Laboratoriotutkimuksissa väärentäjän trikit voidaan useimmiten havaita - kunhan taulun ostaja haistaa ajoissa palaneen käryä.


- kunhan taulun ostaja haistaa ajoissa palaneen käryä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2004


Nykytaiteen museon Kiasman konservointihuone on iso ja avara ateljee. Kirjahyllyn päällä koristeellisissa lasipurkeissa näkyy kymmeniä eri värijauheita, ja seinällä riippuu tummanpuhuva maalaus. Pöydillä on moderneja laboratoriolaitteita. Täällä tutkitaan taiteen aitoutta teknisesti.


- Valtaosan väärennöksistä tunnistaa helposti, kunhan vertailumateriaalia on riittävästi, kertoo taidekonservaattori Kirsti Harva. - Yli puolet tutkimistamme teoksista on niin huonoja väärennöksiä, että ne havaitsee suoralta kädeltä.

- Hyvät väärennökset vaativat enemmän tutkimista, ja joskus niitä on kiusallisen vaikea erottaa aidoista. Ehkei se aina edes onnistu - mutta taitavia väärennöksiä on vähän.


Kaikki ateljeehen tuodut työt ovat tällä kertaa aitoja mutta pienen korjauksen tarpeessa.
Pöydällä tutkitaan stereomikroskoopilla Kalervo Palsan teosta "Rauhanpaikka", jota taiteilija maalasi pienessä mökissään seitsemän vuotta.



Kun kurkistaa mikroskoopin etsimeen, Palsan maalin seassa huomaa siellä täällä pieniä mustia pisteitä. Kirsti Harva kertoo taiteilijan sommitelleen työn ensin hiilellä; pisteet ovat maaliin sekoittuneita hiilijyväsiä.


Stereomikroskooppi on taidekonservaattorien yleinen apuväline, jolla nähdään taulun pinta kolmiulotteisena. Parikymmenkertaisella suurennoksella havaitsee esimerkiksi sen, mitkä maalit ovat päällimmäisinä ja mitkä alimmaisina.


Laite auttaa erottamaan taiteilijan siveltimenvedot. Kokeneet konservaattorit osaavat arvioida mikroskoopilla myös sen, millaisia pigmenttejä ja mitä kangasta taiteilija on käyttänyt.


Harvan mukaan eri taiteilijoille tyypilliset pigmentit oppii tuntemaan työn myötä.


- Vanhastaan värit tehtiin käsin jauhamalla, ja niiden pigmenttijyväset ovat selvästi karkeampia kuin uudet, jotka on hiottu koneellisesti.



Taideväärennöksiä on tehty aina. Ennen vanhaan ei tunnettu tekijänoikeuksia, mutta taitavan taiteilijan kädenjälki erottui muista. Taide oli käsityöläisammatti, jossa hyvää ammattilaista kunnioitettiin.


Suomessa väärentäjien suosiossa ovat olleet erityisesti niin sanotun kultakauden taiteilijoiden teokset.


Kultakauden lasketaan alkaneen 1800-luvun puolivälissä ja loppuneen viime vuosisadan alussa. Tunnetuimmat tuon ajan taiteilijoista ovat Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Albert Edelfelt ja Helena Schjerfbeck.


- Silloin taidetarvikevalikoima oli suppea, joten kaikki käyttivät aika lailla samanlaisia pigmenttejä ja tarvikkeita, Harva kertoo. - Useimmiten he ostivat kankaat suurina erinä, jotka on yleensä helppo tunnistaa jälkikäteen.


Kultakauden taiteilijat asuivat ja opiskelivat Pariisissa. Harvan mukaan myös siellä suomalaisilla taiteilijoilla oli tapana ostaa tarvikkeita samoista paikoista.


Harva muistuttaa kuitenkin, että tekninen tutkinta vaatii onnistuakseen vertailumateriaalia. Jos sitä ei ole, tutkimuksia ei voi tehdä luotettavasti. Siksi suomalaisten taiteilijoiden töitä voidaan vertailla uskottavasti vain Suomessa ja venäläisiä teoksia Venäjällä.



Ennen nykytekniikoita väärennösten tekninen tutkiminen oli vaikeaa. Lähinnä voitiin selvittää arvoteosten taustoja, ja tärkeimmät auktoriteetit aitojen ja väärennösten vertailussa olivat taiteilijan tuttavat ja galleristit.


