Tekniikan kehityksen huippu oli 1880-luvulla, sanoo tutkija. Innovatiivisuus putoaa 2020-luvulla keskiajan tasolle, ennustaa toinen. Itsestään selvänä on pidetty, että tekniikka uudistuu kiihtyvällä vauhdilla, mutta todellisuus voi olla jotain ihan muuta. Nyt kehityksen mittareissa myös osataan katsoa sen varjopuolta.




Kanadalainen professori Vaclav Smil tutkii Manitoban yliopistossa energian, ympäristön, talouden ja teknisten innovaatioiden vuorovaikutuksia. Hän sijoittaa kirjassaan Transforming the Twentieth Century teknisen kehityksen huipun 1880-luvulle. Silloin keksittiin muun muassa sähkövalo, sähkömoottori, höyryturbiini, polttomoottori, auto ja esijännitetty betoni.

Fyysikko Jonathan Huebner liikkuu samoissa kymmenissä; hän pitää innovatiivisuuden huippuna 1870-lukua. Siitä on menty alaspäin niin, että 2020-luvulla pudotaan keskiajan tasolle. Pentagonin tutkimuslaitoksesta China Lakessa Kaliforniassa työskentelevä Huebner on verrannut keksintöjen määrän ja väkiluvun kehitystä.


Voittaako sähkövalo transistorin?

Suomessa elektroniikan professori Matti Otala on usein arvostellut teknologista vauhtihurmaa. Vuonna 1981 hän kirjoitti Tiede 2000 -lehdessä tuolloisesta muotivillityksestä, mikroprosessorista: "- - verrattuna esimerkiksi radion, puhelimen, television ja tietokoneen keksimisen seurauksiin mikroprosessorin vaikutus on jopa suhteellisen vähäinen."

Vähän myöhemmin Otala vertasi Sitran raportissa kahta neljänkymmenen vuoden jaksoa. Vuosina 1870-1910 keksittiin fonografi, puhelin, sähkövalo, radio, sähkömoottori, röntgensäteet, auto ja lentokone. Vuosina 1945-1985 kehitettiin ydinenergia, transistori, geeninsiirtotekniikka ja avaruustekniikka.

Otalan mukaan jälkimmäinen lista on köyhä esitys verrattuna ensimmäiseen ja päätelmä selvä: "Elämme tekniikan kehityksen suvantokautta, jolle on tunnusomaista perusluonteisten oivallusten vähäisyys ja niihin liittyvän uudistavan teknisen kehityksen hitaus".


Lausunto vastaan lausunto

Tutkijoiden päätelmät synnyttävät uusia kysymyksiä. Jotain painavaa kritiikin takana täytyy olla, jos toisistaan riippumattomissa tutkimuksessa tulee esiin sama kehityskäyrä. Samalla ongelmaksi nousee keksintöjen ja innovaatioiden arviointi.

Smilin listaa 1880-luvun tehdyistä keksinnöistä voi verrata yhtä vakuuttavaan listaan 1980-luvulta. Mainittakoon vain internet, tietokonetomografia, useat geenitekniset keksinnöt ja kännykkä.

Otalan listaa vuosille 1945-1985 taas on helppo täydentää. Silloin keksittiin myös laser, ehkäisypilleri, numeerisesti ohjattu työstökone ja teollisuusrobotit, henkilökohtainen tietokone ja uusia viljalajikkeita. Tuohon aikaan lähti liikkeelle myös biologinen vallankumous, jota yksinään voi pitää yhtä merkittävänä kuin vuosien 1870-1910 innovaatioita.

Päädymme umpikujaan: on mahdotonta verrata keksintöjä toisiinsa objektiivisesti. Miten laskea, kumpi on vaikuttanut enemmän ihmiskunnan elämään, puhelin vai transistori? Kumpi on merkittävämpi: fonografi vai internet? Lausunto on lausuntoa vastassa.


Kasvu vastaan vahingot

On etsittävä jokin muu tapa arvioida kehitystä kuin yksittäisten keksintöjen pisteyttäminen. Olisiko mahdollista mitata, miten hyvin ihmiskunta hyödyntää tekniikkaa kokonaisuutena? Tähän onkin jo useita mittareita.

