Silloin ei tarvitsisi kaivaa puhelinta esiin joka vilkaisun takia.

Tekniikka-palsta

Teksti: Kalevi Rantanen

Silloin ei tarvitsisi kaivaa puhelinta esiin joka vilkaisun takia.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

Jotkut sanovat, että rannekello joutaa museoon. Ajanhan näkee kännykästä. Toinen leiri julistaa, että rannekellojuhlat vasta alkavat, sillä älypuhelin toimii erityisen hyvin kellon parina. Tietenkin myös kellon pitää olla älykäs, mikä tarkoittaa langatonta yhteyttä kännykkään.

Älyrannekello-optimismia valaa esimerkiksi yhdysvaltalainen informaatiotekniikan markkinatutkija Gartner. – Uskomme, että rannekellosta voi tulla merkittävä näyttöpääte, sanoo yhtiön toimiala-analyytikko Michael Gartenberg. – Meillä ei ole numerotietoa, koska kuluttajatuotteita ei vielä ole markkinoilla, mutta näemme, että kello sinänsä on palaamassa jopa nuorison ranteeseen.

Suomalais-yhdysvaltalainen älykelloyritys Meta Watch perustelee ajatusta rannekellon noususta yksinkertaisesti: Älypuhelimeen tulee helposti jo satakunta viestiä tai ilmoitusta päivässä, ja määrä kasvaa. Joukosta pitää seuloa tarpeelliset viestit, joiden on oltava helposti luettavissa. Silloin on luontevampaa vilkaista kelloa kuin kaivella puhelinta taskusta tai käsilaukusta.

Markkinoita jaetaan jo

Ennusteiden mukaan miljardit ihmiset hankkivat älypuhelimen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Yhtä paljon tulee älyrannekellon mahdollisia käyttäjiä. Alan yrittäjät taistelevatkin jo markkinoista.

Meta Watchin kanssa kilpailevat ainakin Casion älyrannekello, Sonyn LiveView, i'm watch ja inPulse Blackberry, jotka kaikki viestivät älypuhelimen kanssa. Meta Watch uskoo lujasti menestyvänsä kilpailussa.

– Suomessa on kertynyt vähävirtaisten laitteiden kehittämisestä paljon osaamista esimerkiksi Vaisalan antureista ja myöhemmin rannelaitteista, ja lisäksi on mobiiliosaamista, kuvaa Meta Watchin hallituksen puheenjohtaja Juha Pinomaa yrityksensä vahvuuksia. Yhtenä todisteena hän mainitsee toiminta-ajan. Meta Watch käy viikon yhdellä latauksella, kun muita laitteita on ladattava päivittäin.

Käyttöliittymä vielä kesken

Suomalaisena tekee mieli yhtyä kotimaisten kellonkehittäjien optimismiin, mutta myös epäilyksen ääniä kuuluu. – Älyrannekellon käyttöliittymä voi olla älypuhelinta nopeampi 1–3 asian passiiviseen lukemiseen, sanoo Antti Oulasvirta, joka tutkii ihmisen ja tietotekniikan vuorovaikutusta Max Planck -instituutissa Saksassa. – Etu älypuhelimen kaivamiseen nähden kuitenkin katoaa, jos haluaa käyttää useampia sovelluksia ja tehdä muutakin kuin lukea.

Älykelloväki voi tähän vastata, että ajan mittaan tekninen kehitys poistaa pullonkauloja. Juha Pinomaa arvioi, että noin kymmenessä vuodessa näyttö- ja akkuteknologia mahdollistaa rannelaitteeseen kaksisuuntaisen käyttöliittymän. Silloin kello sekä vastaanottaa että lähettää viestejä. Parinkymmenen vuoden aikana puheohjaus ja uudet akkutekniikat voivat tuottaa varsinaisen rannekännykänkin.

Oulasvirta myöntää pitkän tähtäimen mahdollisuudet mutta muistuttaa, että kellon käyttöliittymässä on paljon kehittämistä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi konenäkö, joka tunnistaa käden liikkeitä rannekellon päällä. Käytännössä tällaisessa luomistyössä tarvitaan tutkimusyhteisön laajaa yhteistyötä.

Entä rannekoneen riskit?

Ehkä suurimmaksi ongelmaksi jää taipumuksemme kehittää kaikelle tekniikalle paitsi hyviä myös huonoja käyttötapoja.

Fantasia on edeltänyt todellisuutta esimerkiksi James Bondeissa. Jo vuoden 1977 elokuvassa 007 – rakastettuni esiintyy älyrannekellon edeltäjä, joka raksuttaa tekstiviestin. Eräät Bondin kellokujeet ovat olleet vaarallisia. Hänen rannekellossaan on ollut radiolähetin pommin räjäyttämiseksi etäältä, kerran jopa kuristuslanka.

Pommi-iskuja yleisempi vaara voi koitua eräistä arkisista ja yleisistä käyttötottumuksista, joista älypuhelimet ovat jo antaneet vihiä.

Älypuhelimen käyttäjät saattavat tarkistella puhelimesta asioita päivät läpeensä. Seurauksena voi olla henkilösuhdetörmäyksiä työssä ja kotona sekä fyysisiä kolareita liikenteessä. Kello saattaa tuoda samoja ongelmia, sanoo Antti Oulasvirta, joka on tutkinut tarkisteluilmiötä.

– On todennäköistä että älyrannekellon kanssa vilkuilu- ja tarkistelukäyttäytyminen lisääntyy, koska vilkaisu sujuu nopeammin kuin älypuhelimella, Oulasvirta sanoo.

– Nopeus kuitenkin koskee vain ensivilkaisua. Selaaminen on kellon käyttöliittymällä hitaampaa. Siksi tarkistelu voi johtaa huomion vaarallisen pitkäksi aikaa pois ympäristöstä.

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Viisi uutuutta kellotauluun

VideokameraRannekellokuvaajille on tarjolla esimerkiksi Spy Chestin SCI-WDVR. Yhdellä latauksella 3,5 tuntia kuvausaikaa.

Kaukosäädin

Jos viihdelaitteen kaukosäädin on hukassa, ei hätää, vakuuttaa säädinkellon valmistaja Hammacher.

VideopuheluEteläkorealainen LG Electronics esitteli pari vuotta sitten Touch Watch Phonen.

AlkometriKun hönkii kelloa kohti viisi sekuntia, näyttöön ilmestyy promillemäärä. Valmistaja A&A Product.

VideoRannekelloja, joista voi katsoa videoita. Myy esimerkiksi ThinkGeek.