Euroopan mehiläisten uusi uhka on aasianherhiläinen, joka syö tarhamehiläisiä. Kuva: Daniel Solabarrieta / Wikimedia Commons
Euroopan mehiläisten uusi uhka on aasianherhiläinen, joka syö tarhamehiläisiä. Kuva: Daniel Solabarrieta / Wikimedia Commons

Muutama kevät sitten Aasiasta saapui Ranskaan kuolemanpartio. Nyt niitä liikkuu tapporetkillä myös naapurimaissa.

Kesä 2012, Baskimaa, Espanja

Maassa lojuu irti revitty pää. Korsien seasta pilkistää irrallinen raaja – ja tuolla toinen. Tutkijat huokaavat. He tietävät, että ruumiinosia löytyy läjäpäin, sillä he tuntevat tappajan. He tietävät myös, ettei yhtään rintapalaa löydy. Murhaaja vie sen aina mukanaan.

Noin 2004, Aquitaine, Ranska

Kiinalainen rahtialus kiinnittyy satamaan. Hetken kuluttua sen sisuksista alkaa työntyä tavaroita. Laiturille ilmestyy myös rykelmä ruukkuja, jotka kulkeutuvat hetkeksi välivarastoon. Sitten ne pakataan autoon ja ajetaan Lot-et-Garonneen tilaajalle.

Bonsaipuiden kasvattaja pinoaa ruukut tyytyväisenä hyllyihin. Hän ei huomaa, etteivät ne olekaan tyhjiä. Kesällä hän kuitenkin panee merkille, että pihamaalla pörrää oudon suuria ampiaisia.

Mehiläiset pulassa

Euroopan ensimmäiset aasianherhiläiset, Vespa velutina nigrithorax -hyönteiset, nähtiin Lounais-Ranskassa Aguitainen alueella vuonna 2004. Niiden otaksuttiin päässeen maahan jotakin kiinalaisesta laivasta.

Havaintovuonna pesiä löytyi kolme. Vuonna 2007 niitä paikannettiin jo 1 613, joista kaukaisin sijaitsi yli 300 kilometrin päässä ensimmäisestä. Viime vuonna tulokkaita lenteli Espanjan puolella Baskimaassa asti, ja pesähavaintoja oli kertynyt seurantarekisteriin yli 4 000.

Aasialaislaji ei karsasta asutusta vaan rakentaa kylä- ja citykoteja. Vaikka herhiläinen ei ole aggressiivinen, se on elinpiirinsä takia isompi vaara ihmisille kuin eurooppalainen serkkunsa Vespa crabro, joka pesii mieluiten puiden koloissa. Erityisen valppaana kannattaa olla niiden, jotka ovat allergisia ampiaisenpistolle.

Eniten uuden pörriäisen nopea levittäytyminen pelottaa hunajantuottajia, sillä tarhamehiläinen Apis mellifera on aasianherhiläisen herkkua. Ne partioivat mehiläispesän suulla ja ottavat mehiläisiä kiinni. Saaliinsa ne kiikuttavat puun oksalle ja paloittelevat. Ruumiinosia varisee maahan, sillä herhiläisen ruokapöytään kelpaa vain ravinteikkain osa: proteiinipitoinen rintapala eli keskiruumis.

Euroopan hunajamehiläinen ei osaa puolustautua vierasta vastaan. Sen aasialaiserkulla Apis ceranalla sen sijaan on pitkä yhteinen evoluutiohistoria aasianherhiläisen kanssa, joten se osaa iskeä takaisin: mehiläiset kerääntyvät sadan yksilön parvena palloksi vihollisen ympärille ja tukahduttavat sen.

Voisiko Apis ceranaa tuoda Eurooppaan mehiläispolojen tueksi?

– Valitettavasti ei. Apis cerana on trooppinen hyönteinen, ja se voisi kantaa sairauksia mukanaan. Eikä se sitä paitsi selviäisi talvistanne, vastaa mehiläisten puolustusmekanismeja tutkinut Benjamin Oldroyd Sydneyn yliopistosta Tiede-lehdelle.

Mikään ei tehoa

Miten aasianherhiläiset sitten pysäytetään? Ranskalaistutkijat ovat etsineet tulokkaan heikkoa kohtaa perkaamalla sen pesiä ja dna:ta, tutkimalla sen rakennetta, ruokavaliota ja käyttäytymistä sekä testaamalla herhiläisansoja ja myrkkysyöttejä.

Heikoin tuloksin. Esimerkiksi ansat pyydystävät herhiläisten lisäksi liian paljon hyödyllisiä ja haitattomia pölyttäjähyönteisiä, pesien myrkytys taas tappaa toukkia syöviä lintuja.

– Mehiläishoitajien on vain yritettävä napata herhiläiset mehiläispesiltä. Ja koetettava rikkoa kaikki herhiläispesät ainakin neljän kilometrin säteeltä, neuvoo tutkija Quentin Rome Ranskan luonnonhistoriallisesta museosta.

Monta uutta kotimaata

Aasianherhiläiselle sopivia asuinalueita löytyy Euroopasta vielä monta, Rome tietää. Hän kartoitti kollegoineen Vespa velutinan levinneisyyttä sen kotialueilla Aasiassa ja selvitti ilmastomallien avulla, missä muualla se voisi elää.

Kävi ilmi, että todennäköisesti aasianherhiläinen valloittaa Länsi-Euroopan. Suurin riski on Atlantin rannikolla ja Välimeren pohjoisrannikolla. Myös Balkanin niemimaa, Turkki ja Lähi-Itä näyttävät lämpö- ja kosteusoloiltaan sopivilta.

