, miljardin pikselin kuva ei syntynyt yhdellä painalluksella. Se on mosaiikki yli viidestäsadasta kuvasta, joiden ottamisen aikana Hubble ehti kiertää maapallon sataviisi kertaa. Kuvaa täydennettiin vielä maanpäällisten kaukoputkien otoksilla.
Orionin suuri kaasusumu, M42, on niin sanottu emissiosumu. Kuvan keskialueen kirkkaaseen kohtaan kätkeytyy Trapetsiksi nimetty ryhmä kuumia nuoria tähtiä. Niiden ultraviolettisäteily muokkaa ympäröivää sumua ja häiritsee lähellä syntyvien pienempien tähtien kehitystä.
Vasemmassa yläkulmassa näkyvä kirkas pilvi on niin ikään nuorten tähtien säteilyn muokkaama emissiosumu M43.





Syttyy, syttyy, ei syty

Orionin suuri sumu on täydellinen laboratorio tähtien kehitystä tutkivalle.

"Sen piirteet paljastavat tähtien koko kehityshistorian. Kaaret, pilarit, kuplat ja sikarin savurenkaita muistuttavat kiehkurat kertovat kukin omaa tarinaansa ympäristöä muokkaavien nuorten tähtien tähtituulista ja aineesta, jota syöksyy ulos muista tähdistä. Kyse näyttää olevan tavallisesta tähtien syntyalueesta. Aurinko syntyi samanlaisissa oloissa 4,5 miljardia vuotta sitten", toteaa kuvaushanketta johtanut Massimo Roberto Nasan tiedotteessa.

Vertaamalla vastasyntyneiden tähtien ominaisuuksia ruskeisiin kääpiöihin saadaan ainutlaatuista tietoa siitä, miten tähti syntyy - tai miksei se sytykään. Saman alueen erikokoiset tähdet tähdet tarjoavat puolestaan mahdollisuuden kehityskulkujen tutkimiseen.

"Tarkoituksemme on laskea näiden nuorten tähtien massat ja iät. Niiden perusteella kartoitamme yleisiä trendejä", Roberto kertoo.

Jos siis onnistut paikantamaan Orionin vyön alla punertavan sumun, voit ylpeillä nähneesi tähtien synnytyslaitoksen, sillä sumussa muodostuu juuri nytkin tähtiä. Kyse on tähtien lastentarhasta ja uusien planeettakuntien syntysijasta - omasta historiastamme, kuten niin usein tähtitieteessä.


Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Miksei kirkasta sumua nähty?


130 kreikkalainen tähtitieteilijä Klaudios Ptolemaios merkitsi Orionin sumun kirkkaimman tähden luetteloonsa (todellisuudessa on kyse useasta tähdestä).
1500-luvun lopulla tanskalainen tähtitieteilijä Tycho Brahe merkitsi sumun kirkkaimman tähden luetteloonsa.
1603 saksalainen tähtitieteilijä ja lakimies Johan Bayer merkitsi sumussa olevan kirkkaan tähden Uranometriaansa Theta Orionina.
1609 italialainen tähtitieteilijä Galileo Galilei katsoi sumua ensimmäistä kertaa kaukoputkella ja näki useita sen himmeistä tähdistä mutta ei maininnut sumua itseään.
1610 ranskalainen lakimies Nicholas-Claude Fabri de Peiresc raportoi pilvimäisestä sumusta. Hän on sumun todennäköinen keksijä.
1611 sveitsiläinen jesuiitta, tähtitieteilijä Johann Baptist Cysatus löysi sumun itsenäisesti.
1617 Galileo Galilei havaitsi Theta Orionin kolmoistähdeksi mutta ei edelleenkään maininnut sumua.
1656 hollantilainen matemaatikko Christian Huygens löysi sumun itsenäisesti ja sai pitkäksi aikaa kunnian sen löytämisestä.
1716 englantilainen tähtitieteilijä Edmond Halley merkitsi sumun kuuden sumun luetteloonsa.
1774 ranskalainen tähtitieteilijä Charles Messier merkitsi sumun luetteloonsa M42:na.
1880 yhdysvaltalainen tähtitieteenharrastaja Henry Draper otti ensimmäisen valokuvan M42:sta.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018