Mitä useampi tehtävä on meneillään, sitä hitaammin selviämme hommistamme. Tee yksi asia kerrallaan, jos suinkin voit, neuvoo aivotyön asiantuntija.







Mitä useampi tehtävä on meneillään, sitä hitaammin
selviämme hommistamme. Tee yksi asia kerrallaan,
jos suinkin voit, neuvoo aivotyön asiantuntija.



Kiireen kulttuuri saa haikailemaan vuorokauteen tuplasti tunteja - tai sitä, että osaisi hoitaa useita tehtäviä rinnakkain. Näyttää kuitenkin siltä, että monen asian yhtäaikainen toimittaminen on perin hankalaa. Jo kaksi tehtävää hidastaa suoritusta.

- Tehokkuus kärsii, vaikka tehtäviä työstettäisiin eri aivoalueilla, sanoo Carnegie Mellon -yliopiston psykologian professori Marcel Just yliopistonsa tutkimusuutisissa.

Just perustaa väitteensä kokeisiinsa, joissa ihmiset kuuntelevat monimutkaisia lauseita samalla kun katselevat geometrista kuviota ja kääntelevät sitä mielessään. Tehtävien ei periaatteessa pitäisi häiritä toisiaan, sillä niissä tarvitaan eri aivoalueita, mutta magneettikuvat osoittavat, että aivoalueet toimivat heikommin kuin silloin, kun tehtävät suoritetaan yksitellen.


Pystymme yhteen päätökseen

Kaksi tehtävää siis häiritsee toisiaan - sitä pahemmin, mitä enemmän ne menevät päällekkäin eli vaativat samanaikaisesti tulkintaa tai toimenpidettä. - Aivoissa on pullonkaula, josta mahtuu käsittelyyn yksi asia kerrallaan, muut joutuvat jäämään jonoon, selittää Harvardin yliopiston psykologian professori Yuhong Jiang sähköpostihaastattelussa.

- Hahmottamisprosesseja voi olla meneillään rinnakkain ja motorisia prosesseja voi tapahtua rinnakkain, mutta reaktio valitaan aina yksitellen, Jiang jatkaa.

- Voimme kuulla äänimerkin ja nähdä jonkin kuvion samaan aikaan ja voimme painaa näppäintä ja sanoa sanan samaan aikaan, mutta emme pysty yhtä aikaa ratkaisemaan, mikä sana sanoa äänimerkin perusteella ja mitä näppäintä painaa kuvion muodon perusteella. Emme pysty tekemään kahta päätöstä yhtä aikaa, Jiang kiteyttää.

Älymme toimii portaittain

Ihmisen kykyä monen tehtävän samanaikaiseen tekemiseen ovat tutkineet myös David Meyer Michiganin yliopistosta ja Joshua Rubinstein Yhdysvaltain ilmailuhallinnosta.

Kaksikon kokelaat joutuvat jatkuvasti vaihtamaan tehtävästä toiseen, siirtymään matemaattisista laskutehtävistä geometristen kuvioiden luokitteluun ja päinvastoin. Mittaukset paljastavat, että suoritus hidastuu aina kun tehtävän tyyppi vaihtuu. Viive on sitä pidempi, mitä monimutkaisempia tai oudompia tehtävät ovat. Tuttujen tehtävien suorittaminen vauhdittuu nopeasti alkukangertelun jälkeen.

Tutkijat uskovat, että älymme toimii kaksiportaisesti: vaihdamme tavoitteita - "haluan tehdä nyt tätä enkä tuota" - ja aktivoimme sääntöjä: "vaihdan nämä säännöt noihin". Jo yhden sääntömuutoksen omaksuminen vie runsaasti aikaa, useita sekunnin kymmenyksiä, joten jatkuva tehtävien vaihto ja säännöistä toisiin risteily väistämättä venyttää suoritusta.

Monet ihmiset joutuvat työssään alituiseen vaihtamaan lennossa asiasta toiseen, käyttämään tietokonetta, vastaamaan puhelimeen ja neuvottelemaan työtovereidensa kanssa. - Mikäli he eivät saa keskittyä yhteen asiaan edes kymmentä minuuttia, työteho alentuu 20-40 prosenttia, eikä jälkikään ole priimaa, Meyer korostaa Journal of Experimental Psychology -lehdessä.

