On vaikea kuvitella, etteivät esi-isämme ja neandertalilaiset olisi harrastaneet lainkaan seksiä asuessaan yhdessä Euroopassa. Olemmeko siis risteytyneet? Elääkö neandertalinihminen yhä meidän perimässämme?


harrastaneet lainkaan seksiä asuessaan yhdessä Euroopassa.
Olemmeko siis risteytyneet? Elääkö neandertalinihminen yhä meidän perimässämme?




Portugalin Lagar Velhosta löytynyt 24 000 vuotta vanha luuranko näyttää siltä kuin se voisi olla kahden ihmislajin risteymä. Vainaja oli lapsi, jolla oli kulmikas leuka ja nykyihmisen kasvonpiirteet mutta neandertalilaisen roteva vartalo ja lyhyet jalat.

Fossiilin löytäjä, antropologi Joao Zilhao ja kivikauden ihmisiin erikoistunut yhdysvaltalainen Eric Trinkhaus päätyivät 1999 esittämään, että jäännökset kuuluvat selvästi nykyihmisen ja neandertalilaisen sekamuodolle ja todistavat lajien pitkään jatkuneesta ja laajasta risteytymisestä. Trinkhaus on sittemmin osoittanut muitakin fossiileja, joita hän pitää sekamuotoina. Kaikki eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita. Monen paleontologin mielestä Lagar Velhon lapsi mahtuu hyvin ihmiskunnan vaihteluun ilman risteytymistäkin.

Fossiilitodisteiden valossa asia on siis jäänyt epäselväksi, mutta jos esivanhempamme harrastivat reippaasti seksiä neandertalilaisten kanssa, todisteiden pitäisi löytyä geeneistämme.


Perimämme lähellä toisiaan

Geenit kertovat, että Homo sapiens ja Homo neanderthalensis erkaantuivat ihmiskunnan sukupuussa eri haaroihin vähintään puoli miljoonaa vuotta sitten. Silti erot lajien perimässä ovat vähäiset. Poikkeavuutta on alle puolessa prosentissa dna:n emäspareista.

Molemmat lajit ovat kulkeneet geneettisen pullonkaulan läpi, eli populaatio on jossain vaiheessa kutistunut hyvin harvalukuiseksi, ennen kuin se on jälleen alkanut kasvaa. Äidiltä periytyvä ja ainoastaan mutatoitumalla muuttuva mitokondrio-dna näyttää kertovan, että koko nykyinen ihmiskunta polveutuu yhdestä kantaäidistä, joka eli Afrikassa 170 000 vuotta sitten. Isän kautta periytyvä y-kromosomi todistaa samaa. Kaikki tänne saakka selvinneet ihmiset ovat lähtöisin hyvin pienestä, melko hiljattain eläneestä joukosta.

Muiden kromosomien dna:sta saatu tieto on sekoittanut tätä kuvaa. Niiden polveutumista on vaikeampi seurata, koska niiden dna sekoittuu uudella tavalla jokaisella lisääntymiskierroksella. Hiljattain siitäkin on löydetty haplotyypeiksi kutsuttuja jaksoja, jotka periytyvät kokonaisina halki sukupolvien. Miesten tietyt haplotyypit eri puolilta maailmaa näyttävät yllättäen siltä kuin ihmiset jakaantuisivat kahteen peruslinjaan, joilla on viimeksi ollut yhteinen esi-isä 1,8 miljoonaa vuotta sitten. Sitten toinen linja jakautuu äkisti uudelleen 200 000 vuotta sitten.

Näille löydöille voi olla kaksi selitystä. Nykyinen ihmiskunta on sittenkin perua useammista hyvin kauan sitten eri teille lähteneistä ryhmistä. Tai sitten jotkut meistä ovat hankkineet matkan varrella ihmisperimään uusvanhaa ainesta Homo neanderthalensikselta ja mahdollisesti Aasiassa eläneeltä pystyihmiseltä, Homo erectukselta.





Neandertalilaista sinussa?


Osalla nykyihmisistä on keskellä takaraivoa korvan yläosan korkeudella luukyhmy, joka oli yleinen neandertalinihmisillä. Löydätkö itseltäsi?
Osalla neandertalilaisista oli geenimuoto, joka teki heistä hyvin vaaleaihoisia ja punatukkaisia. Ominaisuudet ovat voineet siirtyä, kun tapasimme Euroopassa, tai kehittyä kummallekin lajille itsenäisesti.



Mitkä geenit tekivät ihmisen

Bruce Lahn


Vastauksia odotetaan

Risteytymiskysymykseen on luvassa varmempia vastauksia, kun kaksi tutkimusryhmää saa tänä vuonna luetuksi läpi neandertalinihmisen genomin. Kromosomien dna:ta sisältävä harvinainen näyte on peräisin Kroa-tiasta löytyneestä 38 000 vuotta vanhasta luusta. Siitä julkaistut väliaikatulokset ovat ristiriitaisia. Toinen ryhmistä ei ole havainnut neandertalien perimässä merkkejä risteytymisestä, toinen on.

Svante Pääbo Max Planck -instituutista etsi ryhmänsä kanssa miljoonasta neandertalilaisen emäsparista yhden emäksen eroja eli snipsejä, jotka olisivat yhteisiä nykyihmisen mutteivät simpanssin kanssa. Naturen 2006 julkaiseman raportin mukaan niitä löytyi niin paljon, että ne kertoivat risteytymisestä. Viime syksynä uusi tutkimus kuitenkin paljasti, että näyte oli saastunut. Siihen oli sekoittunut tutkijoiden omaa dna:ta, joka vaikutti tulokseen.
Näillä näkymin geenivirta oli enintään vähäistä ja ainoastaan meistä neandertaleihin päin.

Seksin puutteesta se ei vielä todista. Yhteiset jälkeläisemme saattoivat olla hedelmättömiä. Tai hybridilapsia syntyi vain neandertalnaisille. Nykynaisen lapset syntyvät selvästi keskeneräisempinä kuin muiden nisäkkäiden, koska ne eivät myöhemmin enää mahtuisi synnytyskanavan läpi. Neandertalien synnytyskanava oli väljempi, ja heillä raskaus saattoi hyvin kestää 11-12 kuukautta. Neandertalien kanssa siitetyt lapset eivät ehkä selvinneet, jos ne syntyivät sapiens-naisesta jo yhdeksän kuukauden kuluttua. Tai ne saattoivat kasvaa liian suuriksi mahtuakseen ulos nykyihmisen lantiosta. Silloin seuraus oli kauhistuttava myös äidille eikä varmasti rohkaissut muita treffeille neandertalmiesten kanssa.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25796
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.