– Aasianherhiläinen on peto lisääntymään ja leviämään. Sitä on lähes mahdoton pysäyttää.

Romen mukaan aasianherhiläinen saattaa hyvin päätyä myös Amerikkaan tai Afrikkaan samalla tavalla kuin se tuli Ranskaan eli kansainvälisen kaupan mukana.

– Lepotilassa uinuvia kuningattaria on hyvin hankala havaita tavaroista, Rome huomauttaa.

Vaikutuksia ei tiedetä

Ovatko mehiläiset nyt tuhoon tuomittuja? Jos mehiläiset tuhoutuvat, vaarantuu paitsi hunaja myös viljelykasvien pölyttyminen.

Vespa velutina on uusi vihollinen ja voi toki johtaa mehiläisten ja hunajan vähenemiseen, mutta se ei ole ainoa tarhamehiläisen uhka eikä todennäköisesti edes pahin. Ongelmallisempia ovat esimerkiksi torjunta-aineet ja varroapunkki, Quentin Rome vastaa.

Kokeissa on todettu, että aasianherhiläiset pystyvät kyllä tuhoamaan kokonaisen mehiläispesän, mutta tarhoissa tätä ei ole havaittu.

Syksyllä, kun herhiläiset ovat ehtineet kasvaa aikuisiksi, yhden mehiläispesän edessä voi päivystää jopa 20–30 herhiläistä. Mitä enemmän niitä on, sitä useampi mehiläinen ei uskaltaudu pesästä ulos ravintoa keräämään.

– Mehiläisyhdyskunta saattaa tästä syystä kuolla talven aikana nälkään. Toisaalta olemme nähneet mehiläispesien selviytyvän sankastakin herhiläisjoukosta.

– Apis mellifera kyllä pärjää, Rome uskoo.

Kesä 2012, Baskimaa, Espanja

Aasianherhiläinen livahtaa sisään kotipesäänsä. Se kantaa tiukkaan käärittyä ruokapakettia, jonka se antaa nälkäiselle perheelleen. Pian se lähtee hakemaan uutta lastia, sillä katras sen kuin kasvaa. Onnekseen se jaksaa lentää jopa kolmekymmentä kilometriä päivässä.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2012

Mikä mikin on?

Ampiaiset (Vespidae): pistiäisheimo, johon kuuluu noin 5 000 lajia. Suomessa on tavattu 43 lajia.

* Herhiläiset (Vespa): ampiaisislajeista kookkaimpia. Aasiassa elävä Vespa mandarinia voi kasvaa yli viisisenttiseksi. Euroopan mehiläisiä kiusaava Vespa velutina on alle parisenttinen. Euroopan suurimmalla lajilla Vespa crabrolla on mittaa 1,8–3,5 senttiä.

* Mehiläiset (Apis): kuuluvat mesipistiäisiin. Suomessa niitä elää vain tarhattuna.

 

Suomi säästyy surmaajalta

Suomen mehiläiset saavat ahkeroida hunajaa aasianherhiläisten häiritsemättä, sillä täällä on niille liian kylmää.

– Suomen pitäisi olla turvassa Vespa velutinalta, vakuuttaa aasianherhiläisten invaasiota tutkiva Quentin Rome Ranskan luonnonhistoriallisesta museosta.

– Ja uskon, että keksimme, miten sitä estetään kiusaamasta mehiläisiä, ennen kuin se oppii kutomaan villapaitoja ja valtaa Suomen.

Eläintieteen dosentti ja Suomen Hyönteistieteellisen seuran puheenjohtaja Ilkka Teräs Helsingin yliopistosta sanoo, että eurooppalainenkin herhiläinen voi käydä tarhamehiläisten kimppuun.

– Suomesta ei kuitenkaan ole tiedossa suuria herhiläisten aiheuttamia tuhoja mehiläispesillä.

Suomessa mehiläiset ovat säästyneet myös maailmalla mehiläisiä niittävältä yhdyskuntien romahtamishäiriöltä.

– Pahin uhka meidän tarhamehiläisellemme on varroapunkki, loinen, joka heikentää mehiläisten kuntoa, sanoo kuluttajaneuvoja Mari Koistinen Suomen mehiläishoitajain liitosta. Toinen uhka on ollut mehiläishoitajien ikääntyminen.

– Onneksi mehiläishoitajien kursseille on nyt ilmaantunut myös nuorempaa polvea.

 

Näitä näkyy jo meillä

* Herhiläinen: Vespa crabrosta tehtiin yksittäisiä havaintoja jo 1990-luvulla. 2000-luvulla sitä on tavattu säännöllisesti ensin Kaakkois-Suomessa ja sitten myös muualla Etelä-Suomessa. Tuoreimmassa uhanalaisselvityksessä (2010) kanta todettiin elinvoimaiseksi, kun laji kymmenen vuotta aikaisemmin kuului erittäin uhanalaisiin.

* Saksanampiainen: Vespula germanica on elänyt pitkään vakituisena Ahvenanmaalla, mutta tällä vuosituhannella se on alkanut yleistyä muuallakin etelässä.

* Rautamehiläinen: Xylocopa violacea on satunnaisesti saapunut Keski-Euroopasta ulkomaisten tavaralähetysten mukana, esimerkiksi pakkauslaatikoissa tai puisissa siirtolavoissa. Rautamehiläinen on kooltaan lähes herhiläisen luokkaa, mutta ulkonäöltään varsin erilainen. Sillä on sinisenmusta ruumis ja tummat siivet.