Sukupuolten taidoissa ei eroa

Naiset näyttävät pärjäävän moneilussa paremmin kuin miehet. He hämmentävät sulavasti soppaa, puhuvat kännykkään ja vahtivat lapsiaan, kun miehet tuntuvat kykenevän enintään syömään sämpylää ja katsomaan televisiota.

Eläinkokeissa urosrottien on todettu olevan selvästi yksioikoisempia kuin naaraat. Naarasrotat oppivat seuraamaan montaa seikkaa löytääkseen tien labyrintin läpi, kun taas urokset jämähtävät tarkkailemaan yhtä ainoaa geometrista vihjettä. Havainnosta voi päätellä, että rottanaaraat ovat taitavampia monitekijöitä ainakin avaruudellisissa suuntimistehtävissä. Ihmisiin tulosta ei kuitenkaan kannata rinnastaa.

- Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa sukupuolet ovat pärjänneet keskimäärin yhtä hyvin, David Meyer painottaa.

- En ole törmännyt yhteenkään tieteelliseen näyttöön naisten ylivertaisuudesta, säestää Kalifornian Los Angelesin yliopiston neurobiologian professori Roger Gorski, jonka tutkimukset ovat paljastaneet rakenteellisia eroja naisten ja miesten aivoista.

Erot sukupuolten moneilutaidoissa lienevät pikemmin kulttuurisia kuin kognitiivisia. Naiset yksinkertaisesti saavat enemmän harjoitusta. Tietoista tai ei, miehet harvemmin toimittavat useita kotiaskareita rinnakkain.

Meyerin tutkimusten mukaan taitoa monen asian tekemiseen voi hioa harjoittelemalla. Älyllinen jooga, kuten Meyer moneilun treenaamista kutsuu, on kokeissa parantanut esimerkiksi reagointia näkö- ja kuulovihjeisiin.

Aivomme väsyvät rääkkiin

Moneilun kiistattomia kuninkaita ja kuningattaria näyttävät olevan nuoret. He lähettävät sujuvasti tekstiviestiä samalla kun kuuntelevat musiikkia, seuraavat tv:tä ja tutkivat läksykirjojaan. Monet vanhemmat kantavatkin huolta siitä, että tällainen jonglööraus jollakin tapaa rasittaisi aivoja liikaa.

- Ei huolta, lohduttaa Marcel Just. - Kuormitus voi toki stressata aivoja, mutta ne toipuvat tilapäisestä ponnistelusta.

Meyerin mukaan kaikella on kuitenkin rajansa. Aivojamme ei ole rakennettu työskentelemään jatkuvasti ylikierroksilla. Ajan oloon aivot väsyvät, ja silloin stressi näkyy muistihäiriöinä, hermostuneisuutena ja unettomuutena. - Aina kannattaa tehdä yksi asia kerrallaan, jos suinkin voi, Meyer summaa.

Moneilu jopa vaarallista

Joskus monen asian yhtäaikainen tekeminen saattaa olla jopa hengenvaarallista. Autoa ei pidä ajaa samaan aikaan kun käyttää puhelinta. - Moni ihminen luulee, että kykenee aivan hyvin keskustelemaan ajaessaan, mutta jopa hands-free-puhelin häiritsee tarkkaavaisuutta, Meyer huomauttaa.

Rubinstein puolestaan muistuttaa, että myös esiin nousevat asiat vaikuttavat.

Puolison yksinkertainen pyyntö "toisitko leipää tullessasi" ei vaadi kovinkaan paljon tarkkaavaisuutta. Sen sijaan yllättävä tai älyllisesti vaativa viesti, kuten "talomme on rosvottu, mitä teen?", siirtää kuljettajan huomion pois ohjaamisesta, ja kolarivaara kasvaa. Joskus siirtymä voi olla kohtalokas. Puoli sekuntia voi merkitä elämää tai kuolemaa.

Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla