Silloin ei tarvitsisi kaivaa puhelinta esiin joka vilkaisun takia.

Tekniikka-palsta

Teksti: Kalevi Rantanen

Silloin ei tarvitsisi kaivaa puhelinta esiin joka vilkaisun takia.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

Jotkut sanovat, että rannekello joutaa museoon. Ajanhan näkee kännykästä. Toinen leiri julistaa, että rannekellojuhlat vasta alkavat, sillä älypuhelin toimii erityisen hyvin kellon parina. Tietenkin myös kellon pitää olla älykäs, mikä tarkoittaa langatonta yhteyttä kännykkään.

Älyrannekello-optimismia valaa esimerkiksi yhdysvaltalainen informaatiotekniikan markkinatutkija Gartner. – Uskomme, että rannekellosta voi tulla merkittävä näyttöpääte, sanoo yhtiön toimiala-analyytikko Michael Gartenberg. – Meillä ei ole numerotietoa, koska kuluttajatuotteita ei vielä ole markkinoilla, mutta näemme, että kello sinänsä on palaamassa jopa nuorison ranteeseen.

Suomalais-yhdysvaltalainen älykelloyritys Meta Watch perustelee ajatusta rannekellon noususta yksinkertaisesti: Älypuhelimeen tulee helposti jo satakunta viestiä tai ilmoitusta päivässä, ja määrä kasvaa. Joukosta pitää seuloa tarpeelliset viestit, joiden on oltava helposti luettavissa. Silloin on luontevampaa vilkaista kelloa kuin kaivella puhelinta taskusta tai käsilaukusta.

Markkinoita jaetaan jo

Ennusteiden mukaan miljardit ihmiset hankkivat älypuhelimen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Yhtä paljon tulee älyrannekellon mahdollisia käyttäjiä. Alan yrittäjät taistelevatkin jo markkinoista.

Meta Watchin kanssa kilpailevat ainakin Casion älyrannekello, Sonyn LiveView, i'm watch ja inPulse Blackberry, jotka kaikki viestivät älypuhelimen kanssa. Meta Watch uskoo lujasti menestyvänsä kilpailussa.

– Suomessa on kertynyt vähävirtaisten laitteiden kehittämisestä paljon osaamista esimerkiksi Vaisalan antureista ja myöhemmin rannelaitteista, ja lisäksi on mobiiliosaamista, kuvaa Meta Watchin hallituksen puheenjohtaja Juha Pinomaa yrityksensä vahvuuksia. Yhtenä todisteena hän mainitsee toiminta-ajan. Meta Watch käy viikon yhdellä latauksella, kun muita laitteita on ladattava päivittäin.

Käyttöliittymä vielä kesken

Suomalaisena tekee mieli yhtyä kotimaisten kellonkehittäjien optimismiin, mutta myös epäilyksen ääniä kuuluu. – Älyrannekellon käyttöliittymä voi olla älypuhelinta nopeampi 1–3 asian passiiviseen lukemiseen, sanoo Antti Oulasvirta, joka tutkii ihmisen ja tietotekniikan vuorovaikutusta Max Planck -instituutissa Saksassa. – Etu älypuhelimen kaivamiseen nähden kuitenkin katoaa, jos haluaa käyttää useampia sovelluksia ja tehdä muutakin kuin lukea.

Älykelloväki voi tähän vastata, että ajan mittaan tekninen kehitys poistaa pullonkauloja. Juha Pinomaa arvioi, että noin kymmenessä vuodessa näyttö- ja akkuteknologia mahdollistaa rannelaitteeseen kaksisuuntaisen käyttöliittymän. Silloin kello sekä vastaanottaa että lähettää viestejä. Parinkymmenen vuoden aikana puheohjaus ja uudet akkutekniikat voivat tuottaa varsinaisen rannekännykänkin.

Oulasvirta myöntää pitkän tähtäimen mahdollisuudet mutta muistuttaa, että kellon käyttöliittymässä on paljon kehittämistä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi konenäkö, joka tunnistaa käden liikkeitä rannekellon päällä. Käytännössä tällaisessa luomistyössä tarvitaan tutkimusyhteisön laajaa yhteistyötä.

Entä rannekoneen riskit?

Ehkä suurimmaksi ongelmaksi jää taipumuksemme kehittää kaikelle tekniikalle paitsi hyviä myös huonoja käyttötapoja.

Fantasia on edeltänyt todellisuutta esimerkiksi James Bondeissa. Jo vuoden 1977 elokuvassa 007 – rakastettuni esiintyy älyrannekellon edeltäjä, joka raksuttaa tekstiviestin. Eräät Bondin kellokujeet ovat olleet vaarallisia. Hänen rannekellossaan on ollut radiolähetin pommin räjäyttämiseksi etäältä, kerran jopa kuristuslanka.

Pommi-iskuja yleisempi vaara voi koitua eräistä arkisista ja yleisistä käyttötottumuksista, joista älypuhelimet ovat jo antaneet vihiä.

Älypuhelimen käyttäjät saattavat tarkistella puhelimesta asioita päivät läpeensä. Seurauksena voi olla henkilösuhdetörmäyksiä työssä ja kotona sekä fyysisiä kolareita liikenteessä. Kello saattaa tuoda samoja ongelmia, sanoo Antti Oulasvirta, joka on tutkinut tarkisteluilmiötä.

– On todennäköistä että älyrannekellon kanssa vilkuilu- ja tarkistelukäyttäytyminen lisääntyy, koska vilkaisu sujuu nopeammin kuin älypuhelimella, Oulasvirta sanoo.

– Nopeus kuitenkin koskee vain ensivilkaisua. Selaaminen on kellon käyttöliittymällä hitaampaa. Siksi tarkistelu voi johtaa huomion vaarallisen pitkäksi aikaa pois ympäristöstä.

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Viisi uutuutta kellotauluun

VideokameraRannekellokuvaajille on tarjolla esimerkiksi Spy Chestin SCI-WDVR. Yhdellä latauksella 3,5 tuntia kuvausaikaa.

Kaukosäädin

Jos viihdelaitteen kaukosäädin on hukassa, ei hätää, vakuuttaa säädinkellon valmistaja Hammacher.

VideopuheluEteläkorealainen LG Electronics esitteli pari vuotta sitten Touch Watch Phonen.

AlkometriKun hönkii kelloa kohti viisi sekuntia, näyttöön ilmestyy promillemäärä. Valmistaja A&A Product.

VideoRannekelloja, joista voi katsoa videoita. Myy esimerkiksi ThinkGeek. 

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.