Sveitsiläis-kanadalainen ekologi Mathis Wackernagel ja hänen kanadalainen kollegansa William Rees kehittivät 1990-luvulla ekologisen jalanjäljen käsitteen mittaamaan ihmisen vaikutusta luontoon. He osoittivat, että ekologinen jalanjälki ylitti 1980-luvulla maapallon kantokyvyn.

Yhdysvaltalaiset taloustutkijat Herman Daly ja John Cobb kehittivät isew-indeksin (Index of Sustainable Economic Welfare), joka kuvaa talouden todellista kehitystä, kun kotityö lisätään ja ympäristövahingot vähennetään.

Ekologinen jalanjälki ja isew-indeksi kertovat tekniikasta kokonaisuutena, koska ne huomioivat myös sen haitat.


Hyvinvointi murenee

Isew-indeksi koostuu paristakymmenestä osasta. Kotityön lisäksi plussaa tuovat esimerkiksi terveydenhuoltopalvelut ja muut julkiset hyvinvointipalvelut, miinusta taas tulee kasvihuonepäästöistä ja vaikkapa työmatkojen pidentymisestä. Osa luvuista on tarkasti laskettavissa, osa perustuu arvioihin, mutta kokonaisuutena isew kuvaa hyvin kehityksen suuntaa ja suuruusluokkaa.

Ympäristötaloustieteen tutkija, hallintotieteen tohtori Jukka Hoffrén Tilastokeskuksesta on verrannut bruttokansantuotteen ja isew-indeksin kehitystä Suomessa. Ensin, 1980-luvulle saakka, sekä bkt että isew kasvoivat. Sen jälkeen käyrät ovat kulkeneet eri suuntiin niin, että vuonna 2007 bkt oli kasvanut merkittävästi mutta isew pudonnut 1970-luvun lopun tasolle ja jämähtänyt sinne.

Hoffrén on ennustanut bkt:n ja isew-indeksin muutoksia vuoteen 2030 saakka. Jos jatketaan samaan suuntaan kuin tähän asti, kansakunta näennäisesti vaurastuu tasaisesti. Ikävä kyllä, aito hyvinvointi murenee yhtä tasaisesti.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Tikopia vai Grönlanti - kummasta mallia?

Maantieteen professori Jared Diamond Kalifornian yliopistosta Los Angelesista kuvaa kirjassaan Romahdus (Terra Cognita 2005), miten yhteisöt "päättävät menestyä tai romahtaa" eri tavoin, vaikka tekniset mahdollisuudet ovat samat.

Erityisen havainnollista on vertailla Tikopian saaren asukkaita Tyynellä valtamerellä ja viikinkien siirtokuntaa Etelä-Grönlannissa.

Tikopialaiset törmäsivät 1600-luvulla ongelmaan. He olivat pitkään harjoittaneet sikataloutta, mutta huomasivat vähitellen, ettei saaren kasvillisuus kestä sitä. He lahtasivat siat ja alkoivat syödä kalaa. Nykykielellä ilmaisten he vaihtoivat tekniikkaan, jolla oli aikaisempaa pienempi ekologinen jalanjälki. He elävät edelleen saarellaan.

Grönlannin viikingit törmäsivät samankaltaiseen ongelmaan. Ilmaston kylmetessä, maan tuhoutuessa ja laitumien niuketessa karjanhoito kävi vaikeaksi. Viikingit päättivät, että kalastamaan ei ruveta. He kuolivat nälkään.

Katastrofi ei aiheutunut tietämättömyydestä. Viikingit kalastivat Norjassa ja Islannissa. Oppia oli mahdollista saada myös naapureilta, inuiteilta. Viikingit kuitenkin pitivät heitä "pakanoina", joilta ei ollut mitään opittavaa. Asiassa painoi myös yleisinhimillinen haluttomuus kyseenalaistaa sitä, mikä oli toiminut ennenkin.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018