Valokuvauksen ja painotuotteiden kehitys on tehnyt aitojen teosten ja väärennösten vertailemisen yhä helpommaksi, mutta samalla on helpottunut myös väärentäminen.


Taideväärennöksiin erikoistunut helsinkiläinen rikosylikonstaapeli Jyrki Seppälä sanoo, että suomalaiset väärentäjät kopioivat tunnettujen taiteilijoiden maalauksia yleensä suoraan huutokauppaluetteloista tai kirjojen kuvista.


- Joskus he sommittelevat uusia tauluja vanhojen teemojen pohjalta. Suomessa suosituin tapa tehdä väärennöksiä ei kuitenkaan ole uusversioiden maalaaminen vaan pelkän signeerauksen vaihtaminen. Uusien versioiden tekeminen vaatii parempaa taitoa ja värisilmää kuin useimmilla huijareilla on.


- Yleensä taiderikolliset hankkivat kirpputoreilta tai syrjäkylien huutokaupoista amatöörien maalaamia tauluja, poistavat niistä alkuperäisen signeerauksen ja maalaavat päälle tunnetun taiteilijan nimen. Teokset ovat siis "aitoja", mutta signeeraus on väärennetty.


Teoksen hintaa voidaan signeerauksen avulla nostaa monikymmenkertaisesti. Seppälän mukaan suomalaiset huijarit ovat ostaneet paljon tällaisia väärennöksiksi sopivia tauluja Ruotsista.



Väärennösten paljastamiseen on yksinkertaisia ja mutkikkaita keinoja. Ultraviolettivalon käyttäminen on helpoimmasta päästä, sillä lamppuja voi ostaa sähköliikkeistä.


- Pimeässä huoneessa pystyy ultraviolettivalon avulla näkemään, onko vanhoja maalauksia korjailtu, sillä vanhat ja uudet materiaalit fluoresoivat uv-valossa eri tavoin, kertoo Kiasman taidekonservaattori Kirsti Harva.


Harva näyttää uv-valossa otettuja valokuvia, joissa vanhan taulun signeerausalue näkyy ympäristöään tummempana. Tämä on tyypillistä väärennökselle: merkki siitä, että signeeraus on todennäköisesti tehty jälkikäteen.


Nykykorjailut eivät kuitenkaan enää aina erotu tällä tekniikalla, sillä uudet värilakat muistuttavat fluoresoinniltaan vanhoja materiaaleja.



Keskellä Kiasman ateljeeta seisoo vanhanaikaisen kaitafilmikameran ja videokameran risteytykseltä näyttävä laite, joka on suunnattu restauroitavaan Paul Osipowin maalaukseen "Crunch". Johdot yhdistävät hökötyksen kannettavaan tietokoneeseen.


Kömpelön näköinen kamera edustaa alansa ehdotonta huippua. Suomessa niitä on kolme, eikä koko maailmassakaan ole vielä kovin monta.


- Tällä pystyy kuvaamaan digitaalisia infrapunakuvia, Harva kertoo.


Infrapunakuvista tai vaihtoehtoisesti röntgenkameralla otetuista kuvista voi nähdä, mitä maalauksen alle on piirretty tai maalattu. Moni taiteilija nimittäin sommittelee kuvan kankaalle ensin hiilellä tai lyijykynällä.


Kirsti Harva huomauttaa, ettei läpivalaisukaan aina auta: - Maalauspohjan ja luonnosmaalauksen tumma-vaalea-kontrastin pitää olla suuri. Esimerkiksi harmaa tausta ja sille maalattu harmaa kuva eivät infrapunassa erotu toisistaan.



Erilaisten kuvausmenetelmien lisäksi taideteoksia tutkitaan pigmenttinäyttein.


- Moni säikähtää kuullessaan, että taulusta otetaan näytteitä, koska he pelkäävät sen vahingoittavan teosta, kertoo Valtion taidemuseon materiaalitutkimuslaboratorion erikoistutkija Seppo Hornytzkyj. - Pelko on turha, sillä näytteet otetaan hyvin ohuilla neuloilla. Neulanpäähän tarttuu niin pieniä hiukkasia, ettei niitä voi edes nähdä paljaalla silmällä.


Neulojen materiaalina käytetään volframia, koska se on erittäin harvinainen alkuaine. Neulanpäästä jää nimittäin aina hiukkasia varsinaisen näytteen joukkoon, mutta myöhemmissä tutkimuksissa volframi on helppo erottaa muista aineista.



Pigmenttinäytteestä tutkitaan polarisaatiomikroskoopilla väriaineiden muodot, koot ja sävyt polarisoituneessa valossa, jota eri materiaalit taittavat eri tavoin. Laitteen suurennussuhde vaihtelee sadasta tuhanteen.
Hornytzkyj laittaa mikroskooppiin kaksi erilaista väripigmenttiä: luonnollisen ja keinotekoisen.


Luonnonmateriaalit ovat aina keinotekoisia karkeampia ja epäsäännöllisempiä. Myös yksittäisten luonnonpigmenttijyvästen väri vaihtelee aika paljon.


Usein tauluja tutkittaessa huomataan, ettei pigmentistä löydy lainkaan sitä väriä, joka taulun pinnassa näkyy, vaan pigmentti on saatu sekoittamalla eri värejä. Esimerkiksi vihreä on tehty sekoittamalla keltaista ja sinistä. Väärentäjien on vaikea tietää sitä, sillä he näkevät vain maalauksen ulkoasun.



On hyvin tyypillistä, että väärennöksistä löydetään sellaisia materiaaleja joita ei tunnettu taiteilijan elinaikana.
Hornytzkyj’n toisen työantajan Mikrofokuksen laboratorio Helsingin tiedepuistossa Viikissä on ahdettu tupaten täyteen erilaisia laitteita. Huoneen keskellä on kaksi pyyhkäisyelektronimikroskooppia. Niitä käytetään yhdessä EDS-laitteen eli energiaa hajottavan spektrometrin kanssa.


Näytemateriaali pannaan mikroskoopin sisään. Sen jälkeen laite pyyhkii näytettä elektronisuihkulla. Samalla materiaalin pinnasta irtoaa elektroneja ja syntyy röntgensäteilyä, joka analysoidaan EDS:llä.


Myös poliisi käyttää hiukkasnäytteiden tutkimiseen vastaavia laitteita, ja ne ovat tavallisia myös suurten taidemuseoiden tutkimuslaboratorioissa. Pariisin Louvren materiaalitutkimuslaite on jumppasalin kokoinen, ja siinä on jopa hiukkaskiihdytin - ilmeisesti vain maailman hienoin kapine kelpaa maailman tunnetuimmalle museolle.


Hornytzkyj napsauttaa spektrometrin päälle. Tietokoneen ruudulla näkyy erikorkuisia piikkejä, joiden perusteella tutkija päättelee, että materiaali on kobolttisinistä.


Toisinaan huijarit yrittävät selitellä liian uusiksi havaittuja aineita väittämällä, että tuoreet materiaalit ovat tulleet taulun konservoinnista.



Taidekonservaattoreita huvittaa joskus väärentäjien kiire. Hätäisimmät tarjoavat ostajille "vanhoja" öljyvärimaalauksia, joiden värimateriaali on yhä kosteaa tai elastista. Öljyväri kuivuu suhteellisen nopeasti kosketuskuivaksi, mutta sen elastisuus katoaa täydellisesti vasta parissakymmenessä vuodessa. Nopeus riippuu pigmenteistä, joten tarkka aika on taulukohtainen.


- Kaikki maalit halkeilevat ikääntyessään, huomauttaa konservaattori Kirsti Harva. - Maalauksiin syntyy pieniä hiushalkeamia. Uusimmissa maalauksissa niitä on hyvin vaikea nähdä paljaalla silmällä, mutta mikroskoopilla ne pystyy erottamaan. Jos taulua korjataan jälkikäteen, halkeamiin valuu maalia, jonka näkee suurennetussa kuvassa. Kuivuneissa halkeamissa väriä ei ole.


- Tyypillisessä väärennöksessä maalia on valunut signeerausalueella halkeamiin, ja siellä värin pigmenttijyväset näyttävät uutuuttaan erilaisilta kuin taulun muissa osissa, Harva paljastaa.


Teknisesti nykyisin voidaan siis tehdä paljon huijausten estämiseksi, mutta viime kädessä heikoin lenkki on hyväuskoinen ostaja. Jos asiakas on herkällä päällä, taitava huijari myy huikealla hinnalla sian säkissä kirjoittamalla säkkikankaaseen tunnetun taiteilijan nimen.


Risto Rumpunen on vapaa toimittaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018